/

 Tämäkin yhdistelmä menettelee, mutta parasta lätyt on tuoreilla mansikoilla ja kermavaahdolla, nammms! Näitä kuvia ottaessa ei vielä ollut tuoreita mansikoita saatavilla, joten mentiin hilloversiolla :). Tuolloin taisi olla joku toukokuinen ilta, koko kesä edessä ja siihen liittyvät suunnitelmat vasta muhimassa.
Mielestäni lätyt sopivat erityisesti sateiseen iltaan! Ihana istua sisällä ja tunnelmoida sateen ropinaa kuunnellen…

Nautitaan kesästä ja valoisasta vuodenajasta, ei masennuta muutamista vesipisaroista ;). Sateen jälkeen paistaa aina aurinko!

 Miehestä on muuten hyvää vauhtia kuoriutumassa kunnon sisustaja! Olenkin kerran maininnut, miten hän sänkyä petaessaan oikein yliasettelee sängyn päälle tulevat tyynyt (jos olen näkemässä)… No tässä yks päivä ku oltiin syöty, minä tiskasin ja hän pyyhki ruokapöydän. Kysyi siinä samalla sitten noista sinisistä Ikean tableteista et pitääkö niiden raidat olla johonkin päin suhteessa kuuhun ;D.
Näin se siis tarttuu, hitaasti mutta varmasti; sisustusinnokkuus ;). Sillä siitähän ei ole kyse, että mä olisin muka jotenkin tarkka tai jotain!
Eihän, kaverit?

Blogini facebook-sivulla tästä jo mainitsinkin, mutta pakko vielä täälläkin laittaa jakoon! Eli käykäähän tykkäämässä facebookissa kissanhoito.org -sivusta: jokaisesta tykkäyksestä lahjoittavat 0,10 € HESY:lle! Lisätietoa saatavilla täällä. Ja tätä tietoa saa mielellään jakaa ja joka paikassa :)

/

Huomasin tuossa äsken sattumalta, että päivälleen vuosi sitten meidän kodissa oli ilo ja onni ylimmillään! Nimittäin vuosi sitten edellisenä yönä meidän 12 vuorokautta kateissa ollut kissamme oli löytynyt. Onko siellä vielä linjoilla senhetkisiä lukijoita? Joitain ainakin :).
Kun satuin noita vanhoja postauksia lukemaan, niin nehän piti sitten lukea kaikki (siis ne, joissa kisun karkumatkasta kirjoitin). Ja tulipas vollotettua! Luin teidän kaikkien kommentitkin uudestaan, oi ihanuutta <3. Oivalsin postaukset luettuani, miten hyvin asiat todella onkaan! <3
Ei murehdita pienistä, vaan iloitaan pienistä(kin). Jos joskus arki tuntuu tylsältä, on hyvä oivaltaa, että se tarkoittaa vain asioiden olevan tosi hyvin. Sillä heti kun jotain oikeasti pahaa tapahtuu, sitä tylsää normiarkea kaipaa ihan valtavasti.

Jos joskus joku oikein ottaa pattiin, ei saa alistua, vaan täytyy taistella vastaan kuin nyrkkeilykehässä konsanaan!

Kun vastoinkäyminen on ohi, sille voi ehkä jopa jo nauraa…

Sen jälkeen voi taas entistä ehompana ja vahvempana tavoitella & kurkotella kohti haaveitaan <3

Kuvituksen hoiti meidän nuorempi karvinen, ei karkuri-karvinen. Karkuri on tässä sohvalla pyyhkeeseensä käärittynä ihan turkki märkänä; lenkillä piti hiukan möyriä pusikoissa, vaikka vettä olikin satanut.

Omat perheenjäsenet on koko maailma. Muuta ei tarvita.
Onnellisia kesäpäiviä teillekin toivotellen,

/

 Pirteää huomenta! Tänään hieman tällaista asiapitoisempaa aihetta näiden yleensä niin pintapuolisten ja kevyiden postausteni keskelle.
Nimittäin keskusteltaisiinko hieman tuosta otsikon aiheesta! Oletteko törmänneet tuohon, että joku on työllistänyt itsensä bloginsa kautta tai löytänyt uuden työn bloginsa kautta? Ja nyt ei puhuta tuotelahjoista, pienehköistä/satunnaisista mainostuloista tai portaalissa bloggaamisesta. (Tosin sehän olisikin upeaa kun voisi sanoa tätä bloggaamista päätyökseen, mutta valitettavasti niin ei asia (ainakaan vielä) ole ;).) Tässä tarkoitan siis juurikin tuota päätyötä. Ulkomaillahan tämä ilmiö on uskoakseni jo melko yleistä, mutta miten Suomessa?

Lisäksi minua kiinnostaisi tietää, oletteko te unelmatyössänne? Miten määrittelette unelmatyön?
Mistä tiedätte, mikä juuri teidän unelmatyönne on, oletteko tienneet sen aina vai selvisikö asia teille vasta unelmatyöhön (kenties sattumalta) päästyänne? Vai oletteko mahdollisesti vaihtaneet täysin alaa, opiskelleet uuden ammatin? Olen viime kuukausina pohtinut paljon näitä asioita… Ja olen tavallaan tullut siihen johtopäätökseen, ettei minulle taida olla olemassa sitä yhtä ja ainoaa unelmatyötä. Jokainen työni on aina sillä hetkellä tuntunut kivalta ja mielekkäältä, aina olen oppinut uutta ja saanut arvokasta kokemusta asiasta kuin asiasta. Nykyisessä työssäni olen ollut viisi vuotta.
Voisiko se ihannetilanne kohdallani olla sitten se, että työpaikka vaihtuisi säännöllisesti, muutaman vuoden välein? Vai johtuuko halu vaihtaa työpaikkaa vain siitä ettei ole löytänyt sitä itselleen sopivinta työtä?
Onko muilla tämänsuuntaisia ajatuksia vai kuulostaako ihan hassulta?

Pidän kovasti vaihtelevista työtehtävistä, haasteista, itsenäisestä työstä… Toisaalta pidän myös kovasti sellaisesta hyvästä yhteishengestä, joka on mahdollista tiimityössä saavuttaa. Työssä kuin työssä nautin sellaisesta tunteesta, että on samanaikaisesti monta rautaa tulessa! Silloin koen olevani parhaimmillani ja tehokkaimmillani. Työkokemusta omaan reilun 10 vuoden ajalta, erilaisia töitä tehtävineen on koettu, mutta kaikille näille yhteistä on ollut asiakaspalvelu.

Mistä sitten idea tähän postaukseen? Ihan omasta elämästäni, sillä etsin uutta työtä Kokkolan seudulta (tai mahdollisesti sellaista työtä, jossa fyysinen sijainti ei ole ratkaisevassa asemassa!).
Tämän lähes kahden vuoden aikana tämä blogimaailma on yllättänyt kerta toisensa jälkeen, joten ajattelin että miksei myös tässä työasiassakin! Tai ainakin annan tälle mahdollisuuden! :)
Eniten olen kiinnostunut osa-aikatyöstä, mutta ilman muuta kokopäivätyökin voisi tulla kyseeseen. Kiinnostuksen kohteeni ovat niin laajoja, etten haluaisi mitenkään kovin tarkasti niitä rajata. Ehkäpä tällä tavoin nimenomaan löytyisi se minun unelmatyöni, kuka tietää!

Että jos siellä nyt jollain sattuisi olemaan mielenkiintoista työtä tarjolla, voi mielellään ottaa yhteyttä sähköpostitse allyouneediswhite@hotmail.com, jotta voimme jatkaa keskustelua asian tiimoilta!

Reipasta päivää teille, minä jään innokkaana odottelemaan hyvää keskustelua ja kommentteja aiheesta! :))