>

Ajattelin et punainen sydänvalo ikkunaan ja makuuhuoneen joulu on valmis.
Oo mitä ihanuuksia H&M Home:n sivulla –> click, click –> mm. pari ruusutyynyä lähti kohti S:n kotia.
Toinen ruusutyyny pääsee käyttöön vasta lähempänä joulua, ajattelin ja kirjoitin postauksessani Uutta lukunurkkaukseen.

Niin joo, mullahan on ne ihanan kirkkaanpunaiset lakanat, tottakai ne pitää jouluna ottaa käyttöön!
Oi mitä ihanan kirkkaanpunaisia joulupalloja täällä on! Yks paketillinen noita, kiitos…
Ja sit tää uusi, satiininen ruusutyyny <3
No nyt makuuhuoneen joulu on valmis!
:)

Palloja Pentikin pallovalaisimen viereen :)

 Käytin meidän vanhojen nukkumatyynyjen sisukset molempiin ruusutyynyihin. Ei tarvinnut TAAS ostaa erikoiskokoisia sisätyynyjä, hukutaan kohta niihin… ;)

Tyyny on kyllä aivan upean punainen, herkku! En tykkää viininpunaisesta (viininä kyllä), mut tämä kirkkaanpunainen muhun uppoo pieninä määrinä!

Tämä sopii hyvin joulutorkkupeitoksi:


Tai sit joulunpyhinä voi ottaa päiväunet tämän sydäntorkkupeiton alla, maha täynnä jouluherkkuja <3

Meiltä löytyy siis näinkin paljon punaista, oliko yllätys?
Loput punaiset jutut on siellä veskissä ;).

(Pari punaista pilkahdusta –postaus)

Sain kulutettua joululakanoiden vaihtamiseen muutaman tunnin, miksikö?
Joku ehkä arvaakin, mut siitä lisää toisena päivänä :).

Makoisia jouluntäyteisiä unia kaikille!
<3

>

Vime perjantaina viikonloppuvieraita odotellessamme otin muutaman kuvan aikani kuluksi :)

Portailla…

Jäälyhtyjä… (Kuvassa vain kaksi) ja kissa.

Tämä kuva taitaa kaivata selitystä. Otin kuvan ruokailutilasta terassille, jossa on tosiaan se itsenäisyyspäivänä haettu terassikuusi. Koska kuusi ei oo kovinkaan täydellinen, ei siitä tulla näkemään tämän kummempia kuvia :D. Kuusi näytti paremmalta lumisena, mut ku se laitettiin terassille, tippui siinä tohinassa kaikki lumi pois :/.
Tähti on keittiön pöytätähti; heijastuu ikkunan kautta.
Tässäkin näkyy terassikuusen valot :).

Olohuoneesta…

Kivi-tuikut <3

Ja vielä kuva takasta… Valot ois tietysti voinu asetella paremminkin…

Oisko mitään 100 tykkääjää facebookissa ennen joulua?
;)

>

Osaan olla joskus tosi työläs tapaus, mut en mä pahalla, en vaan joskus itekkään mahda itelleni mitään…
Oon huomannu et muhun hermostutaan ku en tottele komennettaessa… En oo oikeestaan koskaan totellu. Joskus en ymmärrä komentoa, joskus en halua ymmärtää.
Mullon vaan niin suuri halu tehdä miten ja mitä mä ite haluan!
Ja mä niiiin rrrrakastan ruokaa ja jos sitä on näkyvillä, missä tahansa, milloin tahansa, oli se kenen tahansa, mä syön sen!
Viime viikkoina oon keksiny uuden pakopaikan, hip hei!
Ku teen pahuutta, mami komentaa (huutaa) ja aikoo varmaan nipata, ni minäpäs juoksen olohuoneen divaanin alle! Oon siellä aivan hiirenhiljaa ja kuulostelen mitä tapahtuu. Sohvan alle en mahdu, mut tää on loistava tää divaani!
Mut en mä sit malta kovin kauaa siellä divaanin allakaan kyyhöttää, sieltä ei nimittäin kuule hyvin jos joku touhuaa keittiössä… :/

Heti ku kuulen mamin kutsuvan, mä tuun esiin, mamin sydän heltyy ja meille tulee sovinto .


Ps. Toinen hyvä piilopaikka on ruokapöydän tuolit, mut on tärkeetä et ne on pöydän alla! Muutenhan mä näkyisin!


 
-Kissaneiti S-
 yöeläin