Tämä päivä alkoi huomattavasti energisemmissä merkeissä kuin eilinen! Heti ensitöikseni puunasin keittiön ja siivosin ruokailutilan, nyt huvittaa miettiä tätä postauksen aihettakin kun on taas siistiä! Kananmunat porisee kattilassa selkäni takana ja pyörittelen tässä ruokailutilassa istuessani tuota otsikon lausetta mielessäni. Tosin en kyllä tiedä, voiko jokin tila olla liian valkoinen… Voi olla, että raskaushormonit saavat tämän aikaan, mutta olen tässä viime viikkoina mietiskellyt kotimme ruokailutilaa ja haaveillut uudistuksista sen suhteen.

008

Kaikki lähti alunperin siitä, kun mietin, että pitäisiköhän teettää ruokailutilaan jotkin vaaleanharmaat paneeliverhot. Tuosta ajatuksesta en ole päässyt oikeastaan eteenpäin, mutta mukaan tuli myös vanha tuttu pähkäilynaihe: uudet ruokapöydän tuolit. Niistä olen kirjoitellut aiemminkin; hankinta tulee eteen jossain vaiheessa ja olenkin yrittänyt käyttää tätä aikaa hyödykseni ja mietiskellyt, mitkä tuolit olisivat parhaat ja mahdollisimman pitkäikäiset. Tähän asti vahvin ja pitkäaikaisin suosikki on ollut HAY:n About a Chair – se on meidän molempien toimesta myös muutamaan otteeseen koeistuttu ja siltä osin näytän kyllä vihreää valoa. Mietin vain, onko ne liian kookkaat ja millaiset baarijakkarat niiden kaveriksi sitten sopisi…

Toinen tuolivaihtoehto voisi olla HAY:n Hee – kaunis ja siro, mutta olisiko siinä mukava istua ruokapöydän ääressä… Voi olla, että ei. Istuinpehmusteet sitten taas mielestäni pilaisivat tuolin ulkonäön.

017

Nooh, jotta tuoleissa ja verhoissa ei olisi liian vähän haaveiltavaa, olen pyöritellyt mielessäni myös uudenlaista kattovalaisinta. Tämä kyseinen vaihtoehto toisi tilaan kodikkuutta ja lämpöä sekä vähentäisi tilan valkoisuutta. Kyse on siis haaveesta eikä mistään aikataulutetusta toteutussuunnitelmasta – varmasti moni muukin leppoisina joutilashetkinään pohtii kotinsa sisustusta ja miettii, mitä voisi mahdollisesti muuttaa? Nykyinen ruokailutilan valaisin (Kartellin FL/Y) ei ole ollut paikoillaan vielä kolmea vuottakaan, joten senkään vuoksi tämä ei ole ihan ajankohtainen asia ;). Kaikkea ei aina tarvitse toteuttaa, mutta kaikesta voi haaveilla!

Tämä kyseinen mielessäni pyörivä valaisin löytyy Secto Designilta, mutta vaihtoehtoja onkin sitten aina Octosta Sectoon. Myöskin (kollaasista puuttuvat eivätkä ehkä niin tutut) Atto ja Victo voisivat olla harkinnan alla. Valaisimen valitsisin joka tapauksessa sävyssä koivu. Miltäs teidän korviinne kuulostaa ja kumman kollaasin valaisimista näkisitte meidän ruokailutilassamme? Olisikohan Secto liian pieni ja sitä myötä orvon näköinen ihan yksinään… Kahta tai kolmea sellaista en kuitenkaan tulisi hankkimaan. Entäs mitä ehdottaisitte tuoleiksi?

Kuvakansiot1

(Tuotekuvat lainattu Finnish Design Shop.)

 

 

Sunnuntaina herkuteltiin!

059

Kaivoin turhan pitkän tauon jälkeen vohveliraudan kaapista ja hetkessä keittiön valtasi huumaavat tuoksut. Pöytää koristi, ja koristaa edelleen, viikonloppuiset tulppaanit – perjantaina uusien vuoro!

054

Vohveliraudan tavoin pitkästä aikaa käyttöön pääsivät Halpa-Hallista aikoinaan ostamani beigen sävyiset kahvikupit; lautanen juuri sopivan iso vohveleille. Tulikin tuosta mieleeni, että kun juuri ostin sen huopakassin Halpa-Hallista ja nämäkin ovat kyseisestä liikkeestä, niin onkohan perää siinä mitä eräs lukija täällä jokunen vuosi takaperin tuumasi… Hän sanoi, että turhaan pidät sisustuskutsuja ja myyt niitä tuotteita; kokkolalaiset ostavat kaiken Halpa-Hallista! Olisko noin… ;)

050

058

055

Vohvelit maistuu parhaimmalta vaniljajäätelön (kermavaahto ei ole ollenkaan niin hyvä vaihtoehto!) ja hillon kera. Hilloista tähän tarkoitukseen paras on Saarioisten mansikkavadelmahillo, nam.

Aina silloin tällöin mieleen tulee ensi kesä; tulee jo vähän haaveiltua siitä ja yhteisistä hetkistä oman pienen perheen kesken… Miten odotankaan kesälomapäiviä ja aamupäivän viettoa torilla. Istuskellaan vain torikahvilassa arskat nenällä, aurinko paistaa lämpimästi, herkutellaan tuoreilla mansikoilla, vauva jokeltelee tyytyväisenä vieressä (vauvathan ei koskaan itke tai laita tuollaisia suunnitelmia uusiksi vai mitä ;))… Jokaiseen kesään kuuluu myös vähintään yksi vierailu Vohvelikahvilassa, siellä valitsen aina jäätelövohvelin. Se näyttää siellä huomattavasti kauniimmalta kuin tämä mun sulanut pläts:

062

064

Nyt on kuitenkin vasta helmikuun alku ja hyvä niin, sillä hommaa riittää! Deadlinet paukkuu maalis-huhtikuun vaihteessa, joten ei muuta kuin parin appelsiinin siivittämänä seuraavan homman kimppuun!

052

 Hyvää Runebergin päivää!

 

 

Tai no pirteänä ja pirteänä, kyllä kai nämä maanantaiaamun aikaiset herätykset aina hieman kirpaisee… Mutta se on asennekysymys, miten se päivä siitä jatkuu!

Kyllä voi muuten viidellä eurolla saada moneksi päiväksi hyvän mielen! Näihin tulppaanikimppuihin osui katse monta kertaa viikonlopun aikana ja aina tuli hyvä mieli – täytyy muistaa ostaa kukkia joka viikonlopuksi, sillä voisi sitä rahaa kulua turhempaankin!

046

067

Tuottelias viikonloppu takana: saimme saatettua loppuun monenlaista jo kauan mielessä muhinutta. Autotallissa oli jämäpurkki seinämaaliamme, jota käytimme viimeksi makuuhuoneemme päätyseinän maalaamiseen. Tuli käytettyä sekin loppuun ja paikkamaalailtua kotona vähän siellä sun täällä, niin kätevät nämä maalatut seinäpinnat! Käyttämämme maali on täyshimmeä eikä paikkamaalauksista jäänyt mitään valkoisempina kiiltäviä kohtia, vaan uudet maalaukset sulautuivat vanhan maalin joukkoon täydellisesti. Erityisesti eteisen yksi seinä oli saanut kunnolla osumaa ja mietinkin siinä meikkisienellä maalia töpötellessäni, että kuka ihme nekin viirut sun muut on saanut aikaan, kun ei meistä kumpikaan moista tunnustanut :D.

044-crop

Seuraavan viirujentekijän potkut tunnenkin nahoissani juuri parhaillaan! Olen joskus miettinyt, että nukkuukohan bebe kaikki yöt, kun en koskaan öisin tunne potkuja tai sitten nukun vain tosi sikeästi… Olin parisen viikkoa sitten neuvolassa ja syy aika kovaan väsymykseeni löytyikin hemoglobiinista: se on ollut mulla aina 130-140, vielä joulukuussa 132, mutta nyt oli laskenut ollen enää 116. Saapa nähdä, miltä lukema näyttää ensi viikolla… Taitaa olla rautalisä kohta kova sana!

072

Kovin buukatulta näyttää mun helmikuun kalenterinikin; kalenteri, jota voi kutsua myös pakastimen oveksi :D. Sata lippulappusta – homma hanskassa (mutta tässä syy, jos mua ei jossain tapaamisessa/treffeillä näy…)!

Kokkolassa on muuten kiva, toista kertaa käynnistynyt isäryhmä ensimmäistä kertaa isäksi tuleville. Mies mietti torstaina, mennäkkö ensimmäiseen tapaamiseen, mutta rohkaisustani kiinnostui asiasta ja olikin innoissaan perjantai-iltana sieltä tullessaan! Miesvetäjän johdolla keskustelevat rennolla otteella aiheesta, kuulosti mielenkiintoiselta pienen pintaraapaisun perusteella. Kokoontuvat vielä loppukuusta ja kolmannen kerran sitten, kun vauvat ovat 2-3 kuukauden ikäisiä. Kuulemma vauvatkin saavat sitten osallistua tapaamiseen :). Ryhmässä on vetäjän lisäksi seitsemän miestä, joista viisi saa pojan ja kaksi tyttären. Olisinpa kärpäsenä katossa sitten, kun vauvoineen tapaavat! :D Onko muissa kaupungeissa tällaisia isätapaamisia? En ollut tällaisesta ennen kuullutkaan, tosi hieno ja tärkeä asia!

079

Nyt seuraavan puuhan kimppuun! Värienergiaa helmikuun ensimmäiseen viikkoon näistä ihanista pinkeistä ja keltaisista tulppaaneista!