/

Näistä kuvista ja fiiliksestä tuli ensimmäisenä mieleeni sana hämäränhyssy, joten se päätyi myös otsikoksi. Sanana on niin hupaisa, että täytyi oikein tutkia, mitä sillä virallisesti tarkoitetaan! Päädyin lukemaan viiden vuoden takaisen mielenkiintoisen artikkelin Kotiliedestä. Siinä lukijat olivat saaneet kertoa, miten heidän lapsuudessaan tunnelmoitiin tänä vuodenaikana. Oliko pihalla lyhtyjä ja tunnelmoitiinko sisällä kynttilänvalossa?

”Lapin perukoilla ei 1950-luvulla todellakaan poltettu kynttilöitä tai pantu lyhtyjä pihalle. Siinä oli tunnelmaa tarpeeksi, kun pimeässä menit ulkohuussiin taskulampun kanssa!”

Vastauksia oli monenlaisia ja niitä lukiessa saa kyllä nopeasti oivalluksen siitä, mitkä asiat ovat tänä päivänä paremmin! Eräs vastaus oli mielestäni jotenkin ihanan liikuttava ja tämän vastauksen kaltaista soisi tänäkin päivänä vielä enemmän olevan:

”Maalaistalossa 1950-60-luvuilla oli ”hämäränhyssy” aika, joka jäi päivänvalon ja pimeyden väliin. Silloin istuskeltiin, juteltiin ja isovanhemmat ehkä kertoivat tarinoita. Voitiin juoda kahvit tai mummo keitti kupillisen teetä (mieluiten vadelma- tai merimarjateetä kesällä poimituista marjoista).”

Tuosta viimeisestä vastauksesta jotenkin heijastuu sellainen elämän mutkattomuus ja yksinkertaisuus, hetkestä nauttiminen, kiireettömyys ja yhteisöllisyys; useamman sukupolven yhteiselo. Koko artikkelin pääset lukemaan täältä. Hämäränhyssy taitaa siis olla aika, joka jää päivänvalon ja pimeyden väliin. Juuri kuten näissä eilen ottamissani kuvissa.

Vietimme eilen kotipäivää ja päivä tuntui aivan lauantailta, vaikka olikin perjantai. Mies on ollut isyysvapaalla, joten hänkin oli eilen koko päivän kotona. Tein aamupäivän töitä samalla kun siivooja siivosi kotonamme ja sen jälkeen hääräilimme keittiössä koko perheen voimin. Teimme nakkikeittoa ja leivoimme kolme pellillistä sämpylöitä. Vanhempani piipahtivat ohikulkiessaan kahville ja mutustelimme kaikki yhdessä lämpimiä sämpylöitä. Kun vanhempani jatkoivat matkaansa, innostuimme leipomaan sämpylöitä vielä kolme pellillistä lisää! Näin saimme kaapissa vallinnutta jauhokaaosta hieman taltutettua; siellä kun oli avattuna kolmen viljan sämpyläjauhojen lisäksi grahamjauhoja, ruisjauhoja ja pari pussillista vehnäjauhoja. Kaikkia tuli tehokkaasti käytettyä ja osa sämpylöistä päätyi pakastimeen odottelemaan tulevia aamiaishetkiä. Oli jotenkin niin harmaa päivä eilen, että kynttilät saivat palaa aamusta iltaan!

Nyt lähdemme tästä pikkuhiljaa veljeni osoitteeseen kyläilemään, joten ei muuta kuin seuraavaan kertaan! Tyypillisesti nyt, kun meillä on jotain menoa, pikkumies nukkuu ulkona rattaissa hyvin pitkään. Juuri tuli kaksi tuntia täyteen ja täytyi käydä jo tarkistamassa, hengittääkö hän. Tää on niin tätä! Mukavaa viikonloppua! :)

/

Olen aina ollut kiinnostunut kirppistelystä ja tavaran kierrättämisestä, mutta erityisen paljon olen ollut innostunut asiasta tämän vuoden ajan! Siihen on ollut useitakin syitä. Tämän vauvavuoden aikana on kotia tullut katsottua entistä kriittisemmin (ne alkuaikojen imetysmaratonit, jolloin silmä ehti kiertää kotia ympäri…) ja olen tehnyt mielessäni listaa siitä, mitä muutoksia koti kaipaa. Toisen lapsen syntymän myötä on myöskin ollut tarpeen miettiä kodin käytännöllisyyttä lapsiperheenä; eteisen ja aulan säilytysasiat ovat jatkuvassa mietintämyssyssä! Vieläkään en ole niitä saanut kokonaan ratkaistua, sillä en halua tinkiä visuaalisesta puolesta eikä tällä asialla nyt vielä mikään hirmuinen kiire ole ollutkaan.

Kolmantena seikkana se, että olen halunnut kotiin vaihtelua ja kirppislöydöillä saan sitä suht edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Kodin sisustaminen on harrastus, josta saan voimaa arkeen ja iloa elämään. Neljäntenä syynä kirppisintoiluun ovat uudet kirppikset, joita Kokkolaan ilmestyi vajaa vuosi sitten. Toista niistä ei enää ole, mutta toisesta (Kirpputori Aikakone) tuli hyvin suosittu ja olen itsekin vuokrannut sieltä pöydän pari kertaa. Myynti on ollut hyvä ja sieltä tekemäni löydöt ovat olleet todella hyviä (enimmäkseen kodin sisustusta ja lastenvaatteita)! On mukava molemmin tavoin kannattaa paikallisia yrittäjänaisia, joista toinen on vanha tuttuni jo ala-asteen ajoilta. Tämän uuden kirppiksen myötä on tullut käytyä ahkerammin muillakin kirpputoreilla.

Viidentenä syynä vielä sellainen tärkeä seikka, että saan noista kirppisvierailuista mukavaa ohjelmaa ja vaihtelua arkipäiviimme! Kun esikoinen on päiväkodissa, on aina silloin tällöin mukava piipahdella kuopuksen kanssa kirppiksillä ystävien treffailun lisäksi. Eikä sieltä tietenkään joka kerta tarvitse jotain ostaa, itse se kiertelykin on mukavaa ja siihen jää ikään kuin koukkuun! Ei ikinä tiedä, mitä seuraavalta reissulta löytyykään. Olen huomannut tässä säännöllisessä kirppiskiertelyssä sen, että lähes kaikki, mitä kotiin haluaa/tarvitsee, tulee jossain vaiheessa kirppiksellä vastaan. Uskomatonta, mutta totta! Tällaisista voisin mainita pienen puisen seinänaulakon eteiseen lastenvaatteille (löytyi kahdella eurolla) sekä seinähyllyn aulaan, joka löytyi vitosella. Koivuhylly, jonka hioin ja mies maalasi valkoiseksi. Täytyypä kuvata se joku päivä!

Näillä olen saanut kotiin kivaa pientä vaihtelua eikä omatunto soimaa, jos/kun laitan ne sitten taas jossain vaiheessa itse kiertoon. Postauksen ensimmäisessä kuvassa lipaston päällä kirppislöytöjä ovat mm. siniharmaa ruukku ja vaaleanharmaa kynttilänjalka. Samaisen kuvan taustalla näkyvä maljakkokolmikko niin ikään kirpputorilta. Tästä seuraavasta kuvasta sekä maljakko, minikori että Tine K Homen kulho ovat kirppikseltä:

Kun vain malttaa odottaa ja nähdä vaivaa etsiäkseen, vaivannäkö palkitaan! Näin kävi viime lauantaina myöskin baarijakkaroidemme suhteen. Kymmenettä vuotta käytössämme olleet Kodin Ykkösestä aikoinaan hankitut baarijakkarat olivat niin kuluneessa kunnossa, että tahdoin vaihtaa ne. Jemmasin ne varastoon (odottamaan mahdollista ehostusta, sillä ovat ihan kivat kuitenkin), jos kaipaan joskus vaihtelua niidenkin osalta, mutta uudet baarijakkaramme ovat nyt tässä:

Mietin pitkään, tilaanko Artekin baarijakkarat vai nuo HAY:n. Asia oli vaihtelevasti mielessäni yli vuoden verran, kunnes nuo valkoiset baarijakkarat tulivat vastaani kotikaupunkini Facebook-kirppiksellä. Sanoin heti miehelle, että tämä on ihan kuin tarkoitettu näin ja asia oli sillä selvä. Sain baarijakkarat lähes puoleen hintaan uusien vastaavien hinnasta.

Jakkarat ovat ihan uudenveroisessa kunnossa, mitä nyt jokunen ruokatahra on ilmestynyt innokkaalta 5-vuotiaaltani (vasta kuvat paljastivat tämän itsellenikin :D). Hän tykkää syödä välipaloja tuossa baaritasolla ja nyt näihin jakkaroihin hän pääsee omin avuin paremmin istumaan kuin edellisiin.

Tiedän kyllä, että blogikommentit ovat suhteellisen sukupuuttoon kuollut laji, mutta kokeilen onneani: kuvassa -50% lapulla ostamani Monstera monkey leaf. Osa lehdistä oli hyvin ruskeita ja tuntuu, että se ruskea väri alkaa leviämään muihinkin lehtiin. Mistähän johtuu?

Nyt uskon, että päikkäriaika alkaa olla pikkuhiljaa loppumassa, joten päätän porinani tältä erää! Seuraavaan kertaan! :)

/

Meidän härdellintäyteinen toukokuumme lähestyy loppuaan, mutta palataanpas vielä muutaman kuvan verran alkukuuhun, jolloin juhlimme rakkaan esikoisemme neljävuotissynttäreitä! Juhlavieraita oli lähes 20 ja tältä näytti synttäriherkkupöytä, jossa tukeuduimme jälleen Leivontapalvelu HyväKakun* apuun – jo kolmatta vuotta peräkkäin! Se on vähän niin, että kun löytää sen just eikä melkein täydellisen, ei sitä halua enää helposti toiseen vaihtaa!

Nyt oli ensimmäiset synttärit, joiden suunnitteluun itse syntymäpäiväsankari osallistui. Hän sai päättää kakun! Aiemmin hän on kertonut toiveita kakun maun/sisällön suhteen, mutta tällä kertaa hän sai päättää myös sen, miltä kakku näyttää. Täällä on vahva Muumi-vaihe meneillään ja se valikoitui myös kakun teemaksi. Näytin hänelle kuvia erilaisista täytekakuista ja Haisuli-kakun näkeminen sinetöi päätöksen; sen jälkeen ei auttanut enää näyttää kuvia mistään Ryhmä Hau -jutuista tai Oktonauttien hahmoista – Haisuli sen olla pitää!

Hän halusi siis Haisulin kuvan kakun päälle ja loput kakusta suunnittelin minä. Ajattelin, että joku suklaavaluma värikkäine karkkeineen voisi olla juuri passeli pienelle herkkusuullemme ja kyllä hän olikin kakkuun tyytyväinen – kuten myös me muut kakulla herkutelleet! Kakun sisältä löytyi mansikka- ja kinuskimousset tuoreilla mansikanpaloilla höystettynä – nam!

Täytekakun vieressä oli vielä pienempi kakku: vadelma-valkosuklaajuustokakku browniespohjalla. Itse olen täysin koukuttunut appelsiinikakkutaikinasta tehtyihin maitosuklaakuorrutteisiin cake popseihin, joten niitä nähtiin synttäripöydässämme tänäkin vuonna!

Lisäksi äitini tarjoutui leipomaan juhliin suussasulavaa suklaapiirakkaa sekä taivaallisen herkullisen voileipäkakun, joka niin ikään kerää kehuja vuodesta toiseen! Juhlapäivän aamuna tekaisin pöytään vielä pientä suolaista cocktailtikkujen sekä kaupan lihapasteijoiden myötä.

Ihanat synttärit saimme viettää tänäkin vuonna! M sai lahjaksi meiltä vanhemmiltaan Puky-potkupyörän, jolla mennään jo melkoisen hurjaa vauhtia. Hän on potkupyöräillyt nyt kaksi vuotta ja taitaakin seuraava pyörä olla sitten jo polkupyörä (ilman apurattaita). Muiden lahjojen joukosta löytyi mm. useita monsteriautoja ja kaivureita (äiti ei ole näistä poikien härveleistä ikinä oikein perillä :D), saippuakuplia, pallo, Adidaksen verkkapuku, sähkökitara, vesipyssy ja rahaa. Mahtavia lahjoja; sekä hyödyllisiä että hauskoja! Osa lahjarahoista on laitettu säästöön ja osalla poika on saanut ja saa itse valita kaupasta jotain mieluisaa. Mm. poliisien parkkitalo ja muutama auto siihen on jo tullut hankittua.

Tänään haen pojan päiväkodista hieman aiemmin ja aloitamme vapaiden vieton! Olen ihan innoissani illalla FB-kirpparilta tekemääni löytöön: läjä juuri oikean kokoisia ja ihanan sävyisiä vaatteita kympillä! Useita T-paitoja, housuja, neule, huppari ja shortsit. Osa vaatteista Benettonin ja KappAhlin eli testatusti laatuvaatetta. Tällaisista löydöistä tulee aina niin hyvä mieli!

Mukavaa viikkoa teille!

*Osa leipomuksista saatu.