Ja niin alkoi arki

 

Ihana ja toivottavasti mahdollisimman aurinkoisena jatkuva kesäkuu on täällä! Tulin toivottamaan teille mukavaa kesäkuun ensimmäistä viikkoa ja samalla kertomaan viimeisimmät kuulumisemme.

Tänään koitti meidän perheessämme arki, kun mies palasi kolmen viikon isyyslomaltaan töihin. Kieltämättä illalla hieman jännitin, miten selviän ensimmäistä kertaa aamutoimista yksin ja eipä siinä vielä mitään olisi ollutkaan, vaan haastetta toi aikataulu ja lastenosastolla odottava antibioottilääkitys. Olihan se aamu melkoista minuuttiaikataulua ja etenkin hoitotason äärellä oli muutamia hikikarpaloita otsalla… Juuri kun ajattelin, että hyvinhän tämä sujuu, niin pöydällä oli yllättäen molempaa sorttia. Samanaikaisesti tietysti sinkkivoiteet sormissa ja kissat raapi ovella ja sellainen jättimäinen sekuntikello tikitti pään sisällä todella äänekkäästi. Selviydyin kuitenkin aivan mainiosti ja osastollakin olimme kokonaiset kaksi minuuttia etuajassa, heh.

Kotiuduimme nimittäin eilen iltapäivällä osastolta vauvan kanssa. Olisimme päässeet kotiin jo lauantaina, mutta päätin, että mielenrauhani vuoksi jäämme sinne vielä yhdeksi yöksi. Osastolla kun ei onneksi ollut ruuhkaa, onnistui tuo mainiosti. Vauvan lääkitys jatkuu vielä keskiviikkoon asti siten, että käymme osastolla kolme kertaa päivässä ja hän saa tuolloin antibiootin suoneen. Kanyyli siis seurasi kotiinkin (toinen kanyyli poistettiin eilen), mutta se ei häiritse eloa – kyllä on reipas poika meillä, voi että <3.

Tänään on jo kaksi osastoreissua tehty, iltareissu vielä ohjelmassa. Mies ei pääse mukaan kuin iltaisin, mutta äitini on onneksemme päässyt avuksi ja henkiseksi tueksi sekä aamu- että päiväreissuille. Vauva on jälleen oma ihana, hymyilevä ja silloin tällöin jo jokelteluakin tapaileva itsensä. Tulehdusarvotkin olivat tänä aamuna enää 2. Vielä emme tiedä mikä tämän kaiken aiheutti, mutta se selviää aikanaan verikoetulosten valmistuttua.

195

Siinä hän, ihanuus <3. Kuvanottohetkellä täytti yhden viikon, tällä viikolla mittariin tulee jo tasan kuukausi, niin uskomattomalta kuin se tuntuukin! Mietiskelin aamulla liikennevaloissa, kun ajelin vauva kyydissä hakemaan äitiäni mukaamme osastolle, että kuinka ihanaa onkaan olla äitiyslomalla ja vielä näin kesän kynnyksellä! Unihiekka painoi hieman silmiä, mutta kirkas aamuaurinko ja arskat nenällä saavat aikaan ihmeitä. Mieskin viettäisi kuulemma mielellään päivät kotona, töissä oli ollut jo ensimmäisenä päivänä ikävä. Onneksi hänelläkin pitkä kesäloma vasta edessäpäin!

Kissat nauttivat aurinkoisista päivistä meidän tapaamme eivätkä ole vauvasta enää moksiskaan. Kova nälkäitkukaan ei matikaisia metrin etäisyydeltä mihinkään karkoita. Itse olin nimittäin aivan varma, että kun vauva availee ääntään, näkyy vain kaksi raitaista vilausta, mutta noup! Erityisesti nuorempi kissa kääntää tuolloin vain kylkeään, vanhempi hieman liikuttelee korviaan… Nuorempi kisu on myös omalla persoonallisella tavallaan näyttänyt hyväksyvänsä vauvan perheenjäsenekseen: kerran vauvan nukkuessa vieressäni sohvalla kulki ohi ja lempeästi puski poskeaan vauvan takaraivoon. Kyllä suli sydän siihen näkyyn. Jos joku kokee tarvetta muistuttaa, että kissa on eläin ja sitä rataa niin ei huolta; tiedostamme kyllä asian ja osaamme aikuisina ihmisinä olla varovaisia näissä ensikohtaamisissa :). Suurimpana asiana pidän kuitenkin sitä, että vanhempi kissa (tuo aremman puoleinen mussukkani) on jo kerran tullut päikkäreille minun ja vauvan kanssa. Pötköttelimme sängyn päällä, kun kisu liittyi joukkoomme siten, että hänen peppunsa oli vauvan vaippapeppua vasten. Tuli siis aivan liki, kyllä oli naurussa pitelemistä :D. Niin ja arvatkaapas mitä? Hänen turkkinsa on lähes ennallaan! Ei enää mitään kaljuja kohtia ja karva kasvaa vauhdilla takaisin (sopivasti kesähelteiksi, huh…). Hän siis erittäin todennäköisesti stressasi loppuraskauttani, niin viisas <3.

Vietin tässä pienen tovin koneella miehen viettäessä koko työpäivän ajan kaipaamaansa aikaa vauvan kanssa. Nyt vauva nukkuu ja pihalla pärähti käyntiin ruohonleikkuri – kylläpäs se näin alkukesästä kuulostaa aina niin mukavalta ja ennen kaikkea kesäiseltä! Taidan nyt vastailla muutamiin kommentteihinne ja sitten pienen manikyyrin kimppuun – miten nuo kynnetkin kasvavat nyt aivan turbonopeudella kun ei tarvitsisi?

 

Comments

  1. Tiinuska
    2.6.2014 / 19:06

    Kun odotin meidän perheen poikaa, koiramme sai loppuvaiheessa ihoonsa rupia sekä karvattomia kohtia. Ajan kanssa iho-ongelmat paranivat eläinlääkärin antamista ohjeista huolimatta tai niiden vuoksi. Itse epäilimme sen johtuneen jonkinlaisesta stressistä vauvan tuloon liittyen.

    • 2.6.2014 / 19:46

      On ne viisaita! Meidänkin eläinlääkärimme sanoi, että koska kyseessä on tuollainen jännittäjäkissa, voi hän hyvinkin aistia raskauden ja stressata sitä. Ja kuinka ollakaan; kun lähdin synnyttämään ja olin sairaalassa lähes viikon, kisun turkki alkoi vanhempieni luona parantua! Ja on nyt jatkanut koko ajan parempaan suuntaan. Lääkkeet eivät tehonneet, vain synnytys :).

  2. Pesunalle
    2.6.2014 / 19:42

    Ihanaa lukea näin ihania uutisia! <3 Niin poikaanne kuin kisuakin koskevat uutiset ovat ihania. :) Edellisestä postauksestasi liittyen poikaanne nousi kyyneleet silmiin, oli niin ihana kuulla että hän voi paremmin – ja nyt jo niin hyvin että pääsi kotiin! :)

    • 2.6.2014 / 19:48

      :) Hieman on sellainen pelko vielä, että jos tuleekin takapakkia… Joudun sitten ehkä muuttamaan sinne osastolle vauvan kanssa :D. Lääkäri kyllä sanoi siellä, etteivät päästä kotiin, jos eivät ole varmoja, että vauva on kunnossa <3.

  3. Pilvi
    2.6.2014 / 19:47

    Olipa kivoja kuulumisia monta :)!

  4. Tove
    2.6.2014 / 19:49

    Ihana kuulla, että vauva voi jo hyvin ja olette päässeet kotiin, vaikka tuo antibioottirumba tietysti rasittaakin. Onneksi se loppuu aikanaan. Teidän suloiset ja viisaat kisulit ovat selvästikin tajunneet, että vauva on ihminen, ja siksi niin liikuttavan hellästi häntä lähestyvät. Varmaan saamme tulevaisuudessa nähdä vauva ja kissa -kuvia :)
    Aurinkoisia ja iloisia kesäpäiviä sinulle ja perheellesi!

    • 2.6.2014 / 21:50

      Vielä viisi antibioottireissua (näillä näkymin), sitten normiarkeen :).
      Kissat kyllä selvästi ovat hyvin rauhallisia vauvan läheisyydessä, voi mun murmeleita <3. Yrittävät usein syliinkin, vaikka vauvakin on sylissä...
      Kiitos samoin Tove! :)

  5. Kaisa
    2.6.2014 / 19:57

    Onpa ihanaa kuulla, että siellä on kaikki hyvin! Kaikki järjestyy kyllä aina. Mahtavaa, että kissat on ottaneet vauvan niin hyvin uudeksi perheenjäseneksi <3 Jännitin myös aiemmin, miten meidän koirat suhtautuvat vauvaamme, mutta ihan turhaan. Kaikki on mennyt enemmän kuin hyvin. Ainahan eläinten kanssa voi sattua ja tapahtua, mutta eiköhän teilläkin asiat mene matiaisten kanssa hyvin jatkossakin :)

  6. 2.6.2014 / 20:02

    Ihana kuulla, että olette päässeet jo kotiin ja kaikki on taas hyvin :). Ja varmasti helpottaa myös tieto siitä, että kisut ovat hyväksyneet uuden tulokkaan perheeseenne :) Aurinkoisia kesäpäiviä!

    • 2.6.2014 / 21:52

      Kyllä, huolestuin että aiheutamme erityisesti vanhemmalle kisulle järjettömän stressin. Hän onkin ollut ihan relax :).

  7. PäiviR
    2.6.2014 / 20:22

    Voi mikä suloisuus!
    Varmasti on ollut kova huoli, mutta ihanaa, että hän voi jo paremmin.
    Kiva että kisutkin hyväksyvät uuden perheenjäsenen, hauskalla tavalla osoittavat sen :)

    • 2.6.2014 / 21:53

      Huoli oli kyllä aivan järjetön eikä ole kyllä vieläkään kokonaan ohi. Kestää varmasti aikansa. Tai todennäköisesti ikuisesti :).

  8. Heidi H
    2.6.2014 / 21:08

    Ihana kuulla kuulumisia! Taas piti joka päivä käydä katsomassa, mitä kuuluu:)

  9. Heidi
    2.6.2014 / 21:51

    Ihana postaus, ihania uutisia että vauva on päässyt kotiin <3 Muista nauttia jokaisesta pienestä hetkestä sen pienen ihanan tuhisijan kanssa. Aika menee niin uskomatonta vauhtia, että ei mene kun hetkonen niin se samainen tuhisija konttailee menemään pitkin lattioita. Vastasyntyneet on niiiiin ihania <3

    • 2.6.2014 / 21:56

      Muistan! Yksi ihanimmista hetkistä koittaa kohta: kun saa mennä yöunille tuon rakkaan aarteen viereen. Näen viimeisenä ne kauniit, unia näkevät kasvot <3. Se tunne on jotain, mitä ei koskaan voi sanoin kuvata.

  10. Minna
    2.6.2014 / 22:16

    Taidettiin aamulla törmätä sairaalassa samaan hissiin siinä 8 maissa!

  11. 2.6.2014 / 23:36

    Oi, ihana postaus! <3 Suloinen on teidän poika! <3 Tuli niin hyvä mieli tuosta miten ne kissat käyttäytyy..symppiksiä! :) Toivottavasti kaikki menee jatkossa hyvin!

  12. 3.6.2014 / 08:43

    Hienoa kun olette päässeet jo kotiin..! Pehmoisia silityksiä pienelle urhealle potilaalle täältä meiltä.. ♥

  13. SatuKoo
    3.6.2014 / 12:49

    Ihana, että teille kuuluu taas hyvää!

  14. 3.6.2014 / 14:13

    Hyviä uutisia! Varmasti raskasta reissata edes takas sairaalalla mutta mikään ei kotia voita -ainakaan nuo sairaalayöpymiset :) Nyt saatte nauttia kesästä taas täysin siemauksin! Hienoa!

    • 4.6.2014 / 12:27

      Juu on nuo aika rasittavia reissuja, koska vauva selvästi häiriintyy, unet kärsii eikä päiviin tule mitään rytmiä. Mutta tänään nuo reissut loppuu, ainakin näillä näkymin!

  15. Miia
    3.6.2014 / 15:12

    Moi,

    Ihana kuulla pienen toipumisesta.
    Sellainen asia tuli minulle mieleen, että mainittiinhan teille sairaalassa maitohappobaktereista? :)

    • 4.6.2014 / 12:29

      Hyvä jakaa kaikenlaisia vinkkejä :). Vauva on saanut maitohappobakteeritippoja tässä antibiootin rinnalla, kuvittelisin että jatkuukin vielä jonkin aikaa, vaikka antibiootit loppuvat tänään.

      • 4.6.2014 / 14:27

        Hieno homma! Harmillisesti lääkärit eivät vieläkään aina muista niistä sanoa.
        Suosittelen jatkamaan pitkään maitohappobakteereiden käyttöä, tutkimukset sanovat että antibiootti vaikuttaa elimistössä vielä kaksi vuotta saannin jälkeenkin haitallisesti hyviin bakteereihin.
        Tipat eivät ole niin tehokkaita kuin kaplesit/jauhemuoto, itse rikoin jauhekapselin sekoitin rintamaitoon ja hörpyytin sen, toinen tapa on ripotella omalle nännille ennen imetystä. Söin myös itse superkuurin niin tyttö sai niitä maidon kautta. :)Valmisteesa pitää olla paljon ja eri laatuisia baktreereita, mm. yksi tehokkaimmista on VSL#3

        • 4.6.2014 / 19:43

          Kuinkahan kauan niitä olisi syytä syödä? Sanoin tuosta lääkärille ja hän oli sitä mieltä, että riittää kun vauva saa D-vitamiinitippojen mukana maitohappobakteereja (annamme hänelle nimittäin Gefilus D3 -tippoja). Hänen mielestään ei ole tarvetta muulle…

          • 4.6.2014 / 21:36

            Itse söin kuukauden verran isompaa annosta (neiti sai siis antibioottia heti synnytyksen jälkeen). Normaalistikkin käytän säännöllisen epäsäännöllisesti. Tyttö syö kans nykyisin silloin tällöin (1,5v). :) Mitään virallista ohjetta ei tähän ole (ainakaan suomessa). Itse aloitin tytölle deen annon n.6kk iässä, en tahtonut vatsaan laittaa mitn ylimääräistä, söin suurta annosta itse niin sai maidon kautta, sai siis pelkkää maitohappobakteeria ensimmäisinä viikkoina ja jatkoin itse käyttöä. Jos vertaa tuon gefiluksen bakteeri määrää 5milj. tuohon vsl#3 450miljardia, sanotaan vielä että bakteerit eivät kestä neste muodossa niin hyvin. Luonataistuote kaupoista löytyy useita hyviä. Lyhyesti: Niitä ei voi liikaa syödä ja ovat aina hyödyksi. Tässä asiallinen linkki aiheesta: http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=96

            • 5.6.2014 / 20:10

              Kiitos näistä tiedoista Miia! Olen vähän kysymysmerkkinä täällä, että mitä kannattaisi tehdä. Mutta tutustun tuohon linkkiisi :).

  16. 3.6.2014 / 17:49

    Ihana postaus! <3 Niin mukava lukea, että vauvallakin alkaa kaikki olla hyvin ja samoin kisulillakin! :) Ja kaiken tietysti kruunaa tämä ihana kesä! On varmasti ihanaa olla mammalomalla tällaisilla ilmoilla. :)

    • 4.6.2014 / 12:30

      Odotan jo niin kovasti, ettei tarvitsisi ravata sairaalalla, vaan pääsisimme rauhoittumaan normikotielämään. Vauva on kovin levoton, kun joudumme raahautua sairaalalle kolme kertaa/vrk, raasu <3. Mutta kuntoonhan hänet on saatava! Ja tänään ravaaminen loppuu :).

  17. @nne
    3.6.2014 / 18:34

    Onpa hienoa kuulla että kaikki on hyvin! :) Sekä vauvalla että kissalla!

    Nautihan nyt auringosta ja ”lomasta” ;)

  18. 3.6.2014 / 22:33

    Siitä se vauva-arki alkaa! Nauti näistä hetkistä pikkuisen kanssa. Lapset kasvavat niin hurjan nopeasti ♥

  19. Jenna
    8.6.2014 / 23:20

    Vähän myöhässä, mutta ihanaa kun pääsitte kotiin ja kaikki on taas hyvin, teidän poikanne on pienestä asti jo hyvin urhea! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.