– Syyään nyt aivan rauhallisesti.
– Joo. Mut ku ei pysty. Se voi herätä ihan millon tahansa. Pakko hotkia.
Varmasti tuttu monen muunkin äidin suusta tuo lausahdukseni? Tuollainen keskustelu käytiin minun ja mieheni välillä viime lauantaina Ylivieskan Pedrinaksessa. Vietimme Ylivieskassa oikeastaan koko päivän. Kävimme kirppiksellä, Askossa, Kärkkäisellä ja myöskin tuolla syömässä. Mulla oli suunnitelma, miten saisimme syötyä rauhassa vauvan nukkuessa. Olimme kaupoilla niin kauan, että poitsu alkoi näyttää väsymisen merkkejä. Hänen haukotellessaan siirryimme kassajonoon maksamaan ostoksemme. Sitten ruokapaikkaan pöytää varaamaan ja tilaamaan. Tämän jälkeen minä lähdin vauvan kanssa ulos vaunuilemaan, jotta hän nukahtaisi ja sehän tapahtuikin kymmenessä minuutissa. Sitten takaisin ravintolaan, josta olimme valinneet sellaisen pöydän, jonka viereen vaunut hyvin mahtuivat. Söimme salaattimme ja odottelimme pääruokaa vuorotellen vaunuihin vilkuillen… Mutta koska hän ei edelleenkään ole mikään päivänukkuja, nukkui tuolloinkin vain puoli tuntia. Juuri sen ajan, jonka söimme. Saimme kuin saimmekin siis syödä ravintola-annoksemme rauhassa: ensimmäisen kerran vauvan syntymän jälkeen :).
Meillä onkin nyt suunnitelmissa illallinen Wanhassa Lyhdyssä, siellä ei hotkita! Vauva menee siksi ajaksi isovanhemmille hoitoon, joten saamme syödä ruokamme kaikessa rauhassa aikuisten kesken. Miehen kanssa emme ole kaksistaan juuri missään vauvan syntymän jälkeen käyneet; ainoastaan eräässä kultasepänliikkeessä kesällä. Että eiköhän nyt ole sitten jo aikakin! Synnärillä eräs hoitaja muistuttelikin juuri tuosta; sanoi, että on tärkeää viettää säännöllisesti kahdenkeskeistä aikaa puolison kanssa. Käydä silloin tällöin yhdessä kahvilla, syömässä tai harrastamassa. Mietin, että voisimme joku päivä lähteä yhdessä vaikka uimaan tai keilaamaan. Viimeksi kävimme yhdessä uimassa raskausaikana, mutta keilaamisesta onkin yli vuosi aikaa. Mielellään tuollaisia tuokioita eikä siten, että vauva menisi yökylään. Siihen en taida olla valmis vielä aikoihin :P.
Yöheräämiset! Siinäpäs aihe, joka kiinnostaa mua nyt suunnattomasti. Voisin alkuun kertoa hieman meidän öistä. Vauvammehan nukkui ensimmäiset viikkonsa pääsääntöisesti seitsemän tunnin öitä heräämättä, sitten pikatankkaus ja uni jatkui vielä muutaman tunnin ajan. Tuo kuitenkin muuttui kolmen ikäviikon kohdalla, jolloin jouduimme lastenosastolle lähes viikoksi. Siellä vauvaa oli heräteltävä öisin… Sen jälkeen vakiintui 2-3 yöherätyksen aikajakso. Kolmen kuukauden iässä tuli kausi, jolloin yöt olivat melkoista härdelliä. Heräilin lukuisia kertoja yön aikana, en pysynyt laskuissa mukana. Vauva oli levoton ja itkuinen eikä rauhoittunut kuin rinnalle (tuttia ei huoli enkä ole enää aikoihin yrittänyt sitä edes tarjota, vaan olen pikkuhiljaa hyväksynyt oman roolini tuttinakin :D…). Uskon, että tuolloin tuloaan tekevät hampaat valvottivat pientä. Joskus 1,5 tunnin aikana heräsin jopa kolme kertaa häntä rauhoittelemaan. Aamuisin vauva oli kuitenkin pirteä kuin peipponen, äiti ei :). Tuo vaihe meni jonkin ajan kuluttua ohi ja nyt pari viikkoa sitten palasimme suht normaaleihin öihin (seuraavaa katkonaista vaihetta odotellessa…).
Tällä hetkellä vauva herää öisin 2-3 kertaa, edes yhden herätyksen taktiikkaan emme ole päässeet (sellaisia öitä on vain satunnaisesti). Olen huomannut, että kahden yöherätyksen jälkeen olo on aamuisin ihan ok, mutta kolmen yöherätyksen jälkeen en viitsi aamuisin katsoa peiliin… Että tuossa näyttää menevän se raja väsymyksen suhteen. Täysimetystä olen ajatellut jatkaa siihen puolen vuoden ikään asti, jos vain maito edelleen riittää ja vauva hyvin kasvaa. Olen kuullut, että kiinteiden aloituksella olisi yhteys katkeamattomiin yöuniin – pitääkö teidän kokemuksienne mukaan paikkansa? En oikein usko tuohon meidän kohdallamme, sillä joskus vauva haluaa rinnalle ihan muuten vain, ei tunnu olevan edes nälkä… Joskus mietinkin, miten onnistun ikinä lopettamaan imetyksen ja etenkin: miten vauva on ikinä valmis luopumaan rinnasta? Ehkä se tietty ikä vain saa sen sitten aikaan eikä luopuminen tunnu hänestä enää niin pahalta? Ajattelin täysimetyksen jälkeen kuitenkin jatkaa imettämistä kiinteiden rinnalla. En tiedä kuinka pitkään, en aio sitä etukäteen edes suunnitella. Aika näyttää.
Viime yönä herätyksiä oli vain yksi, neljän jälkeen. Itse olin ollut tuolloin jo puoli tuntia hereillä, voi HUOH. Herään siis automaattisesti siinä puoli neljän aikoihin, joka on viime aikoina ollut vakiosyöttöaika. Täytyy ehkä herättää vauvakin aina silloin syömään, kun joka tapauksessa olen hereillä siihen aikaan… Vauva nukahti eilen yöunille vähän ennen kymmentä ja porskutti sitten alkuun sen kuusi tuntia heräämättä. Kun nousin häntä sängystään nostamaan, jätti sydän lyönnin välistä: hän oli möyrinyt sängyssä ollen siellä aivan poikittain! Kännykän antaman pienen valon avulla en meinannut uskoa silmiäni, hän kun ei ole moista ennen tehnyt ja jos möyriikin kovasti, herään siihen ääneen heti. Tuollainen unissaan möyriminen pelottaa mua, koska pelkään hänen jäävän tiukasti peittonsa alle tai jotain muuta vastaavaa.
Mutta kertokaahan! Miten teillä menee/on mennyt yöt vauvan kanssa? Tiedän käynnissä olevaan arvontaan osallistumisestanne, että siellä on paljon äitejä taustalla, joten ei muuta kuin omia kokemuksia jakamaan! Kuinka pitkiä yöunia vauvanne nukkuvat, entä päiväunia? Missä vaiheessa aloititte kiinteät? Oliko sillä vaikutusta yöuniin? (Tokikaan en aio kiinteitä tuon seikan vuoksi aiemmin aloittaa, ainoastaan siinä tapauksessa, jos pelkkä maito ei enää vauvalle riitä.) Vauva nukkuu vielä aamupäiväuniaan, joten taidan hörpätä kupposen kuumaa ja… oikeastaan vain olla, tekemättä mitään!
Meillä molemmat ovat olleet semmoisia, että heräilivät todella pitkään sen 2-3 kertaa yössä. Lisäksi kumpikin joi maitopullon vielä kerran yössä vajaan vuoden iässä. Esikoisella se jäi pois kun vaihdettiin maito veteen ja se ei kelvannut niin se sitten jäi kokonaan. Esikoinen oli kova nukkumaan päiväunia, veteli 2-4h ja aamupäivällä ja toisetkin pitkät unet vielä. Pikkusiskolta (täytti juuri vuoden) olemme nyt juuri vieroittamassa yömaitoa pois ja on huomattavasti sitkeämpi ollut sen kanssa kun veljensä aikoinaan ja ei meinaa millään rauhoittua ilman LÄMMITETTYÄ maitoa :)
On myös ollut alusta lähtien huonompi nukkuja, kahdet päikkärit ovat olleet yhteensä reilun tunnin päivässä eli todella lyhyet! Välissä nyt 10-11kk:n iässä nukkui jo yli kaksi tuntia päivässä mutta nyt vuoden iässä yhdet puolen tunnin unet päivässä! En ymmärrä, että miten tuo pärjää tuommoisilla unilla ja silti ei meinaa illalla ilman huutoa rauhoittua nukkumaan…
Kummallakaan ei ole kiinteiden aloitus vaikuttanut yöuniin mitenkään eivätkä ole olleet semmoisia turhan lussuttajiakaan eli nälkäänsä ovat syöneet. Välistä yritettiin myös antaa korviketta pullosta illalla kun vauva nukahti tissille niin ajateltiin, että ei ehtinyt syödä tarpeeksi, mutta ei sekään auttanut, valitettavasti :/
Ihana kuulla miten teillä! Mä en koe noita paria yöherätystä pahana, mutta välillä olisi kiva, jos vauva nukkuisi päivällä vartin pidempään :). Päivisin ei ole omaa aikaa oikein nimeksikään, niin ei ehdi oikein mitään tekemään ja se sitten vaikuttaa taas ihan kaikkeen… Vauva kaipaa aika paljon seuraa :D. Tuntuu välillä itsestäkin et apua, miten hän pärjää noilla minipäikkäreillä: 4 kuukauden ikäinen! Tai tätähän se on ollut ihan alusta asti, päivisin ei nukuta :).
Minkäpituisia yöunia teidän lapset sitten nukkuu? Esim. teidän poika silloin, kun nukkui pitkiä päikkäreitä? Meidän vauva nukkuu öisin 11-12 h, joten ehkä ottaa siinä takaisin? Tuntuu vain, että tuollainen vuorokausiunimäärä on liian vähän noin pienelle vauvalle. Tosin hän on vartin päikkäreiden jälkeen ihan pirtsakka eli ehkä sitten tosiaan nuo uniminuutit riittävät :).
Minusta tuosta kiinteiden aloittamisesta tehdään ihan liian iso numero. äidit kauhistelee jos alle 4 kuukuaden ikäiselle syöttää kiinteää, mutta mitä haittaa siitä muka on? Meillä kumpikin poika on aloittanut kiinteät siinä 3 kuukauden iässä koska maito ei enää yksistään riittänyt. Ja oman kokemukseni mukaan pojat nukkuivat paljon paremmin sen jälkeen! Illalla ennen nukkumaanmenoa syötin vauvalle iltavellin tai puuron jolloin vauva nukkui tyytyväisenä aamuun asti ilman heräämisiä :) Ennen päiväunia taas syötin hedelmäsoseen tai ihan pottua ja taas nukuttiin tyytyväisenä 3-4 tuntia :) Minun neuvoni on kuunnella sinua itseäsi! Jos sinusta tuntuu että haluat syöttää vauvalle jotain muutakin kuin maitoa niin siitä vaan! :) Minusta on ihan turhaa vasiten ”kuluttaa” ja väsyttää itseään yöheräämisillä jos kiinteiden syömisellä voi jotenkin asiaa parantaa.
Itse en ainakaan kauhistele asiaa, muutenkaan muiden vauvojen syömiset ei mulle kuulu. Lähinnä ehkä ajattelen (oman lapseni kohdalla), että kiinteiden aloitus tällä hetkellä tai vielä aiemmin olisi ollut ihan turhaa. Näiden kommenttien perusteella ei myöskään ole mikään automaatio, että kiinteät takaavat paremmat yöunet. Jännä nähdä, miten meille sitten aikanaan käy :).
Tervetuloa katkonaisten unien maailmaan… En kommentoi sen enempää vauva-aikoja (ne nyt eivät paljoa eroa nykyisestä, muuten kuin sen osalta, ettei päivällä nukuta enää ollankaan), mutta täällä 2,5 vuotias heräilee keskimäärin 4 kertaa yössä – toki vain vaatiakseen peittoa paremmin päälleen tms., jonka jälkeen nukahtaa heti uudelleen. Tämä herääminen tarkoittaa kuitenkin itselleni nousemista sängystä, piipahtamista viereisessä huoneessa ja palaamista takaisin omaan sänkyyn jännittäen, tuleeko uni heti vai valvonko seuraavaan heräämiseen saakka.
Kuitenkin tässä on painettu jo 1,5 vuotta töissä, vaikka hyvät yöunet ovat haalea muisto vaan jostain hamasta menneisyydestä… Onneksi sitten välillä pääsee jollekin viikonloppureissulle ihan itsekseen ja saa nukkua. Voimia & tsemppiä ja nuku silloin kun vauvakin nukkuu (niin kliseeltä kuin se kuulostaakin)!
Voi apua… Omassa tuttava-/sukulaispiirissäni ei yli vuoden vanhat enää öisin heräile (muuta kuin aivan satunnaisesti), toivon kovasti samaa meille :).
Vauva ei päivisin nuku nimeksikään, joten päiväunet eivät tule kyseeseen itsellenikään, mutta en niitä ole kyllä vielä tarvinnutkaan. Hetki sitten hän nukahti yöunille, mutta itselläni on vielä niin paljon tekemistä, että yöunet saavat vielä jonkin aikaa odottaa… Kiitti sulle! :)
Hei! Meidän poika rakasti äidin tissiä viimeiseen saakka ja heräilikin koko ensimmäisen vuoden 3-10 kertaa yössä, yleensä 1-2 tunnin välein läpi yön. Hän nukkui vieressäni, koska en olisi voinut kuvitellakaan jaksavani nousta sängystä ylös nostelemaan häntä öisin niin useasti. Toisaalta vieressä nukkuminen varmaan aiheutti enemmän herätyksiä, kun maito tuoksui kivasti nenään.. Teidän pojan unet kuulostaa siis mun korviin todella hyviltä! Vauvat vaan useimmiten sellaisia :) Mä latasin kiinteisiin tosi paljon odotuksia juuri noiden öiden suhteen, mutta vaikka kiinteät maistuivat alusta saakka hyvin, niin mitään vaikutusta yöheräämisiin niillä ei ollut. Valitettavasti!
Mäkin mietin, että miten meidän tissimies tulee ikinä selviämään ilman tissiä, mutta loppujen lopuksi lopettaminen meni pojan puolesta tosi hyvin 11,5kk iässä. Äidin puolesta ei niinkään, tissit olivat järkyttävän kipeät, kun en ollut vähentänyt imetystä yhtään ennen kerrasta poikki-lopetusta (imetin siis noin 5 kertaa päivässä ja sitten ne kaikki yöherätykset päälle). Suosittelen kyllä vähän himmailemaan ensin. Toisaalta kai juuri nuo yöimetykset eniten vaikuttavat siihen maidon tulemiseen ja mulla ainakin piti paikkansa, tuotantolaitos hyrisi tehokkaasti loppuun saakka ;)
Kyllähän sitä imetysaikana noiden yöheräämisten jälkeen välillä väsytti, mutta mun mielestä hormonit kuitenkin auttoivat. Nyt kun täytyy heräillä ilman hormonien apua (hampaiden tuleminen, korvatulehdus, muuten levotonta, mitä milloinkin), niin kyllä yöllä väsyttää!
Hui, kuulostaa aika rankalta. Mulla oli sama silloin niinä öinä kun heräili 1-2 tunnin välein: nukkui vieressä, koska en jaksanut koko ajan nousta. En pidäkään rankkana tuota kahta yöherätystä, lähinnä se tuntuu rankalta siksi, kun päivisin ei ole omaa aikaa/ei saa rauhassa tehtyä mitään. Vauva ei siis nuku päiväunia eikä viihdy yksin, joten se on ehkä haasteellisempaa kuin yöherätykset :). Tiedän kyllä, että monilla on paljon rankempaa eikä tätä ikuisuuksiin kestä.
Toivotan sulle voimia edelleen ja mahdollisimman hyviä yöunia!
Tsemppiä noihin päiväunettomiin päiviin! Kuulostaa aika raskaalta! Meillä eka 4kk nukkui vaan liikkuvissa vaunuissa, joten omaa aikaa ei ollut ikinä, kun illallakin nukahti vaan viereen eikä siitä saanut poistua.. Mutta onneksi alkoi myöhemmin nukkumaan itsekseen päiväunia, voi sitä juhlaa! Uskoisin siis, että kunhan teilläkin poika vähän kasvaa, niin päiviin tulee enemmän unta! Toivottavasti!
Voi kiitos Suvi! Toivotaan, että kunnon päiväunet jossain vaiheessa astuvat kehiin :).
Ja se piti vielä tuohon unissaan möyrimiseen kommentoida, että oletko miettinyt unipussia? Meidän poika nukkuu sellaisessa edelleen, koska liikkuu niin paljon öisin, että hänellä ei muuten koskaan olisi peittoa päällä. Äidin sydäntä lämmittää, kun tietää, että poika ei pussissa palele (ja tietenkin pienempänä ei tarvinnut murehtia, että jää jotenkin jumiin peiton kanssa tms..)
En ole miettinyt unipussia, mutta täytyypä nyt alkaa harkitsemaan! Saapa nähdä, tuleeko samanlaista möyrintää nyt tänä yönä…
Hah! :D kuulostaa ihan meidän vauvalta! :D oon monesti miettinyt noin kun olet vauvasta jotain kirjoitellut. Meillä esikoinen nyt 1v 4kk ja nyt tuntuu että helpottaa.. Tai tuntu jo vähän kesällä kun oppi kävelemään. Vauva aika oli yhtä valvomista ja tissillä roikkumista. Se tais olla pelkkä tapa vain. Päivällä nukuttiin korkeeintaan 45min mutta jos jaksoin maata parituntia niin otin vauvan kantoliinaan rinnalle ja makaamaan. Siinä pieni saattoi nukkua sen 2h mikä oli todella pitkä aika. Ite myös uskalsin torkahtaa kun tiesin ettei hän siitä tipu kun on liinassa. Yöt herättiin 3-8 kertaa, puolivuotiaaana kun todettiin refluksi tauti ja sai lääkettä alkoi yö heräämiset jäädä muutamiin kertoihin mutta olin ite niin väsy että 10kk iässä lopetin ensin päivä imetyksen jonka jälkeen se ei enää illalla kaivannut tissiä niin yöimetyskin jäi sitten pikkuhiljaa parinviikon sisään. Oli haikeeta mutta kyllä alettiin nukkumaan yöt kunnolla. Ja niin.. Kiinteiden aloittaminen ei meillä auttanut. On ollut kyllä vaativa vauva, ei voi muuta sanoa mutta onneksi kaikista on selvitty :D toivottavasti seuraava vähän helpompi ;) jaksamisia sinne!
:) Että mulla ois vielä vuosi ennen kuin helpottaa? :D
Täällä tuo tissittely on harventunut päivälläkin. Saa masun kerralla niin täyteen, että päivällä menee helposti 3-4 tuntiakin ilman. Yöherätyksiin olen tyytyväinen, jos pysyvät tässä kahdessa kerrassa/yö. Nälän vuoksi ei kyllä ainakaan ole tarvetta useammin heräillä, että jotain läheisyydenkaipuuta se on, jos useammin heräilee. Joskus saattaa sitten muuten vain herätä yöllä eikä nukahda ennen kuin on tissi suussa :D.
Kiitos E!
Hmm.. vähän pitää muistia kaivella :D Meillä aloitettiin kiinteiden maistelu sairaalan ohjeistuksen mukaisesti 3kk iässä. Tähän oli syynä muistaakseni ainakin pojan rauta-arvot syntyessä. Maistelu oli kyllä todellista maistelua, syömisestä ei tietoakaan. Poikamme ei edelleenkään (kohta 4v) ole mikään suursyömäri :D Esikoisen kanssa tietysti tein sokeana ohjeiden mukaan. Näin jälkeenpäin, olisin hetken testailun jälkeen siirtänyt maisteluita kyllä 1-2kk eteenpäin. Maitoa riitti hyvin ja se pojalle maistui. Kasvoi hyvin omalla käyrällään. Tuo kiinteiden aloitus ja sen hankaluus (pieni sihtikurkkuni söi vielä vuoden iässä niitä ihan sileimpiä soseita; kotona soseutetut eivät kelvanneet) toi itselleeni valtavasti stressiä. Sitten puolivuotiaasta kun koitettiin saada lasta syömään enemmän kiinteää (oli meillä jo esim. aamupuuro ja lounas listalla), hankaluudet tuntuivat vain lisääntyvän ja kasvukin hidastui kun yritin vähentää maitoa. Joskus ehkä 2-vuotiaana hän söi jo aika normaalisti (päiväkodin aloitus ja ryhmäpaine varmaan auttoivat:D). Edelleenkin hän on arka maistelemaan mitään ja minulle tuottaa viikoittaista päänvaivaa keksiä monipuolisia ruokia. On tässä toki se hyvä, että pullia ja jäätelöäkin hän alkoi maistella vasta reilusti yli 2-vuotiaana :D
Imetyksen lopetusta on oikeastaan turha vielä murehtia :) Kuten tuo kiinteidenkin aloitus, imetyskin on hyvin yksilöllinen asia. Meidän ruokailuongelmista johtuen mietin monesti, että miten ihmeessä saan monta kertaa yössä (läheisyyttä/maitoa) tankkaavan vauvani vieroitettua. Vaan hänpä sitten tekikin sen itse! 10kk iässä oli viikonlopun maitolakko, johon viimeisetkin yösyötöt loppuivat. Sitten vähän reilun vuoden iässä hän pisti jäleen lakon pystyyn, eikä sitten sen jälkeen imetystä enää tarvinnutkaan miettiä. Vaikka yritin tarjota, ei homma enää kelvannut :D Eipä siinä, helpolla päästiin.. mutta (aina on se mutta), eipä herra sitten ole tähän päivään mennessä suostunut juomaan mitään maitoa. Puuro tehdään edelleen maitoon ja muutenkin ruuassa ja vaikka kaakaossa maito maistuu, mutta pelkällään ei juo. Että ojasta allikkoon?
Tulipa pitkä selostus, enkä nukkumisista edes aloita :D Tsemppiä, kärsivällisyyttä ja maalaisjärkeä! Hyviä yksilöitä niistä kasvaa, kun saavat rakkautta :)
Onpas teilläkin ollut haasteita! En ollut ajatellutkaan, että kiinteissäkin on niin omat ongelmansa tai voi olla…
Juu en mitenkään tosissani vielä imetyksen lopettamista mietikään, joskus vain käy mielessä, että huh huh, mitenköhän onnistuu. Ehkä mä sitten vain jonain päivänä havahdun siihen, että hän on luopumassa rinnasta ihan oma-alotteisesti :). Jännä nähdä miten käy! Nyt hän on kuitenkin niin pieni vauveli, että saa ihan rauhassa nauttia rintaruokinnasta.
Meidän tyttö on nyt reilu 8kk iässä päässyt siihen vaiheeseen, että nukkuu joko 20-06 tai sitten herää tuohon väliin kerran. Yöllä en tissiä enää anna, vaan rauhoittelen muuten. Tähän tilanteeseen pääseminen vaati kuitenkin aika pontevaa taistelua. Isänsä nukkui tytön kanssa tuossa 6kk iässä pari yötä samassa huoneessa ihan kahdestaan, lohdutteli jos ja kun heräsi ja näin päästiin pääasiallisesti yötissistä eroon. Samaan syssyyn tyttö muutti omaan huoneeseensa nukkumaan, koska tuntui että minä ja muksu oltiin niin synteesissä että kun toisen uni keveni, niin toisen uni keveni ja kohta oltiin hereillä, parhaimmillaan tunnin välein…
Nykyään jos neiti herää yöllä, kipaisen vähän lohduttamaan ja alle 10 minuutin tytskä on taas unessa. Kiinteiden aloituksella 6kk iässä ei ollut mitään vaikutusta, unikoululla ja omaan huoneeseen siirtämisellä oli.
Kuulostaa kivalta nuo teidän yöt! Ja ihan varmasti oli vaikeaa tuo vaihe, kun yöimetykset lopetit. Mä oon liian herkkis varmasti sitten, jos/kun tuo tulee ajankohtaiseksi. Tuntuu aivan kuin sydän lähtisi kivuliaasti irti, jos lapsi joutuu kovasti itkemään :'(.
Tuli mieleen tuosta synteesistä, että kuulostaapas tutulta! Etenkin aamuisin tuntuu olevan meilläkin noin: aina kun herään, poika herää minuutin sisällä myös! En ikinä pääse ns. karkaamaan omiin aamutouhuihini, vaan aina on seuraa :D.
Ainiin, piti muuten vielä sen verran sanoa, että iPhonelle saa sellaisen appsin kuin wonder weeks, maksoi jonkun euron, mutta siellä on aika kivasti tietoa nuista vauvan kehityshyppäyksistä, jolloin unet voi olla vähissä, lapsi kiukkuisempi jne. Tsekkaappa apstoresta!
En ollut tuollaisesta kuullutkaan, kiitti vinkistä! En ole muuten ikinä mitään maksullista tuolta tilannut, niin kysyn tyhmän kysymyksen: onko se hinta kertamaksu ettei jatkuvasti mene sitten jotain maksua puhelinlaskun yhteydessä..?
Juu, on kertamaksu ja veloitetaan luottokortilta tms. minkä oot sinne rekisteröinyt. Jos et halua luottokorttin numeroa applelle antaa, niin ärrältä saa ostettua lahjakortteja appstoreen.
OK kiva :).
Täällä tuli pienellä miehellä 3kk mittariin viime viikolla. Tänään juuri, tätä postausta lukiessani, kattilassa porisivat porkkanat. Aloitellaan (kokeillaan ainakin) kiinteiden maistelua. Aloitamme porkkanalla, kaverilleni oli ravintoterapeutti sanonut, että hän ei suosittele perunaa sen suuren tärkkelyspitoisuuden vuoksi, kun ei niin hyvin sula mahassa. Saas nähdä miten meidän käy, kun porkkanaa maistatetaan :D
Nukkumisesta sitten. Meillä mennään yöunille noin klo 22-23 ja tuttia/peittoa laitetaan yöllä kerran tai kaksi. Ensimmäinen syönti tapahtuu 5-7. Nyt on aamusyönti aikaistunut, ennen se oli 6-8, joten tästäkin syystä kokeillaan aloitella kiinteitä. Päivällä syö noin kolmen tunnin välein (allergiakorviketta) maitoa ja päikkärit ovat noin 40 minuutin – tunnin luokkaa.
Mukava lukea muidenkin kokemuksia, kyllä nämä pallerot ovat jokainen erilaisia :D
Voi että, jännä päivä teillä! Miten poika suhtautui porkkanaan? Odotan niin kovasti niiden ilmeiden näkemistä :D. Onkohan perunaa parempi vaihtoehto bataatti..?
Herääkö yöunilta siis 5-7 aikaan vai jatkuuko uni syönnin jälkeen? Entä monetko lähes tunnin päikkärit nukkuu? Munkin mielestä hirmuisen mielenkiintoista lukea teidän muiden kokemuksia, kiva että kerrotte niitä! :)
Mietinkin tuota yöunilta heräämistä kirjoittamisen jälkeen, että unohtui tarkennus. Poitsu jatkaa vielä unia aamun syönnin jälkeen, esimerkiksi tänään syötiin 5.20 ja ylös noustiin kahdeksan jälkeen, seuraava syönti yhdeksältä. Pidän kalenterissa kirjaa syöntiajoista ja syödyistä määristä, sekä kakkaamisista mahdollisen maitoallergian vuoksi. Kalenterista on helppo tarkistaa miten on päivät menny :D
Porkkanaa maiskuttelee, mutta lusikkaa tahtoo vierastaa :D Nyt on lusikalla alahuulta kosketeltu ja siitä on kielellä maistellut, harjoitukset jatkukoon ;)
Bataattia olen minäkin miettinyt, voipi olla että kun on totuteltu tähän porkkanaan, niin otetaan seuraavaksi vuoroon bataatti.
Kivoja harjoituksia ja maisteluhetkiä sinne! Me ollaan annettu D-tipat alusta asti lusikalla, joten se on tuttu härveli :).
Voi tsemppiä, tiedän tunteen kun ei saa nukuttua tarpeeksi. Kaikki ei tietenkään sovi kaikkiin lapsiin, mutta tässä pari juttua. Meillä tyttö nukkui ekojen kuukausien (oisko ollut 4 kk) jälkeen isän puolella sänkyä, vähän kauempana maidon tuoksusta, ja jos heräsi yöllä, kokeiltiin ensin isän rauhoittelua ja tuttia. Useimmiten auttoi alkuyöstä, aamuyöstä söi sitten sen kerran. Tuossa vaiheessa tuli myös talvi, ja otettiin käyttöön unipussi, joka rauhoitti unia. Kiinteiden aloittamisen jälkeenkin meillä jäi yksi yösyöttö joksikin aikaa, mihin olivat jo menneet ennen kiinteiden aloittamista. Sitten sekin jäi pois, muistaakseni ihan itsekseen. Taisin kyllä nukkua silloin, kun alkoi jäädä pois, maidontuoksuineni vähän aikaa toisessa huoneessa. Vaikka yösyönnit jäivät, maitoa riitti siihen asti, kun aloin vähentämään vuoden ikäisenä ennen töihinpaluuta. Lopulta tyttö nauroi, kun yritin imettää, ja siihen ne sitten loppuivat. Vähensin aina yhden imetyskerran viikossa, niin että viimeiseksi jäivät aamu- ja iltaimetykset, ja yhdellä niistä lasta alkoi vaan naurattaa, ja siirryttiin sitten nokkamukiin. Oli muuten hyvä vinkki kavereilta imetystä vähennettäessä ja vettä annettaessa silloin, kun siirryttiin kiinteisiin, että tuttipulloa ei enää juuri käytetty, vaan nokkamukeja (Aventin ja Lifefactoryn). Ei tarvinnut sitten opetella pullosta pois erikseen ;)
Uskon, että maito kyllä useimmiten riittää, kyseessä voi olla vain tapa. Kaverin pojilla se oli esimerkiksi juuri sitä, eli olivat vain tottuneet aamuyön maitoihin. Kun sitä ei enää tullut, yöunet muuttuivat yhtenäisiksi. Toki alle puolivuotiaalla voi olla ihan nälkäkin, mutta sen jälkeen käsittääkseni niin ei pitäisi olla. Kun tuo yösyöttö jäi meillä pois, yöheräämisiäkään ei enää ole oikeastaan ollut.
Voisiko tuo möyryäminen liittyä jo johonkin liikkumiskuvioon – ryömimiseen tai sen harkitsemiseen tms.? Siinäkin unipussi voi rauhoittaa.
Itsellekin kävi noin, että kun yösyömiset vähenivät, heräilin itse vanhoihin yösyöttöaikoihin. Koitin hoitaa tilannetta nukkumalla muualla, niin en herännyt vauvan jokaiseen tuhahdukseen. Kyllä omatkin yöheräämiseni sitten lopulta loppuivat, kun niistä oikeista yöheräämisistä oli kulunut aikaa.
Tosi hyviä pointteja ja vinkkejä toit esiin, useita, kiitos Katariina!
Uskon, että kerran yössä vauvalla on (tässä iässä) nälkä, mutta useammat heräämiset on sitten jotain muuta. Ja kun ei sitä tuttiakaan huoli, niin ei ole paljon vaihtoehtoja rauhoitteluun. Isi ei kelpaa enkä ole sitä oikein halunnut edes kokeilla. Kamala kuunnella itkua, varsinkin yöllä. Jotenkin tuntuu, että helpommalla pääsee kun ottaa rinnalle. Ainakin vielä tässä vaiheessa ;).
Möyriminen voi muuten hyvin liittyä johonkin uuteen taitoon, jota kohta saamme ihastella! Jännä nähdä, missä asennossa ensi yönä nukkuu… Unipussi menee kyllä harkintaan!
Meillä esikoinen nyt 4v ja nukkuu yöt hienosti. Tosin oli oikein tissimaakari :) sai 3vuotiaaksi rintamaitoa siis päivällä. Yötissin sain jäämään pois 1,5 vuoden iässä tassuttelemalla ja silityksillä. Söi vaan öisin tavan vuoksi, ei nälkään.
Kuopus nyt 3kk ja syö öisin 2 kertaa. Mutta päivisin ihan samanlaista kuin teillä! Lyhyitä torkkuja ja joskus yhdet max tunnin unet :)ja sylissä vaan viihdytään!!!
Miten musta tuntuu, että meille tulee käymään aika samalla tavalla :D. Tämäkin tissittelijä syö vain siksi, että nauttii siitä rinnallaolosta niin valtavasti. Aina ei tosiaankaan ole nälkä. Usein höpöttelee ja jutustelee ja hymyilee rinta suussa… Sitten kun alan irrottaa otetta, alkaa tarmokas imeminen mukamas nälkäänsä :D.
Oi, kylläpäs helpotti kuulla, että on muitakin päiväkukkujavauvoja! :) Meidän vauvalle syli (ja se rinta) on paras paikka <3.
Lisäys edelliseen…ja Illalla nukahtaa vain tissille!!! Esikoinen oli samanlainen ja tuttia ei ole kumpikaan huolinut ikunä :D
Jep, just sama täällä :D. Täällä huolittiin tutti vielä synnärillä, ehkä ensimmäiset pari viikkoa, kunnes hoksattiin, että jotain parempaakin olisi tarjolla! Sen jälkeen tutti ihan puistatti ja se lensi suusta pois ja voimalla! Niin ja ostelin testiin vaikka minkämoisia: silikonisia ja luonnonkumisia ja eri mallisia ja ja ja…
Ja kiinteät ei ole meillä heräämisiin juuri vaikuttaneet…yötissi enemmän tapa ja läheisyys kuin nälkä. Olis kyl kiva kun 3kk nukkuis pidempään päivällä, vaikeeta tehdä kotitöitä kun pitää koko ajan toista pitää sylissä :)
Viimeinen lauseesi: jaan niin tuon tunteen! Mun tehokkain keino on laulaa. Tuolloin vauva on hetken tyytyväisenä mm. sitterissä ja saan esim. ruuan tehtyä (ainakin osittain) :D.
Esikoistyttöni valvotti ensimmäiset 3kk hänellä oli todella ’klassinen koliikki”mutta kun koliikki helpottui tyttö nukkui hyvin koko yön omassa sängyssä ja heräsi vasta aamupäivällä. Toisen tytön kanssa ei ollut koliikkia heräili yleensä syömään kerran yössä ja muuten nukkui tyytyväisenä omassa sängyssä. Mutta pojat ne olivat erilaisia, molemmat pojat nukkuivat kainalossa eivät omassa sängyssä, vasta kun erotin heidät imetyksestä sain heidät nukkumaan omaan sänkyyn. Kolmea lasta täysimetin 6kk ja nuorimmaista poikaani täysimetin 3kk ja sen jälkeen annoin myös kiinteää. Jokaista lastani imetin myös vuoden. Minulle se oli äärimmäisen helppoa toki se tarkoitti sitä minne ikinä menin minulla oli vauva mukana. Esikoinen ei käyttänyt tuttia kaikki muut taas käyttivät. Esikoinen ei pitänyt tuttipullosta myöskään. Kun sain pojat 1vuoden iässä nukkumaan omaan sänkyyn ei ollut mitään ongelmia. Minun ei ole tarvinnut ”nukuttaa” lapsia koskaan he ovat todellakin aina nukkuneet omissa sängyssä eivätkä ole tulleet keskellä yötä väliimme.
Voi, naurahdin ihan ääneen tuossa ”pojat ne olivat erilaisia”. Jotenkin niin tuttua! Tämä pikkuherranikin nukkuisi mielellään äitin kainalossa :). Itse koen imetyksen myös kovin vaivattomana ja hirmuisen nopeana! Ensimmäiset kaksi kuukautta olivat tosi haasteellisia, mutta sen jälkeen tapahtui suuri muutos ja nyt se on niin helppoa. Ei mitään maidon lämmityksiä tai pullojen pesuja. Pääsen kuitenkin kotoa pois ihan yksinänikin, sillä vauvan imetysväli on päivisin helposti kolmekin tuntia.
Meidän puolivuotias herää edelleen pari kertaa syömään. Siinä kahden-kolmen aikaan, sitten kuuden-seitsemän aikaan… (juu juu, tuo toinen on aamua, mut lasken sen yösyötöksi kun jatketaan siitä vielä unia!) Luulen, että heräilyissä on enemmän kyse tavasta kuin nälästä! Mitään unikoulua en vielä jaksaisi alkaa pitämään, kun homma sujuu näinkin ihan kiitettävästi -eri asia sitten, kun aloitan työt, saavat yöheräilyt loppua!
Kiinteät aloitettiin siinä 5kk iässä, ja mielestäni yöheräämiisiin ei ole ollut mitään vaikutusta. Ja päiväunet, huooh… sama kuin teillä, puolen tunnin tirsat poika nukkuu pari-kolme kertaa päivässä!
Todellakin lasken minäkin 6-7 aikaan tapahtuvan syötön yösyötöksi, mekin siitä unia jatkamme. Mua on ihan ärsyttänyt, kun mulle on jokusen kerran sanottu ”ei sitä enää yösyötöksi lasketa, se on jo aamua!” ARGGGHHHH! Meille se on yö, koska meillä ei käydä yöunille kasin aikaan, ei tosiaankaan. Puoli kymmeneltä tapahtuva yöunille meno on todella harvinaista ja meille aikaista, sellaista ollut nyt kuitenkin ilmassa viime päivät.
Nauratti niin tuo viimeinen lauseesi! Ihanaa, kohtalotoveri :). Joskus kun päivällä makkariin nukahtaa, ehdin juuri ja juuri olohuoneeseen, niin jo herää :D.
Minulla on kolme lasta ja kaikkia olen täysimettänyt 5-6 kuukautta. Jokainen on käyttänyt minua tuttinakin :) kukaan nimittäin ei ole tuttiin suostunut. Joskus oli öitä, jolloin lopetin herätysten laskemisen viiden jälkeen, mutta sitten kun olin ihan poikki, niin vauvakin sen monesti ymmärsi ja taas nukuttiin hetki paremmin. Meillä kaikki ovat nukkuneet vieressä noin yhdeksän kuukautta ja sitten mies on unikouluttanut heitä pari yötä. Tämän jälkeen en ole öisin syöttänyt enkä juuri viereen ottanut. Toki lasten sairastaessa ollaan otettu viereenkin, jos se vain on auttanut. Imetys on kaikkien kohdalla loppunut itsekseen, viimeistään 1 vuoden ja kolmen kuukauden kohdalla. Neuvoa saa kysyä, mutta sinä tiedät parhaiten! Omien voimien mukaan, onnellinen äiti, onnellinen lapsi :)
”Joskus oli öitä, jolloin lopetin herätysten laskemisen viiden jälkeen, mutta sitten kun olin ihan poikki, niin vauvakin sen monesti ymmärsi ja taas nukuttiin hetki paremmin.” – Aivan kuin mun suusta! Tuo parempi unipätkä sijoittuu meillä tuollaisina öinä aina aamuun, klo 6-7 eteenpäin. Kestää sitten 2-3 tuntia.
Kiitos kivoista sanoistasi :).
Meillä molemmat lapset ovat olleet TODELLA huonoja nukkujia, löytyi koliikkia, refluksia ja aistiyliherkkyyttä. Ensimmäisenä vuotenaan molempien normaaliyö oli sellainen että herätyksiä oli kymmenisen kertaa yössä ja päikkärit olivat pikkutorkkuja, toisen kanssa väsymys kertaantui koska taaperokaan ei nukkunut. Yli tunnin yhtäjaksoinen unipätkä oli niinä vuosina luksusta ja väsymys näkyi meistä vanhemmista kilometrin päähän. Nyt meillä on jo kaksi reipasta koululaista joista toinen nukkuu yönsä mutta toinen herää edelleen kerran tai kaksi yössä harhailemaan unissaan tms. Väsymys oli aivan järkyttävää ja hyvin pitkälti syy siihen miksi meidän lapsiluku jäi kahteen.
Voi kamalaa miten rankkaa teillä on ollut! Voin vain yrittää kuvitella, mutta ei tuollaista ymmärrä, jos ei sitä itse koe. Sympatiani!
Kuulostaa todella tutulta. Paitsi että meidän pojan heräilyihin ei ollut mitään terveydellistä syytä. Vuoden iässä uskaltauduimme pitämään unikoulua (pistäytymismenetelmällä), joka auttoi nukkumisiin huomattavasti. Nyt poika 1v9kk nukahtaa illalla tyytyväisenä itsekseen. Heräilee keskimäärin parina yönä viikossa, ja nukahtaa yleensä nopesti kun käy vähän silittelemässä.
Mä olin ekan vuoden niin väsynyt ja voin sen vuoksi henkisestikin huonosti, että pahoin pelkään meidän jäävän vain yhteen lapseen. Ajatuskin kaiken aloittamisesta alusta (valvomiset siis) tuntuu valtavan ahdistavalta. Nyt elämä tuntuu niin ihanalta, jaksan käydä töissä ja leikkiä pojan kanssa :)
Voimia kaikille huonounisten lasten vanhemmille!
Voi että, varmasti ihan valtavan raskasta huonojen unien kanssa ja vielä noin pitkän aikaa :/.
Nautihan nyt tästä vaiheesta ja kunnon yöunista, olet sen todellakin ansainnut!
Hei,
meillä on 7.5 syntynyt poika ja on ollut tosi ihana lukea sinun kirjoituksia omasta pojastasi. Meillä herätään syömään yöllä kolme, neljä kertaa; alkuyön poikamme nukkuu omassa sängyssä ja loput vieressämme, ei tarvitse hypätä koko ajan :) Onneksi hän kuitenkin nukkuu syöttöjen välit hyvin.
Päiväunet olivat aluksi noin 2-3 tuntia, mutta kesähelteet muuttivat rytmiä pätkäuniksi. Kunnes eilen päiväunet kestivät kolme ja puoli tuntia, jes!
Vanhempien lastemme kohdalla kiinteät ovat osalla vähentäneet yöheräilyä ja -syöntiä, osalla ei; aika yksilöllistä. Kiinteät olen aloittanut yleensä puolen vuoden iässä.
Toivon sinulle ja perheellesi mukavaa syksyä, sinulla on hieno ote (vauva)elämään!
Oi että, mukava kuulla Inkeri! Ja kiitokset tuosta ihanasta viimeisestä lauseestasi, pysyy mielessäni pitkään :).
Itse olen nyt viime öinä tehnyt samoin, että vauva nukkuu ensimmäiseen syöttöön asti omassa sängyssään ja siitä sitten loppuyön välissämme. Ihanaa syksyä sinullekin!
Minulla on kaksi poikaa joista kumpikaan ei oikein nukkunut päiväunia ihan pikkuvauvaa. Muistan kun odotin esikoista niin mulle sanottiin että vauvat vaan syö ja nukkuu. Ei muuten nuku! Heti kun aloitettiin kiinteät niin päiväunet pidentyi. Yöllä ovat molemmat nukkuneet pääsääntöisesti hyvin. Tietysti on niitä kausia kun opitaan liikkumaan ja tulee hampaita. Silloin uni on levotonta. Nyt toisen kohdalla kuitenkin otan rennosti ja ajattelen että tämä menee vielä ohi ja ei ole ikuista. :) tällä hetkellä kuopus 7kk herää pari kertaa jos on ns. hyvä yö. Meillä olisi seuraavaksi projektina saada yösyötöt pois.
Juu ei; kyllä ne koko ajan syö, mutta ei nuku. Täällä syötiin ensimmäiset kaksi kuukautta niiden uniminuuttienkin edestä :D. Tsemppiä seuraavalle projektillenne!
Esikoinen nukkui pitkiä(useamman tunnin) päiväunia 2-3 krt päivässä. Öisin sitten herätti ½-2 tunnin välein 1.v ikään asti.. Mitä lähemmäs 1.v ikää tuli, päiväunet väheni 1krt/pv noin 1,5-2h.
Tällä meidän vajaa 5kk juniorilla olikin pitkään päiväunien kanssa vaikeuksia. Ei nukkunut niitä juuri ollenkaan. Nyt nukkuu n.2x1h unet + pienet torkut illalla joskus. Öisin heräilee n.2h välein. Oli jaksoja, jolloin heräiltiin ihan puolen tunninkin välein, mutta ei onneksi (toistaiseksi) enää. Ja eihän se nälkäänsä heräile, vaan ihan muuten vaan.
Esikoisella ei kiinteiden aloitus saanut aikaan mitään parannusta öihin. Vaikka söi isot puuroannokset iltaisin. Sen varaan en ole myöskään tämän toisen kanssa laskenut. :)
Esikoinen alkoi nukkua täydet 12h yöunet, kun imetys loppui kokonaan. Toivon, että samaan päästään sitten juniorin kanssa siellä 1.v tienoilla. :)
Ahaa, noinpäin! Olen itsekin miettinyt, että pitkät päiväunet varmasti verottaisivat yöunia, ainakin siis tämän meidän poitsun kohdalla. Tsemppiä Johanna! :)
Meidän pikkuherra on nyt 8,5 kk vanha. Vastasyntyneenä hän nukkui 10 tuntiset yöunet yhden heräämisen taktiikalla. Parin kuukauden ikäisenä hän alkoi lisätä heräämisiään ja tällä hetkellä 2-3 heräämistä yössä on vakiintunut käytäntö. Aina kun on oppinut uutta, kuten konttaamaan tai nousemaan pystyyn, on heräämisiä tullut hetkeksi lisää(3-10 heräämistä yössä) ja uni muuttunut muutenkin levottomammaksi. Pieni harjoittelee selvästi uutta taitoaan unissaankin.
Meillä kiinteiden aloittaminen ei vaikuttanut mitenkään yöuniin! Maitoa riitti, joten täysimetin häntä 6kk ikään asti jolloin kiinteät aloitettiin nopealla tahdilla. Meille tuo 6kk oli selvästi hyvä aika aloittaa, koska poika alkoi muutaman kauhistuneen maistelukerran jälkeen syömään kaikkea innoissaan. Tällä hetkellä hän syö paljon ja hyvällä ruokahalulla. Silti herää 2-3 kertaa yössä hörppäämään maitoa. En usko hänen syövän nälkäänsä vaan on enemmänkin jotain ”turvallisuustankkausta”, koska ottaa vain vähän maitoa mutta ilman rintaa ei kuitenkaan rauhoitu.
Eli oman kokemukseni perusteella en kenellekään suosittelisi kiinteiden aloitusta, aiemmin kuin on oikeasti tarve, hyvien yöunien toivossa. Kaikki vauvat ovat tietysti yksilöitä!
Saas nähdä koska meille saadaan hyvät yöunet. Olen ajatellut kirjoittaa joulupukille toiveen. :D
Kuulostaa ihan siltä, että yömaito on vain tapa. Uskon, että sellainen meilläkin edessä :P. Tavasta täytyy sitten vain päästä irti, jos musta alkaa siltä tuntumaan…
En itsekään aio turhaan kiinteiden aloitusta kiirehtiä. Jos kasvaa hyvin rintamaidolla eikä näytä merkkejä, että tarvitsisi lisäravintoa, niin tällä mennään. Viimeistään sitten puolen vuoden iässä kiinteät kehiin! Se on varmasti mukava lisänumero päiviin :).
Toivon kovasti, että joulupukki kuulee toiveesi!
Meillekin suositeltiin täysimetystä puoleen vuoteen, mutta vatsan hitaan toiminnan vuoksi hän muutenkin sai luumua silloin tällöin ajattelin kokeilla kiinteiden aloittamista hieman aiemmin. Terkkari kyllä sanoi, että vauvan pitää saada kiinteitä useamman kerran päivässä, että siitä olisi apua heräilyyn. Ennen tätä kokeilua meillä heräiltiin kerran tunnissa läpi yön, huoh! Kun hän sitten alkoi saada kiinteitä säännöllisesti hän alkoi melkein heti nukkua läpi yön tai yhdellä heräämisellä. Muita ongelmia tästä ei ole ollut kuin se, että rintatulehduksen alttius kasvoi, kun imetykset yhtäkkiä harvenevat. Onneksi nuo maitolaitoksetkin tottuvat uuteen harvempaan syöttötahtiin nopeasti. Niin ja siihen sängyssä pyörimiseen on vaan totuttava. Kääntymään oppiminen oli yksi levoton kohta, kun sitä piti treenata öisinkin. Nyt on rauhallisempaa, mutta kuulemma kaikki uudet motoriset taidot aiheuttavat aina levottomuutta öihin.
Kaikki nuo ajatuksesi kuulostavat tutuilta. Meilläkään ei nukuta päivisin kuin maksimissaan puolituntia. Onneksi kaikki on vain vaiheita, hyvässä ja pahassa.
Hui mitä herätyksiä teillä oli ennen! Ihanaa, että kiinteät toivat teille paremmat yöunet. Meillä levottomia öitä ovat aiheuttaneet hampaat. Vauva oppi kääntymään masulle 2,5kk iässä, mutta sillä ei ollut vaikutusta yöuniin. Olen kyllä kuullut, että uudet taidot vaikuttavat yölläkin :).
En lukenut kaikkia kommentteja, mutta mun pelastus oli kirjasta ”opi kuuntelemaan vauvaasi” luettu neuvo, että vanhempien tehtävä on opettaa lapsi nukkumaan. Eli ei pelkästään odotella, että vauva lopettaa yösyömiset (yleensä linkittyy tuohon heräämiseen), vaan tehdään itse asialle jotain. Tästä rohkaistuneena sain esikoisen nukkumaan kokonaisia öitä 5 kk ikäisestä eteenpäin. Toki tämänkin jälkeen oli yöheräilyä (esim. 7-9 kk ikäisenä oli todella levoton kausi) mutta ruokaa en enää öisin antanut tuon 5 kk jälkeen. Sanoisin, että pienempi vauva on helpompi vieroittaa yösyömisestä kuin vähän isompi, koska vauvan oma tahto kasvaa 6 kk iän jälkeen kohisten. Kiinteiden aloituksen vaikutuksesta en osaa sanoa, sillä minä aloitin refluksin vuoksi varovaiset maistattelut jo 4,5 kk iässä.
Hyvä neuvo tuo, pidänpä mielessä! Miten vieroitit vauvan yösyömisestä?
No, meillä meni tämä kaikkiaan todella helposti, mitään sen kummempaa kikkaa en käyttänyt. Vauva heräsi 5 kk iässä syömään 2 kertaa yössä, nukkui tuolloin jo omassa sängyssään viereisessä huoneessa, kun sain näin itse nukuttua paljon paremmin. Yhtenä yönä en sitten vaan reagoinutkaan itkuhälyttimestä kuuluvaan kitinään (itku ei missään vaiheessa muuttunut kovaksi). Muutaman minuutin jälkeen vauva rauhoittui itse. Tämä toistui 3 tai 4 yötä, ja sen jälkeen hän ei enää herännytkään yöllä (muistaakseni heräsi sitten pirteänä 5:30, mutta tämäkin vaihe meni nopeasti ohi ja nukkui seitsemään).
Kuulostaapas hyvältä! Meidän vauva kun yöllä herää, on itku aika voimakasta… Mun täytyy siihen kyllä reagoida, katsotaan sitten kuuden kuukauden tienoilla asiaa uudestaan :P.
Hei,
Oli jo niin paljon kommentteja, että en ehtinyt kaikkia lukemaan läpi, mutta kerron oman kokemukseni. Meillä on siis kaksi lasta, jotka ovat nyt 2 ja 3 vuotiaita. Molempia imetin 6kk. Molempien kanssa öisin joutui heräämään 3-5 kertaa. Heräämiset koostuivat vain syötöistä, joiden jälkeen nukahtivat takaisin. Silti tuo 3-5 kertaa heräämisiä oli minulle 3-5 kertaa liikaa muutaman kuukauden jälkeen. Täysin itsekkäistä syistä siis aloitin 4 kk ikäisenä kiinteät ja 5 kk ikäisenä he jo söivät 5 ateriaa päivässä. Imetin tuolloin edelleen aina aterioiden jälkeen ja öisin tietysti. 5kk ikäisenä pidin unikoulun, eli en antanut enää maitoa öisin. Esikoinen huusi kaks yötä, kuopus 3. Ne yöt siis aikalailla valvottiin. Noiden öiden jälkeen ei ole enää öisin heräilty. Siitä lähtien pojat ovat nukkuneet 19.30-7.00.
Kuulostaa varmasti brutaalilta ja itsekkäältä, mutta noiden muutaman huutoyön jälkeen koen olevani parempi äiti päivisin.
Mielestäni ei kuulosta lainkaan brutaalilta tai itsekkäältä, jokainen äiti tietää itse parhaiten, mikä on sekä itselleen että vauvalleen paras ratkaisu. Yöunien merkitystä ei missään nimessä voi vähätellä! Hyvin mahdollisesti itsekin tuossa tilanteessa olisin kiinteät aiemmin aloittanut, mutta nyt, kun heräämisiä on pääasiassa maksimissaan se kolme/yö, jaksan ja jatkan tätä vielä ainakin toistaiseksi :).
Nyt on pakko kommentoida :)
Meilläkin poika, juuri 1 vuotta täyttänyt, joka ei tuttia ole koskaan huolinut.
Meidän pikkuherra nukkui uskollisesti pinnasängyssä n. 3kk ikään asti, tissiä syötiin/lutkutettiin n. 3 kertaa yössä. Sitten alkoi vaihe, kun hän heräsi AINA kun laskin hänet sänkyyn, mikä johti siihen, että poika alkoi nukkua meidän välissä. Jota en ollut koskaan uskonut tapahtuvan. Olin niiiiiin ollut perhepetiä vastaan, koska pelkäsin, että minä tai mieheni tai KISSAMME, runnoo pikkusita yöllä. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, ja yllätyksekseni huomasin nukkuvani täysin paikoillaan aina kun vauva oli välissämme, tämä päti myös mieheen ja kissaan.
Hyvä asia tässä oli se, että minä sain unissani antaa pojalle tissin suuhun, ja nukkua samalla kun poika joi/ ”söi tuttia”. Huono puoli oli se, että syöntikerrat lisääntyi hitaasti mutta varmasti viikkojen kuluessa. Olin kuitenkin pirteä aamuisn, vaikka poika välillä söikin tissä jopa 5 kertaa yössä, havahduin nimittäin vain siihen että annoin tissin suuhun, ja välillä siihen, että poika oli lopettanut syönnin ja laitoin tissin piiloon.
Kiinteitä aloimme maistelle 4kk iässä. Ei siksi, että maito ei olisi riittänyt, vaan siksi että se oli HAUSKAA! Oli ihana saada uusia ohjelmanumeroita päivälle, ja nami miten hyvää bataatti ja päärynä olivatkin! Voi niitä ilmeitä! Itse koen ratkaisun hyvänä, ei ollu mitään kiirettä lisäillä sitten ruokia ja annoskokoja, vaan kaikki tapahtui hyvin luonnollisesti ( ja aika nopealla tahdilla, kun kaikki maistui niin hyvin) Ja imetin edelleen yhtä usein kun ennenkin.Uniin tuo ruokailu ei vaikuttanut mitenkään.
8 kk iässä yösyöminen meni sitten aika mahdottomaksi. Poika ei nukahtanut edelleenkään kuin tissille, ja tissiä tarvittiin jopa puolentoista tai tunnin välein. Nälkä hänellä ei varmasti ollut 5kk jälkeen öisin, mutta se oli vaan niiin ihanaa saada se tissi suuhun. Ja mitäpä ei äitä, etenkään esikoisensa eteen tekisi, mutta 8 kk iässä tuli stoppi. Päätin, että haluan imettää jatkossakin, jos imettäminen on mahdollista ilman, että minä joka ilta nukutan. Imettämisestä alkoi tulla rasite, vaikka ennen olin siitä nauttinutkin.
Niinpä isi piti unikoulun, nukutti iltaisin, rauhoitteli öisin, minä nukuin 3 yötä sohvalla. 3 yön jälkeen talossamme nukuttiin 9 tunnin öitä ilman heräilyä ja ilman iltatissiä. Kaikki nautti, eniten ehkä kuitenkin meidän kissa :D Nyt imetän edelleen 1-2 kertaa päivässä, mutta poika pärjää myös ilman tissiä, jos olen poissa. Nykyään en enää koe imettämistä velvoitteena, vaan nautin siittä suunnattomasti. Se on ainut hetki päivässä, kun meidän pieni touhukas tutkimusmatkailija malttaa rauhottua äidin syliin <3
Heh, itsekin olin etukäteen sitä mieltä, että en uskalla nukkua vauvan vieressä ettei mitään vahinkoa tapahtuisi. Mutta kummasti vain sillä tavalla mentiin ensimmäiset kuukaudet :). En hievahtanutkaan, kun vauva nukkui vieressä! Sitten hänet oli lopulta siirrettävä omaan sänkyynsä, kun alkoi niin kovasti liikehtimään öisin. Omat uneni olivat ihan olemattomia sen vuoksi.
Minäkin odotan kovasti tuosta kiinteiden syömisestä uutta ohjelmanumeroa päiviin, siitä tulee varmasti juuri tuollaista hauskaa kuten kuvailitkin! Olenkin tässä miettinyt, että aloitamme kuukauden kuluttua (vauva 5,5kk) ja ihan pikkuhiljaa maistellen.
”Päätin, että haluan imettää jatkossakin, jos imettäminen on mahdollista ilman, että minä joka ilta nukutan.” – Juuri tuo lause on käynyt munkin mielessä pari kertaa! Joskus tuntuu, että olen aivan kuin vankina makkarissa iltaisin vauvaa nukuttamassa… Olisi mukavaa, kun nukahtaisi ilman rintaa. Imetystä en kuitenkaan halua vielä lopettaa, nautin siitä kuten sinäkin. Se on niin ainutlaatuista ja herkkää, joskus aivan itkettää katsoa, miten pieni siinä rinnalla nauttii ja katsoo äitiä silmiin <3.
Kirjoitit niin ihanasti, kiitos! Aivan itkin tuon viestisi lopun lukiessani. Ihanaa, että muistutit tällä mua nauttimaan tästä ajasta, kun vielä saan pitää tuota rakasta niin paljon sylissä <3. Itken täällä nytkin :D.
Niin ja piti vielä tuohon unikouluun kommentoida, että en tiedä miten kestän kuunnella sitä itkua ja vielä yöaikaan, jos/kun meillä tuo on edessä… Tuntuu jo ajatuksenakin aivan hirmuisen rankalta. Vauva ei rauhoitu isänsä sylissä juuri koskaan, kaipaa äitin syliä ja rauhoittelua.
En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta pakko oli jättää oma kun muistan niiiiin hyvin miltä tuo vaihe tuntui. Poikani nukkui alusta asti öisin max 3h pätkiä, vähitellen ensimnäinen unipätkä venyi viiteen tuntiin mutta siitä aamua kohti unet vaan huonontuivat ja pätkät lyhenivät. Silloin ajattelin että tuo 3h unipätkä on ainakin yössä saatava tai äiti sekoaa täysin, samoin olin ihan poikki kolmen herätyksen jälkeen ja murehdin itsekseni miksei poika nuku jo paremmin..
Rintaraivareista johtuen täysimetys loppui 4kk iässä ja siitä siirryttiin kokonaan pullolle ja sosemaisteluihin, kun poika ei kertakaikkiaan enää suostunut tissiä syömään. Odotin innolla vaikuttaisiko uusi ruokavalio uniin; no ei. Iltavellit, -puurot, lihasoseet, lisääntyneet sosekerrat per päivä.. Ei mitään vaikutusta. Olin melko pettynyt.
Puolen vuoden iässä poika nukkuikin ihan itsestään viikon ajan hyvin, ja jätti yömaidon itse pois. Olin aivan taivaassa ja tuuletin kaikille että jessss nyt se alkaa nukkumaan! Mutta voi miten väärässä olin :/ tuosta alkaen tähän päivään asti (eli nyt poika 8,5kk) meillä on vietetty ihan helvetillisiä, loputtoman levottomia öitä.. Perusyö sisältää kuusi herätystä (poika nukkuu omassa huoneessaan eli aina saa ihan kunnolla nousta) ja yleensä tunnin hereilläolo-itkupätkän klo 04-05 väliin. Tassuttelut kokeiltu, supot kokeiltu, unipussit kokeiltu, rytminvaihto kokeiltu.. Ei nuku niin ei nuku.
Luonto on kuitenkin ihmeellinen. Nykyään olen ihan ok levännyt kuudenkin herätyksen jälkeen, vaikka unipätkät ovat aina alle kaksituntisia. Jaksan päivällä touhuta sen mitä ennenkin (päikkärit poika nukkuu hyvin ja kellontarkasti, ja on päivisin itse hyväntuulisuus mikä helpottaa omaa oloa paljon) ja olen suhtkoht hengissä, vaikka univelkaa alkaa olemaan yhdeksän kuukauden ajalta. Mies käy töissä joten hän ei yöherätyksiä suorita, lauantaiaamuisin ennen vauvauintia hoitaa pojan jotta saan nukkua edes 7:30 asti (normisti noustaan 7:00) ja tällä mennään toistaiseksi. Olen totaalisesti lopettanut yöunista ressaamisen; tämä on kuitenkin loppujen lopuksi lyhyt aika ja kyllä ne alkavat sitten joskus nukkumaan. Muutaman vuoden päästä saadaan jo repiä näitä jässiköitä aamuisin sängystä kun koisaisivat aina vaan ;)
Toivotan siis tsemppiä! Tiedän että tuo on raskas vaihe, mutta usko pois, pahemminkin voisi olla. Nauti siis edes tuosta määrästä mitä saat nukuttua tällä hetkellä, niin minäkin nautin omista kaksituntisistani.
Suuresti voimia Jenni! Itse en pidäkään näitä 2-3 heräämisen öitä rankkoina, jaksan ne kyllä, mutta ne päiväunettomat päivät on hieman haasteellisia. Vauva siis torkkuu muutaman kerran päivän aikana (keskimäärin 20 minuuttia kerrallaan) ja on sitten ihan pirtsakkana :D. Että lähinnä sitä omaa aikaa on tässä joskus vailla, mutta väliaikaistahan tämä on. Tiedän, että paljon huonomminkin voisi olla, mutta mielenkiinnosta halusin kuulla, miten muilla :).
Meillä oli hyvin samanlaista esikoisen kanssa, tuttia ei ikinä huolinut, 3 kuukautisesta lähtien nukkui vain pätkä-päikkäreitä ja öisin sain toimia tuttina! =) Täysimetin 6kk asti ja meillä ei ainakaan kiinteiden aloituksella ollut MITÄÄN vaikutusta yöuniin. Samalla rytmillä heräiltiin senkin jälkeen. Halusin täysimettää tuohon asti koska koin sen helpompana ja vauva kasvoi tosi hyvin pelkällä rintamaidolla. Samoin aion toima nyt pikkuveljen kanssa jos vaan mahdollista.
Yösyöntejä jatkettiin 10kk asti vaikka neuvolassa toki olivat sitä mieltä että yli puolivuotias ei yöllä maitoa tarvi..eikä ehkä tarvikaan, voi olla että meidän poitsu halusi vaan öisin läheisyyttä ja sitä ”tuttia”! Sitten kun päätettiin vieroittaa yösyötöistä niin sekin kävi suht helposti, nukuin sohvalla ja mies hoiti rauhoittelut parin yön ajan, sen jälkeen ei muistaakseni enää öisin herännyt. Imetystä jatkettiin pikkuhiljaa vähentäen niin, että viimeisenä oli enää iltaimetys ennen unia ja kokonaan loppui 1v 4kk ikäisenä kun hän oli olo-suhteiden pakosta yhden viikonlopun mummolassa. Meni sekin tosi kivuttomasti vaikka pelkäsin, että poika protestoisi kovastikin.
Nyt tämä nuorempi 3kk iässä nukkuu päivisin yhteen menoon maksimissaan 1,5h unia ja öisin syö varsin tiheästi mutta ajattelisin että tämä on (toivottavasti) vain jokin vaihe, koska hetken aikaa pärjäsi sillä parilla yösyötöllä. Mielenkiintoista, vaikuttaako meillä tällä kertaa kiinteiden aloitus sitten aikanaan.
Kiva lukea teidän kokemuksistanne, Hanna! On tämä näiden vauvojen kanssa kyllä kovin vaihtelevaa aikaa. Meillä meni jo 2-3 yötä yhdellä herätyksellä ja viime yönä herättiin sitten taas kolmesti. Nälkä ei noin usein ole, joten mietin, että ehkä ne raivostuttavat hampaat taas aiheuttavat levottomuutta… HUOH, puhkeaisivat jo :).
Meidän vauva-ajasta on aikaa (kaksoset 10v), mutta nämä uniasiat on edelleen mielessä. Meillä herättiin siis 10-25 kertaa yössä ensimmäiset puolitoista vuotta, siis yhteensä. Mielestäni molemmat suurin piirtein yhtä paljon. Minulla ei siitä ajasta olekaan kovin selviä muistikuvia, väsymys oli valtava. Jonkinlaista unikoulua käytiin siinä kahden vuoden kieppeilla, eli keskusteltiin ja mietittiin keinoja nukkumisen/nukahtamisen parantamiseksi. Ehkä siitä vähän oli apua. Mutta siinä vaiheessa niitä heräilykertoja oli ehkä 5/yö, joka oli meillä jo tosi vähän muutenkn. Siinä neljävuotiaina alkoivat jotakuinkin nukkua yönsä ilman, että piti mennä katsomaan. Nyt ovat tosiaan 10v ja poika saattaa edelleen herätä yöllä tai pikemminkin kävelee unissaan hyvin sekavana, johon aikuisen on pakko puuttua.
Heräilyyn oli varmaan monia syitä: keskosuus, alussa öisin syömään herättäminen, 10kk:n iässä paljastuneet allergiat jne. Ei voi tietää. Sen tiedän, että kenellekään en tuota heräilyrumbaa toivo, kyllä se vie mehut ihan täysin. Ja eipä meilläkään muita lapsia ole… ;)
Voi voi, aika järkyttävän rankalta kuulostaa! Olen kuullut vastaavaa muiltakin monikkoperheiltä. En voi kuin vain vähän kuvitella, miten raskasta tuollainen olisi. Ihan itkettää, halaus sulle Jaana!
Ihana blogi sinulla! Meillä tuntuu reilun 5 kk vanhan pojan kanssa olevan samanlainen tilanne kuin sinulla; yöherätyksiä kaksi tai kolme, ja päiväunet eivät todellakaan ole pitkiä! Illalla mennään nukkumaan yleensä puoli yhdeksältä. Öisin herätään puolen yön aikaan, sitten kolmen ja viiden maissa. Kuudelta poika joko herää, tai nukkuu niin levottomasti, että nostan viereeni nukkumaan (jos ei siinä jo ole ;) ). Öisin uudelleen nukahtaminen ei onneksi ole ongelma vaan poika simahtaa rinnalle tai syliin heti kun on saanut masun täyteen. Minäkään en tätä pari kolme kertaa yössä heräämistä kokenut kovin rasittavana, mutta viime aikoina on pientä turnausväsymystä havaittavissa…
Mutta ne päiväunet! Poika nukkuu tasan 30 min eikä yhtään yli tai alle! Tällä hetkellä mennään neljän päiväunen rytmillä. Tajusin juuri, että olin opettanut pojan nukahtamaan ainoastaan rinnalle tai vaunuihin, joten nyt meillä on menossa unikoulun tapainen jakso, ja yritämme opettaa vauvaa nukahtamaan yksin omaan sänkyyn. Välillä onnistuu hyvin, välillä ei…
Olen varovasti aloittanut kiinteitä ja kovat on minullakin odotukset sen suhteen, että niistä olisi apua päivärytmin löytymiseen ja päikkäreiden pitenemiseen. Yöunetkin voisivat olla paremmat. Tällä hetkellä mennään kuitenkin näin, ja katsotaan mikä on tilanne, kun kiinteitä alkaa mennä enemmän. Sitten saattaisi olla aika jonkinlaiselle unikoululle, ja toivottavasti sen myötä ehjemmille öille.
Värikästä syksyä sinulle ja vauvalle!
Voi kiitos Nellyliini!
Meilläkin vauva onneksi nukahtaa yösyönnin jälkeen heti. Olenkin joskus pelännyt, että jos alkaa öisin seurustelemaan… Kun tuntuu, että sitä seurustelua on päivissä ihan mukava määrä niiden olemattomien päikkäreiden välissä :D.
Kiitos, kivaa syksyä teillekin! :)
Hei! Jos olet facebookissa, etkä vielä ole liittynyt Toukokuun vauvat 2014 -ryhmään, niin nyt äkkiä liittymispyyntöä laittamaan. Siellä mitä mainioin vertaistuki! :)
Voi, kiitos vinkistä Ulla! :)
Hei. Meillä 6kk poika tällähetkellä. Imetän vielä n.2 kertaa päivä(jos sattuu kelpaan), ei ole ollut päivääkään täysimetyksellä eli lisämaitoa on saanut jokapäivä. Kiinteät aloitin 4kk. Poika on nukkunut ihan alussa 3-4h herätyksillä yöt. 2kk iässä meni 4-5h pätkää yö, sitten syöttö aamuyöstä ja vielä 2-3h jatku unet ja ylös heräsi 7.00-9.00 välillä. 3.5kk iässä nukkui enimmäisenkerran 8h. 4-6kk nukkuu 6-8h yöt. Nyt kiinteitä menee 4 kertaa päivässä ja huomasin kun lisäsin iltapuuron maidon sijaan niin herkemmin nukkuu tuon 8h. Päikkärit on ollut 2×2-3h ja 1×30-1h. Nyt kun yöunet pidentyneet niin on lyhentänyt päiväunia.Meillä on poika ollut yökylässä jo muutamankerran ja kyllä se hyvää tekee kun pääsee vähän kahden johonkin, mutta nukkua ei osaa sen pidempää vaan automaatti herättää samaan aikaan :D Kiitos kivasta blokista mukava seurata teidän vauva touhuja :)
Kiva että kirjoittelit teidän kokemuksia, Piia! Mielenkiintoista lukea muiden tottumuksista ja rytmeistä :). Ja kiitos vain itsellesi, että annat aikaasi blogilleni!
Hei,
etsin itse viime vuonna vinkkejä levottomiin öihin, joten pakko laittaa hyvä kiertämään kun apua löytyi. Meille nimittäin avun toi Tracy Hoggin kirja ja siinä selostettu lempeä ”pick-up, put down”- unikoulu. (tästä myös suomeksi juttua täällä: http://paula-perhe-elamaa.blogspot.fi/2010/08/tracy-hogg.html). Ennen vain tissille nukahtanut, ja 6kk iässä 5-7 kertaa yössä herättänyt tyttäremme rupesi unikoulun jälkeen parissa viikossa nukkumaan täysiä öitä. Lisäksi iltanukahtaminen rupesi viidennestä illasta lähtien sujumaan niin, että vauva vietiin vain sänkyyn ja sinne se tyytyväisenä jäi nukkumaan. Tracy Hogg tuo esille tärkeän seikan noista vauveleista: he raasut eivät osaa itse nukahtaa rauhassa, vaan ne on siihen opetettava. Samaa pätee öisiin heräilyihin: jos vauva on opetettu tissille nukahtamaan, se vaatii sen aina herätessään kun ei muuten raasu osaa nukahtaa uudelleen. Tuo Hoggin nostelu-unikoulu on meille herkille äideillekkin hyvä, koska siinä vauvaa ei jätetä yksin huutamaan, vaan nostetaan aina sen itkiessä syliin. Ja kaikessa käsittämättömyydessään nostelu toimii kun sen ohjeiden mukaan tekee. Tuosta kirjasta saattaa löytyä neuvoja myös noihin päiväuniin, joten kannattaa lukaista jos kiinnostaa.
Koin jonkin tosi tärkeän oivalluksen tästä viestistäsi, iso kiitos Jenni! Tosiaan: ei tuo pieni osaa nukahtaa yksinään, kun on aina rinnalle yöunille nukahtanut… Ensimmäiset kaksi kuukautta oli lähes koko ajan rinnalla, joten siitä hänelle tuo tapa tuli.
Voi kiitos sulle vielä, tämän otan käyttöön tuossa kuuden kuukauden kohdalla, jos siltä alkaa tuntumaan. En aiemmin halua yösyöttöjä pois jättää, joten siksi odotan tuota ikää. Ja todella suuri plussa siitä, ettei vauvaa tarvitse jättää yksin itkemään, siihen musta ei ole.
Täytyykö äidin suorittaa yksin tuo nostelu vai voikohan isä olla siinä myös? Vai onko parempi, että vain yksi vanhempi osallistuu..?
Meillä isä hoiti kokonaan tuon unikoulutuksen, niin en ollut maidonhajuineni kiusaamassa pientä siinä. Suosittelen tekemään näin, miehet on sitä paitsi yleensä parempia noudattamaan prikulleen ohjeita ja kestää paremmin sitä itkua :D
Tässä vielä suunnilleen, miten meillä se unikoulu meni (niin ette lopeta heti ensimmäisenä iltana :D ). Tyttö silloin pari viikkoa yli 6kk.
Ilta 1: Itki n.tunnin, isä nosti ainakin 40 kertaa syliin. Tuntui että ei tästä taida tulla mitään! Nukkui silti heti yölläkin varmaan 7 tunnin yhtenäisen pätkän (parin aikaisemman kuukauden aikana pisin pätkä oli 2-4 tuntia)
Ilta 2: Itki n.20 min, nostoja ehkä n.15..
Ilta 3-4, itki n.10 min, nostoja n.8
Ilta 5: ei itkua ollenkaan, vietiin vain sänkyyn ja sinne nukahti itsekseen. Yöllä herätti enää yleensä kerran (ennen 4-7krt), annoin pullosta velliä kun en tiennyt tarviiko oikeasti ravintoa vai haluaako vielä vain tissiä tavan vuoksi. Yöherätykset loppui kokonaan 1-2 viikossa.
Kiitos muuten sulle ihanasta, positiivisesta blogista! Ja ihania vauvahetkiä teille, ne pienet kasvaa niin kauhean nopeasti..
Joo muuten ihan hyvä idea käyttää isää, mutta musta tuntuu että mä oisin parempi tuossa kuin mun mies :D. Pelkään, että hän juurikin luovuttaisi…
Ole hyvä vain, mukava kuulla tuollaista! Kivaa syksyä teidänkin perheellenne :).