Kerroin eilen meneväni katsomaan erästä varaamaani kirppislöytöä ja niinhän siinä kävi, että se (tai ne) muuttivat meille! Kun näin nämä toissailtana nettikirppiksellä, se oli rakkautta ensisilmäyksellä! En ollut edes etsimässä tällaisia, muuten vain ihan muissa asioissa selailin, kunnes nämä hypähtivät ruudulle. Syynä taisi olla se, että eräs Facebook-kaverini oli monen muun tavoin tykännyt näistä tuoleista ja sen vuoksi näin ilmoituksen. Että kiitosta vain, Jonna! :D

Olin ensimmäinen jonossa ja onnekseni sain tuolit! Kävin eilen pojan kanssa niitä katsomassa ja ostopäätöksen tehtyäni sulloin tuolit autooni. Puhelu miehelle, että ei tarvitse noutaa tuoleja, homma hanskassa! Tuoleissa ihastuin ensimmäisenä niiden muotoon, hurmaavat! Vai mitä te sanotte?

016

Uskoisin, että ette varmaankaan olisi osanneet arvata, että ostan jotain tuon tyylistä? :)

Tuolit on 60-luvulta. Kuulin eilen, että myyjän äiti oli ostanut nämä nuorena tyttönä ensimmäiseen omaan kotiinsa ja pari vuosikymmentä sitten olivat päätyneet hänen tyttärelleen eli alusta asti, lähes 60 vuotta, ovat kiertäneet samassa perheessä. 80-luvulla tuolit olivat saaneet päälleen ajanmukaisen kukkakuosin :), mutta näissä kuvissa näkyy alkuperäislook. Jos siellä joku nyt miettii, että aiiivan hirveät, niin älähän nuolaise ennen kuin tipahtaa! Nimittäin tällaisiksi nämä eivät tule jäämään, vaan heti alusta asti näin nämä pienen kunnostuksen läpikäyneinä. Alkuperäinen verhoilukangas on osittain kulunut puhki, mutta runko on ehjä. Toinen tuoli on jo miehellä autotallissa työn alla jalat lähes valmiiksi hiottuina; ette usko miten upeilta jalat nyt näyttävät! Kävi jo mielessä, että vaihtoikohan mies tuoliin uudet jalat, niin suuri on ero!

019

Ostin molemmat tuolit, vaikka aluksi ajattelin, että käyttöä olisi vain yhdelle. Ostin kuitenkin sen toisenkin, sillä uskon, että mua olisi jäänyt harmittamaan sen toisen tuolin puuttuminen. Nyt näitä voi paremmin pitää osana olohuoneen kokonaisuutta, yksi näyttäisi turhan orvolta. Ja ainahan sen toisen voi laittaa kiertoon, jos tuntuu ettei sille löydykään paikkaa…

En ole koskaan kunnostanut tällaista puista huonekalua, joten millähän lakalla tuolin jalat kannattaisi käsitellä? Hiomisen jälkeen jalat ovat todella vaaleat eli silmissäni täydelliset, joten lakan tulisi olla väritöntä.

023

Tuo tuolien alkuperäisverhoilu on tuollainen harmaanruskea, myyränruskea tuo sävy taitaa olla… Näin nuo heti mielessäni vaaleanharmaina ja hainkin tänään jo pari verhoilukangasnäytepalaa. Toinen kiva kangasvaihtoehto olisi valkoinen kangas ohuilla mustilla raidoilla! Mietittyäni tuota tulin kuitenkin siihen tulokseen, että raita ei taitaisi toimia tuon nojatuolin muodon vuoksi; kun on tuo pyöreä selkänoja ja käsinojat ja istuinosa niin raidat menisivät paikoitellen hieman miten sattuu. Millä tavalla te tällaisen tuolin uudistaisitte? Mitä sävyä valitsisitte verhoiluksi?

Nyt täytyykin sitten enää päättää verhoilukangas sekä itse verhoilija! Osaatteko antaa suosituksia Kokkolan seudulla toimivista? Oi että en malta odottaa! Näissä tuoleissa on kuulkaas superhyvä istua, joten kyllä kelpaa joululehtiä lueskella ;).

195-860x573

033-860x573

Voi miten nauratti osa näistä M:n kuvista! Ei tunnistaisi samaksi lapseksi monestakaan kuvasta, ei varsinkaan noista ensimmäisten viikkojen kuvista. Aivan valtavasti muuttuu kasvonpiirteet ensimmäisen vuoden aikana, hämmästyttävää suorastaan. Katselin näitä kuvia illalla ja mietin haikeana, kuinka tämä 16 kuukautta on ollut kuin yksi nopea pyrähdys.

Tässä harvinaista kuvamateriaalia: meidän poikamme tutti suussa :D

110-860x573

Tuossa tuttikuvassa ikää alle kolme viikkoa; silloin kävi pari kertaa niin, että tutti pysyi suussa…

108-860x573

Näissä kuvissa ikää parista kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Oli se sellainen hymypoika jo silloin! ♥

024-860x573

061-860x573

234-crop-860x600

Posket on pysyneet alusta asti ihanan pehmeinä ja pulloisina :).

025-860x573

cats8-860x655

Tässä ensimmäisellä kotimaanlomalla Oulussa:

133-860x573

Muistan, miten hän jo tuolloin viiden kuukauden ikäisenä hoksasi, että nyt ei olla kotona ja aivan villiintyi isossa sängyssä lelujensa kera!

054-crop-860x593

Tätä seuraavaa kuvaa (tosin enpä juuri noita muitakaan…) en voi koskaan katsoa neutraalisti. Valtava rakkausryöppy iskee sydämeen ja tekee mieli haukata noista täydellisen pyöreistä syysomenaisista poskista! Tuostakin jo vuosi aikaa, ei voi olla totta! Ja tuo valkoinen pupuhaalari, voi niisk! Se oli niin ihana ja kaikki mummelit sitä kaupassa aina hipelöivät. Se oli meillä parissakin eri koossa.

152-860x573

Ja sitten nämä pienet ystävykset viime joulun alla ♥ Pienet kaverukset -postauksessani lisää kuvia näistä hetkistä. Siinä kuvatessani meni useampikin roska silmään!

cats7-860x645

044-crop-860x549

052-860x573

Voi, pulkkakelejä odotellessa! Tarvitseekohan poika jo isomman pulkan vai mahtuukon jalat vielä tuon selkänojallisen pulkan kyytiin, hmm

223-860x573

Tässä tomerana ensimmäistä kertaa pääsiäiskokolla:

cats10-860x616

Ja tämä kuva – näyttää niin erinäköiseltä tuossa lyhyessä tukassa :D.

146-860x562

Tässä sitten jo vuoden ikäisenä: (enää ei muuten mahdu tuo jalka tarjottimelle, vaan tätä nykyä se pysyy lähes siellä missä kuuluukin…)

m

Tässä vielä elokuinen otos, kun vietimme Rannalla oman perheen kesken -postauksestani tuttua rantapäivää. Elokuu oli niin ihana; aurinkoinen, lämmin, kesäinen ♥

rannalla

Oi voi, miten pärjäisimmekään ilman kuvamuistoja!

Voi kuulkaas! Jotkut asiat vain lukeutuvat sellaisiin, joihin on pakko käyttää rahaa enemmän tai vähemmän, osa taas on hieman enemmän turhakkeisiin luokiteltavia. Kännykkä on itselleni ihan täysin välttämättömyys, ilman sitä en vain pärjää. Mutta kuinka paljon siihen täytyy käyttää rahaa? Ostin ensimmäisen älypuhelimeni vasta keväällä 2013: iPhone 4S:n, kuten Hopeinen Omena -postauksessanikin kirjoitin. Kyllä silloin kirpaisi pulittaa kännykästä satoja euroja, kun oli tottunut kännykän maksavan maksimissaan satasen! Oi niitä aikoja… Tosin sen jälkeen olen usein miettinyt, että oli kyllä joka euron arvoinen hankinta, niin isosti se on elämääni helpottanut.
Viime toukokuussa hankinnasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta. Sopivasti sen ja takuuajan jälkeen kännykkä on alkanut temppuilemaan… Viimeksi tänään meni täysin pimeäksi eikä auttanut tehdä mitään. Piti vain odotella. Ehdin siinä jo miettimään, että no niin, ei se auta kuin suunnata kännykkäostoksille jo tänään! Tulipas halvaksi tämä tiistai!

0125

Nooh, hetken päästä kännykkä toimi taas ihan normaalisti… Koska uuden hankinta on varmasti pian ajankohtainen asia (en usko tuon tempun jääneen kännykän viimeiseksi), niin kysyisin mielipiteitänne ja kokemuksianne teidän puhelimistanne! iPhone on huippu, siitä ei pääse mihinkään. Koska olen siihen jo niin tottunut, kelpaako enää mikään muu merkki? Oletteko te vaihtaneet merkkiä ja jos, niin mihin? Uusinta iPhonea en halua, sillä en koe sen olevan sen rahan arvoinen enkä halua niin kookasta kännykkää. Mutta mikä olisi hyvä vaihtoehto; iPhone vai ihan joku muu? Jos iPhone, niin mikä malli? Tässä 4S-mallissa on aika paljon tyyppivikoja (omassanikin yksi, mutta onneksi sellainen, joka ei omaan käyttööni vaikuta), joten suhtaudun näihin hieman varauksella…

0211

Tämä on nyt näköjään tällainen vinkkienkeräyspäivä… Ja hei, kiitos että piditte peukkuja kuten aamupäiväisessä Lämmintä pojalle -postauksessani pyysin. Kaupat tuli ja nyt täällä mietin ja hypistelen ja pyörittelen ja suunnittelen. Mutta mitä, sen näette vielä tällä viikolla – ehkä jo huomenna, jos vain ehdin tänään vielä kuvailemaan. Niin ja sen norjalaisystäväni sisustushaastattelukin on tulossa; on jo viittä vaille suomennettuna :).