Vuoden viimeinen päivä

Vietin tässä minimuotoisen blogiloman. Ne päiväuniajat, jolloin olen yleensä blogia tehnyt, olen nukkunut! :D Mutta ehdinpäs vielä tämän vuoden puolella toivottelemaan teille hyvät uudet vuodet! Meidän vuosi tulee vaihtumaan ihan rauhallisissa merkeissä. Jos nyt tämä vuodenvaihde eroaisi kuitenkin vuodentakaisesta siinä määrin, että emme nukahda sohvalle ennen kuin vuosi vaihtuu, vaan vasta sen jälkeen? Tuossa on ainakin tavoitetta!

Pojan kuulosuojaimet odottavat käyttöönottoa ja ajattelimmekin käydä iltasella katsomassa lasten ilotulituksen. Mutta sitä ennen käväisemme mökillä, sillä meidät on kutsuttu sinne syömään ja aikoipa mies siellä saunoakin. Ilotulituksen jälkeen suuntaamme kotiin ilotulitteita pelkäävien kisujemme seuraksi.

143

135

Vuosi 2015 on ollut “ihan kiva” vuosi. Illalla poreammeessa mietin, onko tänä vuonna tapahtunut kuitenkaan mitään niin kovin merkittävää. Mistä tämän vuoden tulen muistamaan? Valitettavasti ystävämme menetyksestä, mutta mistä muusta? Sitten oivalsin, että tämä vuosi on ensimmäinen kokonainen vuosi, jonka olen saanut viettää poikamme kanssa. Tuo seikka tekikin vuodesta heti niin kovin merkittävän, ettei muuta tarvitakaan. Tänä vuonna olemme saaneet ihastella ja hämmästellä pienen ihmisen valtaisaa kehitystä. Miten meidän vauvasta on kasvanut niin ihana pieni taapero. Taapero, jonka välillä haluaisin jo kasvavan, mutta syvällä sisimmässäni haluaisin kuitenkin pitää hänet aina ihan pienenä. Tuollaisena pörröpäänä, joka käpertyy syliini useita kertoja päivässä tai joka ojentaa pienet käsivartensa minua kohti syliin tahtoessaan. Sanoo samalla äiti niin hellyyttävällä ja kauniilla äänellä, että sydän pakahtuu joka kerta. Näitä hetkiä toivon meille rutkasti myös ensi vuodelle ♥

200

Äitini tuli meillä käymään ja kohta taidammekin suunnistaa ulos. Ajattelin yllättää pojan jättisädetikuilla jo nyt päiväulkoilujen lomassa! Mukavaa vuodenvaihdetta ja rutkasti onnea vuoteen 2016! ♥

Comments

  1. 31.12.2015 / 10:47

    OIKEIN HYVÄÄ UUTTAA VUOTTA KOKO PERHELLE

  2. Mg
    31.12.2015 / 11:03

    Ihanaista uutta vuotta sinne! Saisinkohan aktivoitua itteni uudelleen blogien seuraajiksi, tässä vauva-arjen keskellä vieläkin nopeammat mediat on olleet käytössä enemmän, lähinnä insta siis. Monet blogit on jääneet kokonaan.. Meidänkin poika tulee jo kohta vuoden, taaperoikä odottaa! :)

    Kisuillekin terkut! Prrnau.

    • 1.1.2016 / 11:41

      Voi kiitos! Mukava kuulla sinusta pitkästä aikaa :).
      Toivottavasti löydät itsesi jälleen blogien pariin! Insta on kyllä tosi kiva, mutta huomattavasti suppeampi kuin blogit. Itse en voisi blogeja jättää, tosin tällä hetkellä en montaa ehdi edes lukemaan. Ehkä vielä joskus on enemmän aikaa, joten nyt on hyvä näin.

  3. Nimetön
    31.12.2015 / 11:21

    Hyvää uutta vuotta!

    Todella kauniit tuli noista nojatuoleista! Onko mikä kangas niissä nyt?

    Itselle tämä vuosi on ollut henkisesti todella raskas. Ei mitään merkittävää ole tapahtunut, menneisyyden lastit vaan olleet raskaana taakkana niskassa :'( Toivottavasti alkava vuosi tuo valoa tunnelin päähän.

    Onnea ja iloa teidän perheelle vuoteen 2016!

    • 1.1.2016 / 11:43

      Kiitos paljon! Nojatuolit on niin ihanat minustakin. Lauritzonin Stark 510 on kangas.
      Toivottavasti tämä alkanut vuosi onnistuu kaikin puolin :).

  4. 31.12.2015 / 13:34

    Onko tuo kuvissa näkyvä nojatuoli nyt tämä uudelleenverhoilu ihanuus? Päädyitko samaan kankaaseen kuin sohvamme? Ainakin näyttäisi siltä ja näyttää kyllä todella kauniilta. :) ihanaa uutta vuotta teille!

  5. Marika
    31.12.2015 / 14:04

    Oikein hyvää uutta vuotta koko perheelle ja rapsutukset kisuille :)

  6. Äippä
    31.12.2015 / 15:33

    Hyvää uutta vuotta! Mahtaa poikanne olla innoissaan raketeista yms. Mukava varmaan tuollainen lapsille järjestetty ilotulitus :) Meillä juuri herkuttelimme pitsalla, ja kohta saunotaan. Täytyy ehtiä ennen kuutta, jotta terrierimme ei tarvitse olla yksin, kun pauke alkaa. Ilta meneekin sitten popitellessa, että pahin meteli ei niin kuuluisi sisään. Ihana kuva kisusta – mitä mahtaakaan miettiä :)

    • 1.1.2016 / 11:47

      Kiitos! Voi hän oli kyllä niin innoissaan, en olisi uskonut :D. Ajattelin, että voi vähän pelätä, mutta e-hei! Aivan ihana juttu kyllä, että kaupunki järjestää aina lapsillekin ilotulituksen, muuten pienet jäisivät tuota kokemusta ilman.
      Meidän kissat pelkäsivät tänä vuonna yllättävän vähän pommeja. Heti tulivat meidän seuraksi sohvalle, kun yleensä heidät on saanut hakea syliin jostain pimeästä… Nyt makoilivat sohvalla ihan rentoina, tosin vanhemmalla kisulla oli silmät usein auki :D, mutta kuitenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.