Mistä on pienet pojat tehty?

“Mistä on pienet pojat tehty?

Etanoista ei ainakaan
Eikä sammakoista oo kuullutkaan
Ei niitä voi kaupasta ostaa
Eikä verkoilla järvestä nostaa

Näitä ihmeitä joskus lahjaksi saa
Kun tarpeeksi paljon rakastaa
Pojat tehty on langoista rakkauden
Yhteen neulottu muruilla hellyyden

Haaveista kudottu on untuvatukka
Suudelmin silotettu posken nukka
Tähdistä kirkkaimmat silminä loistaa
Onni tää maailman murheita poistaa”

Johanna Niskanen

 

Törmäsin tähän runoon tänä aamuna ja oli pakko jakaa se heti täälläkin. Niin ihana ja liikuttava, sata kertaa parempi kuin se vanha versio! ♥

Ja tuli samantien mieleen tämänaamuiset hetket poikani kanssa. Kun hän aamulla pyysi päästä kainalooni ja siihen päästyään kuiskasi Katotaanko äiti vähän lastenohjelmia? Kuinka makoilimme siinä vierekkäin ja nuuhkin pientä, joka tuoksui vielä ihan unelta ♥. Miten reippaasti hän puki päivävaatteet ylleen ja lähti kohti keittiötä, aikomuksenaan antaa kissoille aamuruoka. Miten kivaa olikaan käydä yhdessä aamupalapöytään, syödä kananmunaleipää ja juoda maitoa. Herkutella päälle vielä jogurttia (olemme täysin koukussa Arlan Luonto+ -jogurtteihin!) ja mangomaku taitaa olla tällä hetkellä meidän molempien lemppari.

Aamupalan jälkeen naureskella toisen tempauksille ja sille, miten tosissaan hän matki jättiläisen kävelyä. Vastailla päiväkodin pihalla taas pariin otteeseen kysymykseen, milloin on hänen ryhmänsä vuoro hiihtää. Hiihtokamat onkin hankinnan alla tulevana viikonloppuna! Luistelua olemme jo harjoitelleet, mutta hiihto on vielä yhtä harjoituskertaa lukuunottamatta kokematta.

Ja nauttia siitä hetkestä päiväkodin eteisessä, kun toinen halaa ja pussaa niin kauan ♥. Sillä voimalla jaksaa taas yhden päivän erossaolon ja loppuviikko onkin sitten yhteistä vapaa-aikaa.

M on tosi reipas, toimelias ja energinen poika. Täytti juuri kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta. On kovin avulias monissa kotitöissä ja kysyy usein, saako auttaa. Pyöräyttää sauvasekoittimella banaanilättytaikinan sileäksi. Auttaa latomaan takkapuita takkaan. Tekee lumitöitä siinä missä aikuiset miehetkin. Käyttää sujuvasti uutta Electroluxin Ergorapido-pikaimuriamme*. Näyttää tässä, miten imurista saa irti myös mini-imurin, jolla on kätevä imuroida esim. pöytätasoja:

Aiemman saman merkin pikaimurin ostimme vuonna 2010 ja voitteko kuvitella, että se oli käytössämme viime syksyyn saakka; tämän uuden saapumiseen saakka! Vasta sitten, kun imuroin tällä uudella imurilla, huomasin, kuinka tehoton se vanha imurimme jo olikaan. Huikea ero! Tässä nykyisessä akunkesto on huippu (näppärästi olen tehnyt koko talon pikaimuroinninkin muutaman kerran) ja imuteho ihan omaa luokkaansa. Ainakin meidän lapsi- ja lemmikkiperheessämme on toiminut ihan 10+ arvoisesti. Imuri nököttää lataustelineessään keittiön nurkassa, josta se on kätevä napata käyttöön aina tarvittaessa.

Nämä kuvat ovat joulukuulta; enää meillä ei ole joulukuusta olohuoneessa. Sen varastoon pakkaamisen myötä kotiin palasi ihana raikkaus ja valoisuus! ♥ Mietinkin juuri eilen, että tässä kuussa on perinteisesti ensimmäisten tulppaanien hankinta-aika!

Mites teillä: minkä ikäisinä lapset ovat aloittaneet kotitöiden parissa? Törmäsin joskus tähän artikkeliin, jossa oli ikään perustuva listaus kotitöistä. Meillä M käyttää tosiaan rikkaimuria silloin tällöin (ei koko talon imurointiin, vaan lähinnä jos jotain pientä jossain), vie roskat roskiin ja likaiset vaatteet pyykkikoriin, tyhjentää astianpesukoneen ruokailuvälinelaatikon, kattaa pöytää, vie tavaroita (lähinnä pyydettäessä :D) paikoilleen… Oman huoneen siivous on aika vaiheessa, mutta eiköhän sekin taito pikkuhiljaa kehity. Nimittäin joka kerta, kun menemme hänen huonettaan siivoamaan, löytää hän aina jotain mielenkiintoista uutta lelua, jolla leikkiä ja siivoaminen jää, ennen kuin alkoikaan. Tuttua? :)
Tietenkään hän ei joka päivä raada täällä kotitöiden parissa :D, että sellaista satunnaista vielä, mutta pysyvästi ovat kuitenkin ohjelmassa. Pidämme tätä ominaisuutta tärkeänä, sillä sitten kun jossain vaiheessa koittaa viikkoraha-aika, on sen rahan eteen tehtävä töitäkin! Aivan kuten me vanhemmatkin pienenä teimme.

*Saatu blogilahjaksi.

8 Comments

  1. Hanna
    11.1.2018 / 13:30

    Olipas ihana postaus <3 Mutta onko nyt jo tosiaan tulppaanien aika, mahtavaa! :D

    • 11.1.2018 / 19:40

      Voi kiitos Hanna!
      Mulle tulppaanit kuuluu heti tähän vuoden alkuun ja koko kevätsesonkiin, ovat niin ihanan raikkaita ja tuovat tuulahduksen keväästä :) ♥

  2. Eija
    12.1.2018 / 23:01

    Lukijankin tulee hyvä mieli, kun havaitsee tuon kiitollisuuden sävyn rakkaasta, ihanasta lapsesta. Siinä on lapsen onnellista varttua! Turvallisesta ja rakkaudellisesta lapsuudesta odotettavissa terve aikuisuus. Tuo hyväksyntä ja rakkaus säilyy hänen mielessään aina ja näyttäytyy hyvänä kansssakäymisenä myiden ihmisten kanssa! Suru, etteivät kaikki lapset saa nauttia tällaisesta!

    • 15.1.2018 / 10:27

      Hei Eija,
      kiitos kauniista viestistäsi, lämmitti kovasti sekä mieltä että sydäntä!
      Jokainen lapsi kyllä ansaitsisi kokea saman ♥.

  3. Marja
    13.1.2018 / 16:09

    Hei Satu, ihanaa että tykkäät runosta. Postasin sen tuonne yhteen ryhmään jossa varmaan molemmat olemme jäseninä :D ja sinnehän ylläpito sen sitten julkaisi. Runo löytyi kun siivoilin yläkerran kaappiamme jossa on kaikkea maan ja taivaan väliltä, tarpeellista ja tarpeetonta. Tämä runo ehdottomasti tarpeellinen.
    Meillä myös pieni pojanpoikani, juuri täytti 3v 9kk tykkää auttaa ja meneillään on täydellinen minä itse teen-vaihe :D.
    Oikein ihanaa lisääntyvän valon aikaa, tuokoon se sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää runsain mitoin.

    • 15.1.2018 / 10:29

      Voi kiva että postasit! En yhtään muista, kuka sen oli sinne jättänyt, mutta kyllä itku pääsi, kun tuon ihanan runon luin ♥.
      Täällä elellään myös vahvaa minä itse -vaihetta :D.
      Kiitos Marja, hyvää uutta vuotta sinullekin!

  4. Ida
    13.1.2018 / 23:56

    Meillä myös ovat nuo Arlan luonto+ jugurtit lemppareita! 2 v. taapero ei muita (eli makeampia) jogurtteja syökään.
    Ja kyllä olen myös sitä mieltä että tulppaanit kuuluu heti tähän alkuvuoteen! Meillä oli jo viikko sitten värikäs kimppu koristamassa synttäri juhlissa.
    Tuo on tosi mielenkiintoista, että milloin kiinnostus kotitöihin alkaa. Ja varsinkin että jatkuuko se myöhemmälle iälle että siitä tosiaan olisi oikeasti apua. Olen ottanut nyt 2 v. tytön mukaan pyykkäämiseen n. reilun vuoden iästä lähtien. Laitetaan yhdessä pyykit koneeseen ja hän antaa minulle puhtaat ripustettavaksi kuivumaan. Tosin ei kyllä jaksa koko koneellista keskittyä.. Lelujen siivoaminen onnistuu vielä aika harvoin itse, joskus sentään yhdessä. Mutta tosiaan, sitä odotellessa innostus ja taidot lisääntyvät!

    • 15.1.2018 / 10:33

      Meilläkään ei ole aiemmin juuri koskaan jogurtteja ostettu, jotenkin sellainen sokeriliemi aamu- tai iltapalalla ei houkuta. Nämä jogurtit kuitenkin maistuvat, tosi hyviä! Testaamme kaikkia makuja, metsämansikka oli hieman pettymys, harmi.
      Ne värikkäät tulppaanikimput on kyllä aivan ihania! Samoin sellaiset pastellisen vaaleanpunaiset ja keltaiset. Valkoisiin olen ehkä jo hieman kyllästynyt, yllättävää :)
      Joo unohdinkin tuon pyykkihomman; täälläkin M auttaa aina silloin tällöin puhtaiden ripustamisessa! Selvästi jo tässä iässä huomaa, että auttamisesta on oikeaa hyötyäkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.