Kotivalmistelut on tärkeä osa matkalle lähtöä! Ehkä parin päivän reissulle voin ilman niitä lähteä, mutta tällaiselle viikon mittaiselle lomalle en voi lähteä tuosta noin vain ja jättää kotia pommin näköiseksi. Ei pysty, ei kykene! Kotivalmistelut on tehtävä siinä pakkaamisen lomassa tai vähän ennen, pikkuhiljaa… Nämä vaikuttavat suuresti siihen kotiinpaluufiilikseen. Vaikka tiedostin jo pakkaamisvaiheessa, että aina lomalta kotiin palattuani koen jonkinmoista ahdistusta, mutta ehkä silti toivon, että tällä kertaa sitä ei tulisi, jos koti on tip top -kunnossa odottelemassa… Niin paljon kuin kotona viihdynkin, ihmettelen tuota lomanjälkeistä alakuloisuutta. Mikä sen tarkalleen ottaen aiheuttaa, mistä se johtuu..? Aina mietin näitä ja silti se on aika mysteeri. Huomaan, että ennen lasta en kokenut tätä näin vahvasti ja olenkin tullut sellaiseen lopputulokseen, että suurin osa siitä johtuu siitä, että koska olemme loman ajan olleet hyvin tiiviisti yhdessä, on se arki kaikkien omine menoineen sitten taas niin erilaista… Sitä vain kaipaa sitä lomanaikaista rentoa yhdessäolon fiilistä. Loma on vapaa arjen kiireistä ja velvollisuuksista.

Kotivalmistelut – mitä ne sitten sisältävät?

* Juuri ennen matkaa kotona täytyy tehdä pikainen siivous: imurointi, enimmät pölyt pois, kaikki tavarat omille paikoilleen.

* Vessojen ja keittiön tulee olla puhdas: tasot pyyhitty, tiskit tiskattu, roskat viety, jääkaappi tarpeellisista tyhjennetty, astianpesukone tyhjänä seuraavaa, lomanjälkeistä käyttökertaa odottamassa.

* Puhtaat lakanat valmiiksi sänkyyn! Lomalta on ihana palata omaan, mukavaan sänkyyn ja lisäksi sen paluufiiliksen kruunaa omat, puhtaat lakanat ♥.

* Pyykkikorit mahdollisimman tyhjiksi eli ennen lomaa pesukone pyörii ahkerasti. Lomalla pyykkiä kertyy muutenkin riittävästi, joten ei niitä pyykkikoreihin enää ennestään kaivata!

Näin ne matkalaukuista pikkuhiljaa purkaantuvat epämääräiset tavaranyssykät eivät tunnu niin pahalta, jos koti on muuten siisti. Tai no, kyllä ne ehkä siltikin tuntuvat… Kyllähän koti on aina parhaimmillaan silloin, kun kaikki tavarat on omilla paikoillaan. Tosin minä taidan olla meidän perheestämme se, joka jättää eniten tavaroita sinne tänne lojumaan. Poikani on kyllä tässä oikein hyvällä kakkossijalla, tainnut äidinmaidossa saada tämänkin piirteeni… Onko teillä tällainen kotirutiini ennen matkaa?

Täällä istutaan lentokenttäbussissa ja ihaillaan toistaiseksi viimeistä kertaa Menorcan maisemia. Matkajuttuja luvassa heti, kun pääsen taas arkeen kiinni…

Tosiaan, loma lähestyy! Hitaasti, mutta varmasti, ja se tarkoittaa myös kolmevuotiaamme ensimmäistä lentokonekokemusta – poikamme ensimmäinen lento lähestyy! Kovasti olemme jo asiasta puhuneet ja olen kertoillut, mitä edessä on, mutta toki se todellisuus koittaa vasta sitten :D. Olen sanonut, että siellä pitää istua aika kauan omalla istuimella turvavöissä, aivan kuten autossa. Että matka on pitkä… Automatkustajana hän on kyllä huippuluokkaa noin pieneksi lapseksi, ollut aina, mutta nyt kesälläkin pisimmät automatkat katkaisi muutamaan otteeseen onnistuneesti tabletti/kännykkä lastenohjelmineen. Nyt lentokoneessa tuota ”pelastusta” ei ole, joten antakaahan hyvät vinkkinne, millä saada lapsen aika kulumaan lennon aikana?

Hän ottaa käsimatkatavarakseen oman reppunsa, jonne pakkaamme unikaverin lisäksi joitain pikkukirjoja, piirustusvälineet, jokusen auton tai muun vastaavan (saa toki itse valita) sekä pieniä, hitaasti syötäviä välipaloja, heh! Mitäs muuta..? Yleensä lyhyemmillä kotimaan matkoilla mukana on ollut tuo kuvassakin näkyvä Ryhmä Hau -laukku, mutta tälle matkalle se on liian pieni. Oma reppu kulkee myös kätevästi selässä silloin, kun on tarvetta.

Itselläni on jännitettävää omassa lentopelossani jo yllin kyllin, mutta vähän jännitän toki myös tuota, pitkästyykö lapsi ihan täysin jossain kohtaa. Ja sitä, miten hän reagoi nousun ja laskun aikana: sattuuko korviin tms. Itseäni ei koskaan satu, menee vain korvat lukkoon, mutta miestä usein sattuu. Millähän voisi moisen estää tai asiaa helpottaa?

Menemme lentokentälle yöjunalla (makuuhytissä toki), joka on jo kokemus yksistäänkin :D, joten voi olla, että uni maistuu jonkin verran menolennollakin. Jos saisi tunnin kulumaan päikkäreihin ja toisen ruokailuun, niin olisi enää kaksi tuntia kulutettavana ;). En kyllä mitenkään hirveästi jännitä, otan tuollaiset asiat aika rennosti, mutta toki pieni jännitys takaa aina asian onnistumisen vai mitä! Ja jos M ei ole saanut yöjunassa nukuttua, on matkustaminen väsyneenä toki rasite.

Tuntuu jotenkin aivan ihanalta ja sellaiselta liian hyvää ollakseen totta -fiilikseltä, että pääsemme lomalle koko perheen voimin! Kun edellisestä vastaavasta lomasta on kulunut niinkin pitkään kuin neljä vuotta, ylittää halu lähteä lentopelon! Nautin niin valtavasti, kun näen poikani nauttivan siellä: hän rakastaa uimista ja siellähän saa polskia uima-altailla tai rantavedessä vaikka aamusta iltaan ♥. Tämä on minulle ja miehellenikin ensimmäinen loma, jossa ei jatkuvasti kierrellä kohdetta, vaan mennään lapsen ehdoilla ja otetaan niin rennosti kuin vain mahdollista! Oma arkeni on niin hektistä ja työ on (kotitoimiston vuoksi) läsnä jatkuvasti, että nyt haluan vain olla enkä halua suunnitella lomalle mitään etukäteistekemistä. Jos en halua tehdä lomalla mitään, en tee mitään enkä pode siitä huonoa omatuntoa. Olen viettänyt varsinaista lomaa (loma = ei sisällä mitään työntekoa) viimeksi yli neljä vuotta sitten, joten olen tämän niin täydellisesti ansainnut! Tällä tulevalla lomallamme tullaan menemään ihan täysin fiilispohjalta ja tehdään sitä, mikä sattuu milloinkin huvittamaan!

Mutta jos nyt palataan tuohon varsinaiseen postausaiheeseen :D, niin miten teillä on aikoinaan lapsen ensimmäinen lento sujunut? Kuulisin kokemuksistanne enemmän kuin mielelläni eli ei muuta kuin kaikki vinkit ja kikka kolmoset jakoon!

Sunnuntai-illan tervehdys blogiin! Täällä vietettiin viikonloppu laivalla; kävimme vuorokauden risteilyllä Turusta Tukholmaan ja edelleen sillä ainoalla laatulaivalla: M/S Viking Grace. Ajoimme eilen illalla suoraan Turun satamasta kotiin ja hoh hoi, ensi kesänä mietin kyllä tarkkaan, ryhdynkö samaan. Automatkustamisessa pojan kanssa ei ole mitään ongelmaa; eilenkin hän nukahti heti Turusta pois päästyämme klo 20.30 ja heräsi paria havahtumista lukuunottamatta vasta kotona klo 1.30. Siitä siirryimme sujuvasti sänkyihimme ja nukuimme aamuyhdeksään. Itse kuitenkin pelkäsin aivan valtavasti hirviä, sillä oli täysin pilkkopimeää kymmenestä eteenpäin ja tuntui, että ajo Suomen halki oli silkkaa tuuripeliä ja mietin, että milloin se mahtaakaan tuulilasiin osua. Mietin myös useaan otteeseen sitä, miten jalkani asettaisin, jos se hirvi tosiaan auton päälle kohta mätkähtää; missä asennossa sattuisi vähiten… :D Yöllä ei kyllä naurattanut yhtään!

Jännitti myös, että pysyyhän mies ratin takana hereillä… Itse en juuri silmää räpäyttänyt eikä siinä vauhdissa juuri ehtinytkään. Että jos näitte yhden Mersun ja Audin kiitävän yöllä Suomen halki, oli se meidän matkapoppoomme! Jotenkin tuollaiset tilanteet pelottavat lapsen saamisen myötä aivan eri tavalla kuin muutama vuosi sitten ennen lasta – muut vanhemmat varmasti allekirjoittavat tämän?

Varasimme tänäkin kesänä Premium-luokan hytin, ne on niin parhaita ♥. Kyselin ennen matkaa matkaseurueen muilta jäseniltä, mitä laivalta eniten odottavat ja sain vastauksia kuten kuohariaamiaista, tax freetä, Ville Vikingiä, leikkipaikkoja… Itse odotin nukkumista tuossa hytissä! :D En ymmärrä mikä siinä on, mutta tämä oli nyt kolmas kertamme kyseisessä laivassa ja hytissä ja niiiin rakastan tuota sänkyä, noita peittoja ja muhkeita tyynyjä! Tyynyt eivät ole jauhosäkkejä eivätkä puolityhjiä hernepusseja, vaan juuri täydellisiä ♥. Ja se iso ikkuna sängyn vieressä, josta saa ihailla vaihtuvaa merimaisemaa koko vuorokauden ajan = täydellistä! Pieni poikammekin nukkui omassa levitetyssä vuodesohvassaan klo 24-9 eikä päästänyt ääntäkään. Hieman jouduimme häntä aamiaiselle herättelemään, mutta hymy huulilla totesi heti tomerana Onko nyt aamu, mennäänkö sinne leikkipaikalle!

Lapsille järjstettiin laivalla kiva minidisco ja se alkoi Ville Vikingin tanssilla. Kävimme myöhemmin iltapäivällä myös Tax Freessä Villen fanitapaamisessa. Ihanaa ohjelmaa lapsille! Huomattavasti vähemmän on laivalla muuten näin elokuussa ruuhkaa; aiempina kesinä olemme olleet siellä heinäkuussa ja viime vuonnahan vietimme tällä laivalla juhannuksen Juhannus laineilla -postaukseni tapaan. Paljon kivempi näin, kun joka paikkaan ei tarvinnut niin pitkään jonottaa!

Nyt meillä on täällä sauna lämpimänä ja sinne suuntaammekin tästä seuraavaksi. Sen jälkeen iltapalaa ja nukkumaan – arki alkaa taas huomenna! Hieman on ollut väsyä tänään ilmassa, sillä tuollainen lähes kahteen asti yöllä valvominen kyllä vaikuttaa itseeni jonkin verran. Muistinkin heti, miksi en tykkää tuollaisesta valvomisesta: inhoan viettää päivää sellaisessa väsyvireessä. Herääminen virkeänä ja levänneenä on niin paljon kivempi juttu!

P.S. Arvontaan ehtii osallistua vielä reilun vuorokauden ajan täällä.