Vielä pieni harppaus pääsiäistunnelmiin, sillä toisena pääsiäispäivänä pöytäämme koristi leipomani sitruunapiirakka, jonka ohjeen ajattelin laittaa tännekin muistiin! Piirakka oli ihanan kirpsakka ja sen kylkeen nokare kermavaahtoa sopi melkoisen täydellisesti ♥.

Tein tämän niin pikaisesti, että pohjan kohdalla oikaisin mutkan ja nappasin sen mukaani kaupan pakastealtaasta – joskus voi hyvinkin tällä tavoin säästää aikaa! Itse tykkään, että Myllyn Paras -merkin suolainen ja makea piirakkapohja toimivat paremmin kuin hyvin enkä todellakaan ole aina maistanut eroa itse alusta asti leivotun ja sen välillä! Tämä piirakka on siis hyvin nopea ja helppo valmistaa; sitruunatäytteen ohje tulee tässä:

  • 2,5 dl kuohukermaa
  • 2 kananmunaa
  • 2 kananmunan keltuaista
  • 1-1,5 dl sokeria
  • 1-1,5 dl sitruunamehua (kaksi isohkoa sitruunaa)

Vatkaa täytteen ainekset kulhossa sekaisin ja kaada täyte pohjan päälle. Paista uunissa 180 asteessa puolisen tuntia, kunnes täyte on hyytynyt ja reunat saaneet hieman väriä. Jäähdytä ja nauti kermavaahdon kanssa!

Jos kaipaat viikonlopuksi jotain herkkua kahvipöytään, testaa tämä sitruunapiirakka! Tämä ei ole mitenkään erityisesti pääsiäiseen liittyvä, joten hyvin sopii nautittavaksi milloin tahansa.

Seuraavaksi minulla olisi ohjelmassa hieman työntekoa, ennen kuin pääsen viikonloppua viettämään! Mies lähti pojan kanssa puiston kautta kauppareissulle ja minä sukellan puuhelmien maailmaan. Jotenkin käynnistymisvaikeuksia, sillä huvittaa vain kuunnella Samu Haberin versiota Joutsenlaulusta… Yleensä aina se alkuperäinen on kaikessa parempi, mutta nyt tähän sääntöön tuli poikkeus. Aivan jumalainen ääni, jota ei kyllä voi tarpeeksi hehkuttaa! ♥ Onneksi työni on sellaista, että voin luukuttaa tuota tässä taustalla repeatilla!
Iltapäivällä saamme vieraiksemme veljeni avovaimonsa kera ja sen myötä olisikin luvassa mm. pojan hiustenleikkuuta… En tiedä ketään, jolla hiukset kasvavat samalla tahdilla kuin meidän M:lla! Voipi olla, että pyydän veljeltäni myös heidän uudenkarheaa Kärcherin ikkunapesuria lainaan. En tiedä mikä mua on pistänyt, mutta tällä viikolla on joka päivä huvittanut pestä ikkunoita tuolla pesurilla – vaikka aiempaa kokemusta asiasta minulla ei olekaan! Muutenkin huvittaa kotona putsailla ja puunailla vähän sitä sun tätä. Joku kevätsiivousampiaisen purema? Aamulla keksin, että voisin tänään tyhjentää ja pestä pakastimenkin. Jääkaappia putsaillaan joka viikko, mutta pakastin jää vähän vähemmälle huomiolle ainakin meillä… Tuli tuosta ampiaisesta mieleen, että poika muistaa edelleen viiimekesäisen ampiaisenpistoni! Oi elämä olen nauranut tälle asialle kohta viikon! Hän näki lastenohjelman, jossa pörräsi ampiaisparvi ja tuumasi, että nuo pisti äitiä! :D Voipi olla, että sillä mun miehekkäällä huutokonsertilla kainon tyttömäisellä kiljaisulla ja kymmenen minuutin hengenhaukkomisella on jotain osuutta asiaan… Kun sitä oli vieressä todistamassa niin ei sitä varmasti ihan helpolla unohda, hahah!

Nyt tähän puheripuliin stop, että saan töitäkin tehtyä – kivaa lauantaipäivää teillekin! :)

 

Smoothiet on meidän perheessämme eräänlaisia kausiherkkuja. On kausia, kun niitä tehdään päivittäin ja sitten on kausia, kun ne unohtuvat aika lailla kokonaan. Nyt on taas sellainen kausi, että tehosekoitinkulhollinen smoothieta valmistuu, jos ei ihan päivittäin, niin ainakin joka toinen päivä! Näitä syödään joko aamiaisen tai iltapalan lisukkeena tai sitten välipalana. Nämä maistuvat meidän perheessämme kaikille ja etenkin poikani tykkää smoothieista ihan valtavasti! Äiti, minä haluaisin sitä muutiita! Usein pikkulapsilla saattaa esiintyä jonkinmoista nirsoilua uusien makujen suhteen, mutta olen huomannut, että smoothien muodossa uudetkin maut uppoavat meidän pikkumieheen :).

Ajattelin tällä postauksellani kalastella uusia reseptejä, jos teillä olisi sellaisia jakaa! Jossain vaiheessa kun alkaa aina tuntumaan, että pyörittää niitä samoja aineksia… Jaanpas tässä samalla pari hyväksihavaitsemaani reseptiä teidänkin suuntaanne.

Tähän keltaiseen smoothieen laitoin banaanin, persikoita, ananaspurkin, maitorahkaa ja pienen lorauksen kookosöljyä. Tuli kivan raikkaan makuinen!

Usein smoothiet syntyvät kaappien jämistä kuten tämä seuraava, johon laitoin pari banaania, pari avokadoa, pari persimonia, maitorahkaa ja mansikkarahkan jämät. Oli tosi hyvää! Eilen tekemäni smoothie nousi kuitenkin viime aikojen lempparikseni. Siihen käytin myös ihan mitä kaapista löysin, ajatuksella ”ennen kuin ehtivät pilaantumaan”. Tehosekoittimeen päätyivät banaani, avokado, päärynä, muutama lusikallinen maitorahkaa ja edellisen illan banaanilättyjen täytteistä ylijääneet mustikat. Maku oli alkuun hieman kirpsakka, joten laitoin joukkoon pikkuriikkisen fariinisokeria. Hunajakin olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta se oli päässyt loppumaan. Mitään leseitä tai hiutaleita en ole näihin nyt laittanut, seuraavaksi pitää kokeilla sellaisiakin versioita! Niin ja tuoretta mangoa, banaania, kiiviä ja avokadoa sekoitellen tulee kuulemma myös hyvää – itse en ole tätä ehtinyt vielä testaamaan.

Joskus olen laittanut smoothieihin mantelimaitoa tai kookosmaitoa, mutta harvemmin muistan niitä ostaa. Näihin mainitsemiini versioihin on riittänyt hedelmien oma mehu. Ne kuitenkin syödään lusikalla, joten ei väliä, vaikka eivät niin juoksevia koostumukseltaan olekaan – parempikin niin.

Kerran miehen vanhemmilla käydessämme herkuttelimme miehen äidin tekemällä smoothiella ja koska poika siitä niin tykkäsi, tein sellaista myös kotona! Tähän versioon tuli banaania, avokadoa, persimoneja, mustikoita ja maitorahkaa.

Taidanpas tekaista itselleni tänään smoothielounaan, niin alkoi smoothiehammasta kolottamaan… Nämä on kyllä tosi hyviä, täyttäviä ja terveellisiä välipaloja. Minkälaiset smoothiet ovat sinun makuusi? Jaa ihmeessä oma reseptisi!

No nyt se juhannus on täällä – juhannus, keskikesän juhla! Ja niin paljon kuin tätä joulun jälkeen ja pitkältä tuntuvan talven aikana odotin, jotta sitten olisi enää puolikas vuosi jouluun… :D (Tai oikeastaan, eihän tässä ole enää kuin nelisen kuukautta, sillä tuo joulun vuodenaika aloitetaan luonnollisesti jo hyvissä ajoin!) Vaikka joulua ei voita mikään eikä sitä tarvitse edes miettiä, että voittaako vai eikö, niin nautin kyllä juhannuksestakin hirmuisesti! Meillä on täällä Suomessa niin lyhyt kesä, että joka hetkestä on otettava kaikki ilo irti. Kesä on ainutlaatuinen: värit, valot, tuoksut, äänet – kaikki! Kesällä on myös mukava järjestää erilaisia pieniä juhlanaiheita, vaikka keskelle viikkoakin. Esim. lettukestit ulkona, nimipäiväjuhlintaa, juhannusmuisteloita…

Tai sitten ihan vain jokin arkinen juttu oman perheen kesken. Nimittäin joskus on ihana yllättää töistä kotiin palaava mies jollain tavalla. Kattaa pöytää kukin ja kynttilöin, jotka näkyvät jo portaille, jos kotiinpalaaja sattuu keittiön ikkunasta sisään vilkaisemaan. Mutta viimeistään eteisessä tuoksu hiipii nenään ja usein sitä saattelee toiveikas ooksää leiponu jotain? -kysymys. 

005

Olkoonkin se leipomus puolivalmis mutakakku, johon lisätäään vain vesi ja öljy. Ja olkoonkin, ettei siitä kovin kaunis tullut, sillä se saattoi olla uunissa pari minuuttia kauemmin kuin oli tarkoitus… Rapean kuoren alla on kuitenkin todella pehmeä ja suorastaan suussasulavan kuuma sisus, jonka tuoreet ja makeat mansikat kruunaavat täydelliseksi makunautinnoksi. Siinä me herkutellaan, koko perhe yhdessä. Siivoukset on tehty pikaisesti rimaa hipoen ja lipaston alle on unohtunut muutama pallo, mutta ei sen väliä. Talvella ehtii olla sisällä ja jynssätä paikkoja suurennuslasi kädessä, kesällä nautitaan ulkoilmasta ja ulkoilmaelämästä – sinne asti eivät lipastojen alla hengailevat pallot näy!

Täällä oli tosi lämmin ja aurinkoinen päivä, kunnes nyt iltapäivällä vallan otti ukkoskuuro. Sisälle tuli valtavan hämärää ja vettä sataa edelleen ankaralla voimalla! Mutta säästä viis, koko perheen yhteinen juhannusloma on alkanut ja aloitamme sen vierailemalla miehen vanhempien mökillä. Ennen kaikkea tärkeää on tehdä sitä, mistä eniten nauttii, oli sää mikä hyvänsä – teethän sinäkin!

kesäkattaus

Hyvän juhannuksen toivotukset täältä meiltä sinne teille!

003