>

Lukija toivoi multa tätä postausta, ihana toive, jonka ilomielin näin joulusta ja musiikista pitävänä toteutan!

Mulla on kolme joululevyä, joita eniten kuuntelen. Kotimaisista levyistä joulusta toiseen miellyttää Vesa-Matti Loirin joululevy ”Sydämeeni joulun teen”. Tällä taiteilijalla on niin upea ääni ja vahva tulkinta, että usein herkistyy jos oikein pysähtyy hänen joululaulujaan kuuntelemaan. Pari vuotta sitten kävimme hänen joulukonsertissaan ja se kannatti!
Muutenkin mielestäni kotimaiset joululaulut on niitä liikuttavimpia. Niistä muistuu aina mieleen isovanhemmat, omat vanhemmat, lapsuuden joulut jne.
Mielestäni Loirin tulkitsemiin parhaimpiin joululauluihin lukeutuvat Sydämeeni joulun teen, Varpunen jouluaamuna, TonttuTähti tähdistä kirkkain ja voi ois niitä vaikka mitä!

Lisäksi multa löytyy pari muuta joululevyä, jotka toimii myös joulusta toiseen!
Esim. tämä Wanhat Suosikit on erään vuoden hetken mielijohteen pikaostos ja vasta kotona sen soimaan laittaessani hokasin, miksi tuo Wanha on kirjoitettu nimenomaan W-kirjaimella ;). (Ois varmaan voinu lukea tuon levyn alareunan rivinkin, kröhöm…) Eli siis wanhan ajan fiilistä levy pullollaan, tosi kiva nyt kun siihen on korva tottunut!

Hilpeämpään joulufiilikseen mulla on tämä Merry Christmas -levy; tuttuja englanninkielisiä joululauluja, joukossa mm. yksi ehdoton suosikkini: Last Christmas
 
Tämän levyn kaikki kappaleet on sellaisia, et on ihan pakko laulaa mukana!
Tästä levystä tulee tosi hyvä ja iloinen mieli ja tekee mieli pomppia tonttulakki päässä (mitä en ole ainakaan vielä toistaiseksi tehnyt) :))
En oo kuunnellu vielä joululauluja tälle vuodelle, tai no parit kipaleet Youtubesta ;), joten nyt taidan laittaa ensimmäistä kertaa jonkin omista levyistäni soimaan! Onhan se jo marraskuun puoliväli!
Tuikut palamaan ja sohvalle torkkupeiton alle odottamaan joulua ♥
Tai ainakin lumisadetta näin alkuun ;)
Voisinpa lyödä vetoa, että kun asetun tuohon sohvalle, saan seuraa parista karvaisesta lämpöpatterista!
Nuorempi tulee kyljen päälle äänekkäästi kehräten silmät sirrillään, lähtee hetken päästä pienen välimatkan päähän koisaamaan tai sitten parkkeeraa pienenpienelle kerälle tyynyn viereen, aivan siihen pienimpään ja ahtaimpaan ja epämukavimpaan nurkkaan ja aina kun satun katsomaan häntä, puskee nenuaan ja poskiaan mun kasvoihin.
Vanhempi tulee myöskin kyljen päälle (mut ei missään nimessä samaan aikaan nuoremman kans!), etsii hiukan kauemmin hyvää asentoa, nuolaisee leuasta, kehrää hennolla äänellään, ehkä hiukan tassuttaa ja yrittää viestittää mitä kohta seuraa: kellahdus kellahdus!, jolloin liikutan kättäni ja kisulainen tipahtaa selälleen kainalopaikkaan tömähtäen lempeästi pehmeään sohvaan. (Vieraat ei aina hoksaa mistä on kyse ja heidän kanssaan lopputulos onkin hiukan epämukavampi :/…) Kiedon kisunkin torkkupeittoon ja niin hän nukahtaa onnellisena joulumusiikin soidessa hiljaa taustalla. (Ehkä muistellen hurjia kesäisiä seikkailujaan ;D)

Mun murmelit ♥ ♥

Täällä eräs, joka laiskotteli viikonlopun pyykinpesusta, joten mun maanantai alkoi näin:

 

Tässä yksi hyvä syy lisää hankkia runsain määrin mustavalkoisia tekstiilejä: voi aina pestä täysiä koneellisia, sillä mustavalkoiset kannattaa tietysti pestä keskenään. Ja nimenomaan käyttää värillisille tarkoitettua pesuainetta!
Jos erehtyy käyttämään white-pesuainetta, mustista osista irtoaa mustaa väriä ja valkoiset osat alkaa näyttää harmahtavilta. Been there, done that…

 

Joskus aika ajoin valkopyykki alkaa menettää valkoisuuttaan, vaikka käytän vain valkopyykille tarkoitettua pesuainetta ja pesen pelkästään valkoisia vaatteita keskenään. Onko teillä näin? Tämän estämiseen on kaksi hyvää konstia (kertokaa ihmeessä jos tiedätte muitakin!):
ostaa apteekista sitruunahappojauhetta (kerta-annos maksaa alle kaksi euroa), jolla pyöräyttää tyhjä koneellinen silloin tällöin. Se on tärkeää koneelle, sillä se poistaa koneesta saostumat! (Erittäin hyvä ajankohta tälle on vaikka silloin, kun on värjännyt joitain tekstiilejä. Esim. mulla on harkinnassa värjätä toinen valkoinen helmalakana mustaksi, jonka jälkeen voin tehdä koneelle sitruunahappopesun. Tällöin ei ole vaaraa, että seuraavat pyykkikoneelliset värjäytyisivät :))
Sama kannattaa tehdä säännöllisesti myös astianpesukoneelle. Tässä vielä tarkemmat ohjeet aiheesta:

SITRUUNAHAPPOPESU TEHOPUHDISTAA PESUKONEET
Tehopuhdista pyykinpesukone saostumista apteekista saatavalla sitruunahappojauheella: annostele 100 g jauhetta pesuainekoteloon ja pese kone tyhjänä +95°C:ssa. Pese toistamiseen tyhjiltään tavallisella pyykinpesuaineella.
Huom! Sitruunahappo puhdistaa myös astianpesukoneen – annostus on 50 g ja pesuohjelma +65°C.

Toisen vinkin kuulin äidiltäni:
kun peset valkopyykkiä, korvaa puolet pesuainepulverista ruokasoodalla ja niin valkopyykki taas hohtaa! 


Eräs lukijani kaipaili muuten tovi sitten vinkkejä, miten kuivattaa pyyhkeet vaivattomasti suihkun/saunan jälkeen, jos ne ei kylppärissä itsekseen seuraavaan päivään mennessä kuivu… (Pyyhepatteria ei ole.) Minusta ei ole apua, sillä meillä ne kuivuu kylppärin pyyhekoukuissa koneellisen ilmanvaihdon avulla.
Osaisitteko antaa hänelle hyviä vinkkejä?
Tässä pyykkäyksen mukavin osuus; puhtaan, hyväntuoksuisen pyykin viikkaaminen siististi kaappeihin. Rentouttavaa (ainakin joskus) :D

Arkisista aatoksista,

>

Mut haastettiin tähän jo lokakuussa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi vastata. Haasteen mulle heitti Sascia!

Kun sinut on merkitty, sinun olisi tarkoitus kirjoittaa muistiinpano, joka sisältää 25 satunnaista asiaa, faktaa, tapaa tai tavoitettasi. Lopuksi haasta viisi ystävääsi. Jos minä merkitsen sinut, se tarkoittaa sitä, että haluan tietää sinusta enemmän.

1. Ihan ekana ku aloin tätä kirjoittaan, tuli mieleen et lukeeko tätä postausta ja näitä 25 kohtaa kukaan vai kirjoittelenko turhaan…
2. Odotan joulua joka vuosi niin kovasti. En stressaa joulusta tai aseta sen vuoksi mitään tavoitteita enkä siksi yleensä jouluisin joudu myöskään pettymään.
3. Ois ihanaa ku sama fiilis valtais ihmiset muulloinkin ku jouluna, tarkoitan sellaista hyvää tahtoa ja aitoa lähimmäisestä välittämistä. Varsinkin joulun aikaan ne nimittäin mielestäni näkyy!
4. Joulun ajasta tekee niin hienoa se, miten ihmiset elää just siinä hetkessä, ehkä muistelevat menneitä, mutta pääpaino on siinä, just siinä hetkessä. Jouluna ei ajatella tulevaa.
5. Sellainen hetkestä nauttiminen ois hyvä muistaa vuoden jokaisena päivänä, varsinkin tavallisena arkena.



6. Pidän kovasti juhlien järjestämisestä.
7. En koskaan stressaa niiden järjestämistä, en oikeastaan ymmärrä mitä stressattavaa niissä on… Jos jokin leipomus menee pieleen (se kai se suurin ”katastrofi” vois olla?), voi aina hakea leipomosta uuden tai alunperinkin tilata leipomosta/pitopalvelusta suurimman osan ja keskittyä olennaiseen :)
8. Ois kiva järjestää jotkin juhlat ens vuonna ku täytän pyöreitä.
9. Voitais miehen kans oikeestaan pitää yhteisjuhlat, sillä kun hän täytti pyöreitä, ei niitä sen kummemmin juhlistettu raksatohinoiden juuri alettua.
10. Nykyään meitä ehkä kuvastais kuitenkin eniten kylpyläviikonloppu iäkkäämpien ihmisten seurassa: kylpemistä, hoitoja, konjamiinia ja aikaisin nukkumaan! ;D



11. Mun läheiset tietävätkin tämän: oon erittäin kiinnostunut nimistä :D. En tiedä mistä se juontaa juurensa, mut ne vaan kiinnostaa mua tosi paljon.
12. Lehdestäkin luen aina innolla Kastetut-osion :D
13. Joskus pienenä nukeilla leikkiessäni päätin, että saan kolme tytärtä, joiden nimiksi tulee Melissa, Melina ja Melinda. Taisin infota äitiänikin tuolloin asiasta ;)
14. Nuo nimet on kyllä menny jo ajat sitte vaihtoon, vaikka kauniita ovatkin. Tuon kolmen M:n jälkeen tytön nimen suosikikseni muodostui Saraella. Sekin oli ja meni ;)
15. Voisin oikeastaan puhua nimistä vaikka kuinka, ainakin nämä 25 kohtaa tulis tästä aiheesta hetkessä täyteen, heh!



16. Tuon ylemmän kuvan otin viime vuonna, kun olin kutsunut äitini ja äitin siskot meille glögille :). Taidan uusia samanmoisen naisten glögihetken tänäkin vuonna!
17. Joskus kymmenen vuotta sitten harkitsin vakavasti lentoemännän uraa.
18. Se ura ois ollu kyllä l y h y t, tämmöinen kotihiiri ku musta on parin viime vuoden aikana kuoriutunu :D
19. Kotona on yksinkertaisesti vaan paras olla! En voi ikinä olla tarpeeksi kotona ja mies naureskeleekin tälle mun lausahdukselle tämän tästä… 
20. Olen 163 cm pitkä.



21. Näin ku yhtäkkiä miettii täytettä näihin kohtiin, tulee näitä juttuja mieleen tosi laidasta laitaan kuten huomaatte… Silti jokaisen kohdan jälkeen mietin hetken, kirjoitinko itsestäni jotain liian paljastavaa, sillä tätä lukee se ja se ja se ja se ja se ja se…
22. Ystävissä arvostan maailman eniten lojaaliutta, luotettavuutta ja aitoutta, sellaisena ystävänä pidän itseänikin ja toivottavasti sellaisena ystäväni minut kokevatkin.
23. Muutama erittäin läheinen ystäväni asuu aika kaukana, eri puolilla kaunista Suomenmaata. Kaipaan heitä usein. Terkkuja, jos piipahdatte täällä  
24. Oon silti tosi onnellinen, et oon tutustunu heihin jossain elämäni vaiheessa ja saanu todistettua, et aikuisiälläkin voi vielä solmia pysyviä ystävyyssuhteita
25. Viime vuosina (vastoinkäymisten kautta) oon oppinu arvostamaan sitä tylsähköä arkea, sillä silloin ku arki tuntuu tylsältä, on elämässä kaikki perusasiat hyvin. Tämä tulee mieleeni heti ku sekunninkaan mietin et onpas tylsää ja tylsyys katoaa samantien ja tilalle tulee onni & kiitollisuus.



Semmosia mietteitä! Meinas tulla itku!
Haastan kaikki tämän lukeneet kertomaan itsestään kommenttiboxissa yhden (tai halutessaan useammankin ;)) asian!


Nyt alan valmistautumaan Isänpäivän juhlintaa varten, aamusauna lämpenemään niin kuin jouluaattoaamuna konsanaan (41 yötä Jouluaattoon)
Päivemmällä kokoonnumme miehen kans sekä minun että hänen vanhempien kanssa saman pöydän ääreen nauttimaan juhlapäivän lounasta :)


Mukavaa Isänpäivää sinnekin suuntaan!