kesäkuu 2012 - Sivu 10 11:stä - All you need is White

Pitkästä aikaa saamme vierailla lukijan kotona! Tällä kertaa vierailumme kohdistuu Keski-Suomeen ja siellä Sannan & hänen perheensä kotiin. Tässä Sanna kertoo kodistaan:

Kotimme on vuonna 2010 valmistunut 120-neliöinen yksikerroksinen omakotitalo, jossa asustaa minun ja mieheni lisäksi 1-vuotias tyttäremme.

Olemme suunnitelleet talon itse, rakentaminen tapahtui pääasiassa ulkopuolisen työvoiman avulla. Talon kaikki materiaali ulkoseinäelementeistä lähtien on kilpailutettu ja ostettu eri valmistajilta, mm. ulkoseinäelementit tulivat suoraan Virosta.

Makuuhuoneessa on käytetty väreinä valkoista ja ruskeaa, ikään kuin muistona edellisestä asunnosta.

Kodin sisustuksessa on käytetty pääväreinä harmaata, valkoista ja beigeä sekä hieman mustaa. Materiaalivalinnat teimme yhdessä, vaikka sisustaminen onkin enemmän minun hommaa. Tykkään myös maalata ja tuunata kaikenlaista ja kotimme sisustuksessa onkin käytetty paljon mieheni valmistamia huonekaluja, joita voi huoletta muokata vaikka väriä vaihtamalla.

Työ-/vierashuoneen mustavalkoinen kiekuratapetti on samaa kuin S:n kodissa oli keittiön välitilassa. Työhuoneesta löytyy mm. vuosia palvellut Futon-sohva ja itse mustaksi maalattu vanha Lundia-hylly.

L-mallisessa keittiössä alakaapit ovat hieman eläväpintaiset, lähes mustat, ja yläkaapit kiiltävän valkoiset. Välitilassa on tiiliseinää muistuttavaa laattaa.

Keittiö ja olohuone ovat yhtenäistä tilaa, mikä on osoittautunut perheen pienimmäistä ajatellen toimivaksi ratkaisuksi. Olohuoneen ja keittiön puolivälissä on takka/leivinuuni.

Lastenhuoneessa on pinkiksi maalattu tehosteseinä. Sisustus on tässä huoneessa vielä osittain kesken.

WC:n takaseinälle valittiin mustavalkoinen kaupunkitapetti.

Kylpyhuoneeseen ja saunaan haluttiin hieman kylpylätunnelmaa. Saunan puukiuas lämpeneekin usein. Kylpyhuoneesta pääsee suoraan takapihan terassille.

Kiitos Sannalle, että saimme piipahtaa :))
Nyt oikein mukavaa kesäkuista viikkoa kaikille täällä vieraileville!

Leppoisaan sunnuntain viettoon voi kuulua jotain näinkin rentoa kuin riippukeinussa makoilu. Tosin ei valitettavasti tänään koska a) ulkona näyttää sateiselta ja b) työt kutsuu! Alkuun kotityöt ja sen jälkeen palkkatyöt.

Mutta viime viikonloppuna otettiin (tai mä yritin ottaa) minipäikkärit terassilla grillausten päätteeksi. Ajattelin et taitaa tulla hiukan vilu, kello läheni jo kuutta, joten kävin hakemassa sisältä riippukeinuun parit torkkupeitot. Asettelin niitä siinä kaikessa rauhassa ja sain niin hyvän asennon että! Suljin silmät ja varmaan jo arvaattekin mitä löytyi siitä parin sekunnin päästä mun mahan päältä:

Siis mä niin repesin! Riippukeinunautintohan ei ole mitään ilman kissaa (kuten ei elämä muutenkaan…)! Tämä vanhempi kisuneiti on niin arkajalka (tutut tietää), ettei ikipäivänä menis yksin mahdollisesti keinuvaan riippukeinuun mut mamin kans on eri asia! Tämä neiti on myös melkoinen torkkupeittofani: pieneen kissannaamaan tulee oitis haaveileva ja uninen katse kun näkee torkkupeittoa leviteltävän :D. Hän rakastaa myös sitä, kun hänet peittelee ♥.

Mun päikkärit meni sit siihen ku huolehdin et kissalla on mukava olla, luonnollisesti. Oliko peittoa joka puolella riittävästi yms. :D. Puoli tuntia vierähti kuin siivillä, näpsin siinä muutaman kuvatuksen… Tässäpäs siis maisemia riippukeinusta:

Sen jälkeen piti nousta jatkamaan puuhasteluja. Nostin kissan torkkupeittoläjässä ilmaan ja asettelin takaisin riippukeinuun. Sinnehän se pieni nautiskelija jäi, yksinäänkin. Hihittelin näkyä moneen otteeseen ohikulkiessani ku keinun ja peittojen uumenista näkyi vain korvapari :)). Oi miten siinä oli ihana kölliä, ilta-aurinko lämmitti pehmoista turkkia niin kovin ♥

Tämä ilme ei ole tyytymättömyyttä riippukeinuun, ei missään nimessä! Tämä ilme on tyytymättömyyttä kameraan, sillä tämä meidän vanhempi neitihän ei ole se linssilude… :)

Yksi kesän lempparipaikka on löytynyt, sekä minulle että matikaiselle :))

Muistuttelen vielä, että Room21-lahjakortin arvontaan on mahdollista osallistua klo 23 asti! Tulen ilmoittamaan voittajan viimeistään tiistaina.
Arvontapostauksen löydät tästä.

Täällä mies lähti kesämökin purkuhommiin (tästä lisää joskus toiste) ja minä ajattelin siivoilla kotia. Mukavaa sunnuntaita!

Eilen oli aurinkoisia terassikuvia, tänään puolestaan pilvisiä terassikuvia. Nyt on jo muutama pilvinen päivä takana, mutta mitäs siitä! Eilen kävin Prismassa ja hyvä etten ääneen hihkunut autosta noustessani kun näin, mitä Prisman ovien eteen oli ilmestynyt: no ne marjakauppiaat, jei! Se on kesä, vaikka ei tällä hetkellä kovin lämmintä olekaan :)). Kotimaisiakin mansikoita oli tarjolla, mutta päädyin ostamaan pari litraa espanjalaisia makeita mansikoita. Kotiin päästyäni maiskuttelin niitä terassilla uusinta Divaania selaten, herkuttelin ajatuksella laittaa uuteen lyhtyyni kynttilän palamaan, mutta siirryin sitten kuitenkin sisätiloihin lämpimään jatkamaan mansikoilla herkuttelua.

Muistatte varmaan mun varastoprojektin, joka pääsi alkuun pääsiäisenä? Varasto tuli siivottua ja nyt siellä on eriteltynä ja myyntiä odottamassa kiva läjä tavaraa (tosin kiva määrä on jo myytykin!). Lahjoitettavat olen jo vienyt oikeisiin osoitteisiinsa.
Löysin silloin pääsiäisenä varastosta mm. muutamia hieman ruostuneita valkoisia pihalyhtyjä… Sain ne onnekseni myytyä innokkaalle tuunaajalle ja samalla päätin, etten enää ostele moisia tuon ruostumisen takia. Ruostuneet lyhdyt ei vaan miellytä mun silmiä sitten yhtään ja niissä lyhdyissä mun rahat menee ihan hukkaan. Viikon sisällä siitä, kun olin päässyt ruosteisista lyhdyistäni eroon, sain yhteydenoton Leino Designilta.

He tarjosivat minulle suomalaisesta ruostumattomasta teräksestä valmistettua lyhtyä. Selailin heidän valikoimaansa ja valitsin tämän kuvissa näkyvän kivan virtaviivaisen yksilön, lyhdyn korkeus on 60 cm eli melkoisen näyttävä ilmestys! Ja mikä parasta: lyhty on ikuinen. Kestää säällä kuin säällä, ei ruostetta. Joku saattaa tunnistaakin nämä lyhdyt Huvila ja Huussi -ohjelmasta, ovat sielläkin näkyneet, mm. tämän viikkoisessa jaksossa.
Lyhdyn saavuttua intoilin tätä lyhdyn kestävyyttä ja ruostumattomuutta miehelle, hän tokaisi että sehän on aivan ku mun palju!
:D

Oon tosi iloinen tästä uudesta lyhdystäni, jota voin nyt siis surutta pitää esillä missä vain, vesisateesta huolimatta! Lyhty onkin kiitettävän monta kertaa vaihtanut paikkaa terassillamme ;). Loppukesän hämärtyvinä iltoina ajattelin laittaa sen palavan kynttilän kera terassisohvaryhmän päätyyn siten, että se näkyy tielle asti. Varmasti kaunis näky ja näemme sen ensimmäisenä pihaamme saapuessamme!

Mutta nyt ennen niitä hämärtyviä iltoja haluan pitää lyhtyä esillä myös. Kivan kesäisen siitä sain tuolla Ikeasta ostamallani raitakynttilällä. Joukkoon vaikka simpukoita tai kiviä, niin tulee ihan kiva asetelma.
Pidättekö te lyhtyjä esillä kesälläkin? Olisi kiva kuulla lisää erilaisia muokkausmahdollisuuksia, jos teillä on ideoita jaettaviksi :)
Myös täältä voit käydä kurkkaamassa erilaisia lyhtyinspiraatiokuvia!

Itse ajattelin myös koittaa lasimaljakon laittamista lyhdyn sisälle! Maljakkoon sitten jotain kauniita kukkasia. Pelkään nimittäin pitää lasimaljakoita terassilla; tuuli saattaa kaataa ne jolloin särkyvät ja lasinsiruista voi sattua vahinko joko meille tai kissoille. Jos maljakko olisi näinkin painavan lyhdyn sisällä, tätä vaaraa ei olisi!