Tämän asuntomessutalon esittelen vielä tähän väliin, huomenna siirrymme vaihtelun vuoksi muihin aiheisiin. Mutta ei hätää te messuista kiinnostuneet!: messupostauksia on tulossa aina silloin tällöin, niin kauan kuin juttua riittää ;). Ja ne, jotka haluaa nämä messupostaukset skipata, niin tiedoksi, että huomenna kurkataan miten meidän saunaterassilla ollaan edistytty! Ja muutenkin pientä väliaikaraporttia oman kodin hommista luvassa :).

Jotenkin uskaltaisin veikata, että tämä messukohde nro 26 eli Lammi-Kivitalojen Villa Ilo oli monien mielestä se messujen upein talo eikä ihme.

Omaksi lemppariksi se ei kuitenkaan jostain syystä yltänyt, vaikka upea talo onkin. Ehkä ajattelen asioita sitten liian (?) realistisesti, kun ajattelen niitä käytännön kautta… Tässä kohteessa neliöitä on 237. Hassua sinänsä, sillä ei tässä talossa nyt niin paljon enempää ole neliöitä kuin eilen esittelemässäni Forte-Kivitalojen Casa Fortessakaan, mutta silti tämä talo tuntui huomattavasti suuremmalta. Ehkä se aiheutti osaltaan sen, että kohde jätti hiukan kylmäksi. Sisustuksessa oli käytetty myös paljon ruskeaa eri sävyissään ja se ei oikein iske täällä päässä :).

Portaiden sijoittelu oli kiva; ei niin perinteinen. Portaat erottaa ruokailutilan ja olohuoneen toisistaan. Kivan ilmavat lasikaiteidensa ansiosta.

Tämä kohde oli mun ennakkosuosikki, jos muistatte! Lehden sivuilla näytti niin upealta, sellaiselta ”pakko nähdä” -kohteelta… Mutta näin sitä paikan päällä käydessään oivaltaa omasta maustaan yhtä ja toista, erittäin hyödyllisiä nämä messuilut siis!
Yleensä, kun käytetään sisustuksessa noinkin paljon lasia, tulee hieman kolkko ja kylmä fiilis, mutta mielestäni täällä nimenomaan noilla lämpimillä ruskean sävyillä oli saatu sitä kodikkuutta ja lämpöä sisustukseen mukaan.

Keittiön ja olohuoneen taustaseinät oli maalattu samalla sävyllä:

Ruokailuryhmän tuoleihin (Masku) ihastuin ehkä eniten, aika upeat! Muistuttavat muuten hiukan Kartellin Lizz-tuoleja.

Vanhempien makuuhuoneessa jatkui samat ruskean sävyt:

Ruokaryhmän tuolien lisäksi mun lemppariksi tässä kohteessa ylsi tämä ihana tytön huone Hello Kitty -maalauksineen :))

Kylpyhuoneosastolla ei enää nähty ruskean sävyjä vaan upeaa mustavalkoisuutta, etenkin wc sävyineen oli mun mieleen!

 Sellainen kohde!
Mitäs blogini asuntomessuraati tuumaa tästä?

Nyt luvassa ensimmäinen katsaus Tampereen asuntomessuille! Oli tarkoitus postailla aiheesta jo viikonlopun aikana, mutta en sitten missään vaiheessa ehtinytkään paneutua asiaan. Messuilla tuli otettua 300 valokuvaa (jotenkin tuntuu tuo määrä vähentyneen vuosien mittaan ;)), nämä oli mun kuudennet peräkkäiset asuntomessut. Nykyään osaan siis jo harkita, mitä kuvata ja mitä ei… Vaikuttaisiko asiaan myös se, että oma sisustusmaku on vuosi vuodelta vahvempi, tunnistan ne omaan tyyliin sopivat ja omaa silmää miellyttävät jutut nopeammin.
Mitään aivan valtavaa ihastusta en kokenut oikein missään kohteessa, mutta kyllä sieltä yksi lemppari esiin nousi. Ei mikään mahdoton ökytalo, sellaisista en haaveile, vaikka niitä hetken ihastella saatankin… Haaveilen mieluummin sellaisista asioista, joita on mahdollista jonain päivänä toteuttaa. En tarvitse mitään 200-300 neliön taloa jne., joten niistä on mielestäni turha haaveillakaan :).
Mutta tässä talossa oli sellaisia yksityiskohtia, jotka voisin kuvitella joskus omaan kotiinikin. Tosin tässä nykyisessä kodissa niitä ei voisi käyttää, vaan talon pitäisi olla uusi ja erilainen.

Tämä kohde on kohde numero 37, Casa Forte. Talo ihastuttaa jo ulkomuodollaankin, vaikka kaksikerroksinen onkin ;).

Sisäänkäynti on kiva ja tilava. Vastassa on heti seinäsyvennys: kaunis yksityiskohta piensisustusesineille ja polttopuille, jotka tuo kodin sisustukseen lämpöä.

Talossa oli betonilattia ja seinät, seikkoja joita mieheni piti aika kammottavina :D. Kohtasimme ehkä ensimmäisen kovin suuren eriävyyden mauissamme ikinä ja olen melko varma siitä, että tämän asian suhteen emme saisi kompromissia aikaiseksi… Joten turha haaveilla näistä yksityiskohdista ;). Pidin kuitenkin kovasti tämän kodin värimaailmasta (valkoista, harmaata & mustaa) ja etenkin keittiön, ruokailutilan ja olohuoneen sijoittumisesta toisiinsa nähden: jokainen oli oma tilansa, mutta silti selvästi kytköksissä toinen toisiinsa. Tosin olohuone oli kyllä melkoisen pieni…

Kauempaa katsottuna näytti aivan siltä, kuin tuossa keittiön ja olohuoneen välisellä seinänpätkällä olisi vihreäsävyinen taulu. Se on kuitenkin viherkasvi :)

Keittiöstä en saanut kunnollista kokokuvaa, koska pieni ryhmä ihmisiä jutteli keittiön kulmauksessa enkä sitten viitsinyt häiritä heitä.

Keittiö oli kyllä aivan upea! Näin heti itseni kokkailemassa tuolla :D. Suurimmat kodinkoneet ja säilytyskalusteet oli sijoitettu keittiön päätyseinään (kodinkoneet oli integroitu). Kalusteet tuolla seinällä oli mattamustat, toi mahtavasti syvyyttä keittiöön!

Tämä olohuone tuntui tosiaan aika pieneltä, talon kokonaisneliömäärä on kuitenkin 203… 

Tämän talon sauna taisi mielestäni olla koko messujen upein, aivan ihanan vaalea ja lauteet todella kauniin muotoiset. Tosin onko noin vaaleat ja käsittelemättömät lauteet sitten käytännölliset, on taas toinen seikka ;)

Yläkerrasta löytyivät mm. vanhempien makuuhuone ja lastenhuoneet.

Vanhempien makuuhuoneessa ihastuin tuohon betoniseen sängynpäätyyn, kivasti oivallettu!

Ihastuiko tähän joku muu? :)

 Mikä ihana ylläri löytyikään keittiön kaapin kätköistä, Pandan valkoista suklaata ♥. Jouluna suklaat tuli jo niin korvista ulos, että ne täytyi piilottaa kaappiin :D. Nyt niitä voi taas syödä!
Etenkin tuoreiden mansikoiden kera suorastaan taivaallinen makuelämys! Tulipa muuten näistä joulusuklaista mieleen, miten ihanaa on, että jouluun on enää alle puoli vuotta aikaa ♥

Mutta nautitaan nyt toki vielä kesästä, sen jälkeen syystunnelmoidaan ja syys-lokakuussa alkaakin sitten katseet suuntautua jouluun :)

 Tästä Pandan aarrearkusta löytyi hasselpähkinän, vanilja-nougatin ja suklaatryffelin makuisia suklaita.

Elämä on kuin suklaarasia; koskaan ei tiedä mitä saa.
– Forrest Gump –