Pikkuhiljaa alkaa ajatukset suuntautumaan kesään ja ennen kaikkea siihen lomailupuoleen ;). Meillä on erittäin kiireinen kesä edessä, mutta aion pitää huolen siitä, että ehdimme välillä lomailemaankin! Tämä talo ja piha pysyvät tässä kyllä kesään 2013, joten ei mikään hengenhätä, vaikka hommia jäisi seuraavaankin kesään. Eihän sitä enää ehkä edes osaisi olla ilman to do -listoja :D. Lisäksi tämä toukokuun alku on ollut säiden puolesta sellainen, ettei maalaushommia ole voitu aloittaa ja ne on kuitenkin tehtävä ensimmäisenä, joten hommat on nyt siirtyneet… (Sekä vesisateiden että vähäisten (erityisesti öisten) lämpöasteiden vuoksi.)
Mutta sitten siihen kesän lomailupuoleen!

Me ei olla vielä aloitettu grillikautta, mutta tulevana viikonloppuna aloitamme, satoi tai paistoi! Kesän yksi odotetuimmista asioista onkin kesäkeittiöpuuhastelut ja -nautinnot :P. Pihvejä, erilaisia ja raikkaita salaatteja, grillattuja kasviksia kuten paprikaa ja maissia… namnam!

Sitten eräs asia, mistä haaveilin jo viime kesänä (silloin se jäi toteuttamatta), mutta jonka kyllä tänä kesänä toteutan! Haluan viettää aamupäivän torilla, aurinkoisen aamupäivän. Ostaa sieltä juureksia kuten perunaa ja porkkanaa, herneitä ja muita vihanneksia… Mansikoita ja vadelmia… Kukkiakin! Nauttia kesäisen rennosta toritunnelmasta. Istahtaa torikahvilaan kahville, vaikka en kahvia juokaan :D, mutta maitokahvin tuoksu on niin huumaava ja kuuluu torielämykseen, herkutella jätskillä, nauttia auringon lämmöstä ja seurasta. Seuranani voi olla vaikka mies, äiti tai joku muu ystäväni. Sitten päivän kääntyessä iltapäivään palata kotiin ostosten kera, kesäkeittiöön kokkailemaan.

Päivällisen jälkeen torkahtaa aurinkotuoliin tai riippukeinuun. Illalla kun jo hiukan viluttaa, vetäytyä sisätiloihin hyvän kirjan tai elokuvan pariin, käpertyä sohvannurkkaan ja välillä ihastella aamupäivällä torilta ostamiani kukkia. Muistella, kuinka kiva päivä onkaan ollut.

Sellainen pieni kesähaave minulla! Kaikista mukavinta on, että tuo on helposti toteutettavissa ja yleensä ne parhaat muistot syntyykin ihan yksinkertaisista asioista! En malta odottaa :)

Kuvat lainattu Ikea Livet Hemma. Photographers Roland Persson & Nina Broberg & Patric Johansson. 

Tänään luvassa tämä muutaman lukijan toivoma perusteellinen esittelypostaus meidän takasta! Vaikka nyt pitäis olla jo kesä, on ilmat ainakin toistaiseksi vielä melko viileät eikä takkajutut näin ollen ole liikaa ;).
Meidän takka on varaava ja sen on muurari muurannut paikalleen mun ruutupaperitöherryksen pohjalta. Asetimme takalle alunperin nämä ehdot: valkoinen ja puutila, mielellään kahteen suuntaan avautuva takkaluukku. Halusin puutilasta lattiasta ylös asti avonaisena ulottuvan, sillä polttopuut on kauniita ja toimivat kivana sisustuselementtinä.
Puupinoista muistan aina edesmenneet pappani: he tekivät pihoilleen niin niin siistejä polttopuupinoja että! Ne näytti tiedättekö sellaisilta, kuin ne olisi jollain viivottimella/mitalla mitattu täysin tasaisiksi ja suoriksi. Tämä meidän polttopuutila vain hieman jäljittelee niitä pappojen sentin tarkkoja pinoja ;). Asettelijalla siis selkeästi vielä treenattavaa!

Takan mittoja on kyselty useaan otteeseen ja ne tulee tässä:
korkeus 200 cm, syvyys 85 cm ja leveys (puutila mukaanlukien) 160 cm.
Meidän takan pinta on ihan sileä ja se on maalattu valkoiseksi normaalilla sisäseinämaalilla. Kahdessa vuodessa ei ole nokeentunut (onko tuollaista sanaa? :D) vielä nimeksikään.
Takan päällisen vuorasimme kylpyhuoneen valkoisilla ylijäämälaatoilla, jotta senkin puhtaanapito olisi helppoa ja näin on ollut. Takan yläpuolelta seinästä löytyy myös pistorasia jouluvaloja silmälläpitäen ;).
Takan alaosassa näkyvät peltilaatikot (mm. tuhkalaatikko) olivat alunperin mustat, mutta halusin spraymaalata ne mattavalkoisiksi. Mustina olisivat hypänneet liikaa silmille.

Takan edustalle lattiaan teetimme karkaistun lasin. Laki määrää, että lasin tulee ulottua tulipesän yli molemmin puolin ja syvyyden on oltava 40 cm. (Näin oli ainakin vuosina 2009-2010.)

Tämänmalliseen takkaan koimme parhaana ja käytännöllisimpänä vaihtoehtona hissiluukun. Hiukan piti hintaa sulatella, mutta niinhän se yleensä aina on, että takan kallein osa on takkaluukku.

Luukun saa siis avattua tuosta oikeasta kulmasta pesua varten.

Meillä nokisen takkaluukun pesu hoituu loistavasti tällä aineella:

Universal Stone on siitäkin hyvä, että se sopii puhdistusaineeksi myös monille muille kohteille ja tahroille!: kylpyhuoneeseen, keittiöön jne. Eli monipuolinen tuote ja todellakin riittoisa!

Hissiluukun etu on siis tässä, että aina ei tarvitse avata luukkua tuolta sivusta, vaan enimmäkseen käytössä on tämä nopeampi hissimäinen avaustapa (luukku siis nousee ikään kuin takan sisään):Luukun ympärillä olevan pienen tason vuorasimme niinikään ylijäämälaatoilla. Tuohon tumma laatta on fiksu valinta, muuten saisi olla jatkuvasti putsaamassa jälkiä.

Tällainen postaus! Saa kysyä, jos heräsi vielä jotain lisäkysymyksiä :)

Käytiin eilen äitini kanssa Keskussairaalan lastenosastolla. Ei potilaita katsomassa, vaan toivon mukaan näitä pieniä sairastajia jollain pienellä tapaa ilostuttamassa.
Meillä on nimittäin ollut vuosikaudet säilössä ja tarpeettomana eräs mun vanha jättimäinen nalle, Mikkihiireksi sitä sattuneesta syystä kutsumme. Äitini sai loistoidean lahjoittaa nalle lastenosastolle ja niinpä hän kysäisi sieltä etukäteen, ottaisivatko he nallukan vastaan. Oma operaationsa oli Mikin uuteen kotiin kuskaaminen, sillä kyseessä on niin isokokoinen nallukkainen ettei sitä ihan millä tahansa autolla kuskatakaan! Äitini autossa on onneksi tilava takaluukku ja sinnehän Mikki lopulta nipinnapin saatiin sopimaan (takapenkit kumossa). Kyllä meitä hiukan nauratti Mikki sisälle kantaa ja aikamoisen määrän huvittuneita katseitakin osaksemme saimme :D

 Mikki otettiin osastolla erittäin iloisina ja avosylin vastaan, toivottavasti saa tulevaisuudessa monille pienille kasvoille hymyn aikaan! Lastenosasto on tällä hetkellä evakossa, kahden viikon päästä siirtyvät uusiin tiloihin ja Mikille on kuulemma siellä jo valmiiksi paikka mietittynä :)

Laitettiin poseeraamaan seinää vasten, että sain kuvan otettua. Ihan kuin uusi, mitä nyt pikkaisen oli pölyä, mutta ei muuta!

On se aika iso :D

Siellä oli heti seuraa: pari pikkunallukkaa:
Että tässä hyvä idea, jos kotoa löytyy omalle perheelle tarpeettomia leluja yms. Varmasti myöskin päiväkodit ottavat kiitollisena lahjoituksia vastaan.
Jos tuolla joudutte asioimaan, moikatkaa Mikkiä!