Kastejuhlavalmistelut ovat päässeet alulle. Täytyy myöntää, että muutaman kerran on mielessä käynyt, miten ihmiset ehtivät kyseisiä juhlia pienen vauvan (ja mahdollisten vanhempien lasten) kanssa edes järjestää! Meidän vauva ei ole mikään päivänukkuja eikä häntä henno valveilla ilman seuraa pitää, muuta kuin ne pakolliset hetket. Pitempiä päikkäreitä hän nukkuisi joko liikkuvassa autossa tai vaunuissa. Joten päivisin en ehdi juuri mitään muuta… Nyt ollaan kuitenkin vihdoin valmistelut aloitettu!

Kastepäiväksi saimme kivasti päivän, jolloin mies täyttää 35. Mukava sattuma on myöskin se, että ystäväni, joka on samalla vauvan tuleva kummitäti, viettää synttäreitään samana päivänä! Kummit on tosiaan pyydetty ja kaikki lupautuivat ilomielin tehtävään. Niin ihanat kummit poikamme kyllä saa, liikutuksen kyyneleitä on vuodatettu! Toissapäivänä kävimme tilaamassa kastepuvun, sillä meillä ei ole suvuissamme mitään ”sata vuotta suvussa kiertänyttä”. Päätimme sitten hankkia ihan uuden ja samalla nykyaikaisen version; kuvaan sen tännekin kunhan saapuu! Kyseessä on mielestämme pojalle hyvin soveltuva kastehaalari, mutta saapas nähdä vaihtuuko se viime hetkellä kuitenkin perinteiseen kastepukuun (eli siihen mekkomalliin). Itsehän aloin jahkailemaan nyt tietysti tätäkin… Oletteko te olleet kastejuhlassa, jossa päivänsankari on pukeutunut kastehaalariin?

Omasta perheestä löytyivät kuitenkin sekä minun että veljeni kastajaisissa käytetyt vaaleansininen satiininauha (tämänvärinen versio toki vain veljeni kastepuvussa…), kastetyyny sekä -liina:

078

Eilen kävin tilaamassa kukat kastejuhlaan: päädyin kahteen kimppuun, joista toinen pääsee koristamaan kastepöytää ja toinen tarjoilupöytää. En tiedä, onko jotain kovin perinteisiä kastejuhlakimppuja, mutta päädyin tilaamaan omaa silmääni miellyttäviä kukkia. Näiden kimppujen valmistuminen jännittää kyllä kovasti! Niin paljon riippuu siitä, miten hyvin minun ja floristin ajatukset ja mielikuvat kohtaavat.

Molempiin kimppuihin on tulossa enimmäkseen valkoista pienillä ripauksilla vaaleankeltaisia kukkia. Vaaleansinistä joukkoon saadaan kauniilla satiininauhoilla, kun ei juuri sensävyisiä kukkia tunnu oikein olevan. Alkuun mietin valkoisten ruusujen värjäämistä sinertäviksi, mutta hylkäsin sitten ajatuksen ja päädyin tuohon satiininauhaan. Vaaleansinistä kimppuihin kuitenkin haluan, mutta ihan sinivalkoiset eivät ajatuksena miellyttäneet. Kun sitten mietin pientä hymyilevää poikaani, ajattelin että aurinkoisen vaaleankeltainen sopisi joukkoon vallan mainiosti. Vihreät härpäkkeet jätin pois lähes kokonaan: mahdollisimman yksinkertaista! Laitoin muuten merkille, että tytön kastejuhlaan olisi ollut vaikka minkämoista sävyä ja kukkavaihtoehtoa tarjolla.

087

Niin ”valkoista” kuin meillä onkin, niin uskokaa tai älkää: yhtään valkoista liinaa tästä talosta ei löydy :). Sovitteilla onkin yksi liina äidiltäni, miehen äidiltä toinen. Toivottavasti sopivat pöytiimme!

Virretkin on kastejuhlaan jo valittu, seuraavaksi ajattelin printata niiden sanat juhlavieraille. Niin ja kutsukortit, ne on viimeisteltävä tänään ja saatava huomenna postiin! Sitten tarjoilut – niidenkin miettimiseen saa uhrata tovin. Pitopalvelun puoleen ajattelin kääntyä; olisikos ideoita sekä suolaisten että makeiden suhteen? Juhlavieraiden yhteismäärä jää alle 20 henkilöön, joten täytyy olla maltillinen mitä tarjoiluihin tulee.

085

 Mutta nyt tuumasta toimeen – olkoon tämä päivä oikein tuottelias! :)

 

 

137

Tässä toinen kohde, johon Kalajoen loma-asuntomessuilla tykästyin!

118

120

Kauniin vaalea ja raikas kesäsisustus. Harmikseni en vain yhtään muista tämän kohteen nimeä taikka numeroa… Ehkä joku teistä tietää? Lammen äärellä kohde kuitenkin sijaitsee. Voi olla, että kohteen tiedot katosivat mielestäni siinä vaiheessa, kun miesesittelijä tokaisi hymyssä suin, että jaahas, onko ulkona nuorempi bloggaaja ja samassa kuulinkin poikani availevan vaunuissa ääntään… ;) (Isukki oli pysäyttänyt vaunut, kukas sitä nyt paikallaan seisovissa vaunuissa nukkuisi…)

Edit: Äitini tunnistikin kohteen heti kohde numero 10:ksi. Kohde on siis Kuusamo Hirsitalo Oy:n Nuuna.

116

134

122

126

Tässä taulussa on mielestäni aivan upeat sävyt, täytyi oikein pysähtyä ihastelemaan:

136

cats

Kylpyhuoneosasto oli oikein valoisa myöskin. Isot ikkunat lammelle sekä pesutiloista että saunasta:

128

132

130

Vietimme tänään päivää kaupungilla. Mies lähti töistä hieman aiemmin, jotta saimme monenlaiset asiat ja velvollisuudet hoidettua ja sen myötä pois päiväjärjestyksestä. Ns. pakollisten asioiden päätteeksi herkuttelimme kauniin idyllisessä vohvelikahvilan ympäristössä jäätelövohvelit! Kipaisin myös KappAhlissa hankkimassa vauvalle muutaman vaatteen kokoluokasta 62-68 cm (en voi uskoa, että mun pieni vauvelini siirtyy kohta seuraavaan kokoon…). Newbie-malliston vaatteet on aivan superihania ja laadukkaita, meinas lähteä mopo käsistä! Samoin on käydä joka kerta H&M:n vauvaosastolla… Mutta eipä muuta tällä erää, seuraavan pikkuaskareen kimppuun tässä samalla, kun odottelemme mummua ja pappaa kylään! Mukavaa viikonloppua! 

 

 

011

Kuvia viime viikon keskiviikolta. Kokkolassa on aina keskiviikkoiltaisin iltatori (joinain kesinä on ollut kahtena iltana viikossa, en tiedä miten tänä kesänä?).

012

Torilla on perustorituotteiden lisäksi myös kirpputorimyyntiä. Tuosta muistuukin heti mieleeni, että varasto olisi taas tälle vuodelle läpikäytävä ja lisätilaa sinne hyllyille raivattava… Kiertoon meneviä tavaroitakin siellä on vino pino! Kunpa vain ehtisi niitä läpikäymään ja sitten miettimään, miten niistä olisi kätevintä hankkiutua eroon. Joka tapauksessa osa lahjoituksena, osa myymällä.

013

022

Eilenkin oli suuntana iltatori! Aurinko sinne houkuttelee ja tietysti toriostokset. Joka kerta mukaan tarttuu ainakin syötäviä, erityisesti kotimaiset mansikat on vakio-ostos. Seuraavalla kerralla kotiinviemisiksi ehkä leikkokukkia!

025

Torilla tuhisi tyytyväisenä eräs ihana valkoisessa pupuhaalarissaan.

017

Kätevä tuo, kun turvakaukalon voi nostaa autosta suoraan vaunun runkoon kiinni eikä vauvan uni häiriinny. Täällä on muuten valtaisat nimipohdinnat käynnissä, huh hikoiluttaa! En olisi uskonut tämän päättämisen näin vaikeaa olevan vai onkohan tässä vain viime hetkien panikointia ilmassa… Meillähän oli kutsumanimi valmiina jo rakenneultrassa ja talven aikana nimeen löytyi myös toinen ja kolmas nimi. Vauvan synnyttyä olen makustellut etunimeä, mutta nimi ei ole vielä ihan 100 % loksahtanut. Näyttääkö vauva siltä, sopiiko nimi vauvan luonteeseen… Entä onko nimi liian pitkä (3-tavuinen)… Maanantaina mieleen juolahti sitten täysin yllättäen aivan uusi nimi, jollaisen olin kyllä kuullut, mutta en omalle lapselleni aiemmin harkinnut. Kolmekirjaiminen, lyhyt ja ytimekäs nimi. Sopii mielestäni hyvin lapsellemme, oikeastaan kuin tehty hänelle, mutta mietimme vielä, onko se liian harvinainen tai erilainen… Yhtäläistä näissä kahdessa nimessä on niiden pehmeys ja suloisuus. Eräs kaverini kommentoi, että molemmat nimet on ihania, tosi kauniita ja kuulostavat reippaan, hauskan pojan nimiltä. Olen samaa mieltä! Pähkäilyt kuitenkin jatkukoon, vielä hetken… :)