Kastejuhlavalmistelut hyvällä mallilla

 

Eilen tuo otsikko olisi ollut aikamoinen vitsi, mutta nyt, kiitos teidän avun ja vinkkien!, alkaa näyttää paremmalta! En kuitenkaan nuolaise ennen kuin tipahtaa… Viikonloppuun mennessä juhlatarjoiluihin pitäisi kuitenkin tulla selvyys, mutta helpotuksesta taidan huokaista vasta kastejuhlapäivän iltana :). Toivon vain kovasti, etten ole unohtanut jotain isoa asiaa kokonaan, sen verran tuo eilinen pitopalvelun temppu säikäytti! Tuollainen unohdus voi kyllä olla itselleni täysin mahdollinen, sillä olen viime kuukausina saanut uuden luonteenpiirteen: hajamielisyyden. Mies on löytänyt jäljiltäni juustoja leipälaatikosta ja vaikka mitä muuta. En ole voinut kuin nauraa, tuo on nimittäin niin epätyypillistä mulle kuin vain mahdollista! Olenkin tässä silloin tällöin itsekseni tuumaillut, että musta on hyvää vauhtia tulossa mun veli!

Kutsut on lähetetty, tarjoilupöytä kutakuinkin suunniteltu ja juhlien kukat tilattu. Suolaiset tarjottavat on niin ikään tilattu ja makeiden tilauskin lyödään pian lukkoon. Harmittelin, kun en ehtinyt alkaa suunnittelemaan ja askartelemaan kutsukortteja alusta asti itse, vaan jouduin ostamaan valmiit kortit. Löysin kuitenkin ihan kauniit ja kesäiset versiot, joissa pieni pellavapäinen & kiharatukkainen vauveli makoilee.

007

Kutsukortteihin sopi hyvin kastejuhlamme teemavärit valkoinen, vaaleansininen ja vaaleankeltainen (joista ei kyllä kutsukorttien hankintavaiheessa ollut vielä oikein hajuakaan :D). Kun vauvamme oli syntynyt, eräs ihana blogini lukija kirjoitti mulle kommenttiboxiin Marko Haaviston Pieni lintu -laulun sanat. Ehdin lukea vain muutaman sanan, kun jo itkin täyttä päätä synnärillä vauva kainalossa. Luin laulun loppuun saakka (sen mitä kyyneliltäni näin), mutta kesti pitkään ennen kuin pystyin lukemaan sanat uudelleen. Tuon kyseisen laulun sanat olivat aivan liian liikuttavia ja jotenkin surullisiakin sillä hetkellä, kun raskausaika oli juuri päättynyt. Kuitenkin tuosta tuli mulle jotenkin erityisen tärkeä laulu sanoituksineen, se osui niin sydämeen silloin kun sen sanat ensimmäistä kertaa luin, että halusin sen vuoksi liittää ne myös kastejuhlakutsuun. (Sanat lainattu.)

Pieni Lintu

Mun pieni lintu, vain hetken pitää voin sua kuin omanain.
Näin suojan antaa ja joka paikkaan sua viedä mukanain.
Eikä kulu aikaakaan kun siipesi saat kantamaan.
Kun jo tiedät itse sen, mikä käy parhaiten.

Mun pieni lintu, vain hetken pitää voin sua kuin omanain.
Ja tässä seison sen kaiken ajan kun kaipaat apuain.
Vaan ei kulu kauaakaan kun maailma käy kutsumaan.
Jään ovelleni vaieten, lähtöäs katsellen

hienoon lentoon, hienoon lentoon
sua saattaa mä saan, kunnes nouset lentoon.

Mun pieni lintu, mun pienet sanat ei sua voi pelastaa.
Kiellän tai lupaan ja silti etees voi tulla mitä vaan.
Kun saisin toivonsiemenen alle sinun siipien,
vois silloin olla huoleton kun aikasi nousta on.

hienoon lentoon, hienoon lentoon,
sua saattaa mä saan, kunnes nouset lentoon.

Hienoon lentoon, hienoon lentoon
sua saattaa mä saan, kunnes nouset lentoon.

030

Kutsukortti sisälle, Pieni lintu -laulun sanat ympärille ja hopeanauhalla yhteen. Kuin sattumalta samaa hopeanauhaa tulee päätymään myös juhlien tarjoilupöydän koristukseksi:

091

Villeroy & Bochin kahvikupit olivat kattauksessa vain testereinä, juhlissa käytämme äitini valkoisia Arabian Arctica-sarjan astioita. Tämä siksi, että noita New Wave -kupposia on vain kahdeksalle henkilölle ja mielelläni tarjoilisin kahvit juhlissa samanlaisista kupeista. Lisäksi nuo omat kahvikuppini ovat tuollaisiin juhliin hieman turhan kookkaita: 3,5 dl.

Vaaleansinivalkoiset servetit löytyivät pursuilevasta servettilaatikostani valmiina. Irrotin toisistaan erilleen servetin pinta- ja pohjakerrokset, taitoin ne limittäin ja näin viuhkasta tuli hieman juhlavamman ja kevyemmän näköinen.

084

Pöytäliinapulmakin on ratkaistu oikein mieluisalla tavalla eikä ostoksille sen tiimoilta tarvinnut lähteä. Juhlapöydästä on tulossa kuvia sitten kun se on juhlatamineissa silitettyine liinoineen päivineen!

100

Kastepuvunkin hankimme vauvalle tänään: onko se mallia mekko vai haalari, sen näette jonain toisena päivänä! :)

 

Comments

  1. Nippe
    3.7.2014 / 21:36

    Olisko se sitä imetysdementiaa mikä saa pään viiraamaan? :)
    Muistan että itselle aiheutti vastaavia oireita aikanaan.
    Kivalta kuulostaa ja näyttää!

    • 4.7.2014 / 20:13

      Hyvin todennäköisesti! Nauratti tuo ”pään viiraamaan” :D.
      Mukava kuulla, että kuulostaa ja näyttää kivalta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.