2014 - Sivu 4 104:stä - All you need is White

Arvon leidit, muistattehan ottaa rennosti tänä viikonloppuna! Nyt joulustressi voi helposti nostaa päätään, sillä (valmistelu)päivät ennen jouluaattoa käyvät vähiin… Sitä ehkä haluaa viikonlopppuna saada kaiken mahdollisimman valmiiksi, koska alkuviikosta on vielä töitä. Silti täytyy muistaa nautiskellakin ja ennen kaikkea rentoutua!

Katsella kotona ympärilleen ja nauttia siitä, mitä on jo ehkä ehtinyt saada valmiiksi. Jos ei ole ehtinyt mitään, niin mitäs sitten! Ota kupponen kahvia, teetä, glögiä tai mitä ikinä mieli tekeekään ja – älä tee mitään! Ole vain! Olen viime päivinä huomannut, että me naiset emme juuri koskaan vietä tuollaisia hetkiä; jostain syystä meillä ei muka ole aikaa moiseen. Havahduin oikein illalla tuohon seikkaan, kun söin rahkaa, koristelin joulukuusta, kuuntelin, milloin pesukone on valmis ja lauleskelin vauvalle – kaikkea samanaikaisesti. Huomasin, että tuolla tavoin kaikki päiväni oikeastaan sujuvat, askareet vain vaihtuvat. Teen koko ajan jotain, aamusta iltaan ja yöllä herään vauvan kanssa (ei puhuta heräämiskertojen määrästä; hampaita pukkaa…) muutamaan otteeseen. Ratkaisu on ehkä hieman uskomaton, mutta meidän täytyy alkaa ottamaan oppia miehistä! Heillä on hieno kyky olla stressaamatta ja välillä vain olla, olla jopa ajattelematta mitään :D. Lisää tuota meillekin, naiset! Aivan suotta laadimme itsellemme pitkiä tehtävälistoja. Meidän täytyy niiden laatimisen sijaan vain olla. Ainakin joskus, edes sen pienen hetken.

Otin eilen muutaman jouluisen kuvan kotoamme. Rajasin joitain blogikuvia siten, ettei olohuoneen lattian erästä kohtaa näkynyt. Ettei se ”veisi kuvan rauhallisuutta” tai jotain… Vaikka oikeasti se on parasta koko huoneessa, koko kodissamme, koko elämässämme. Se on tämä pieni rakas mussukka söpöliini, jonka lempileikki tällä hetkellä on tämä:

Istua lattialla ja saada lelupussukka nenän eteen pengottavaksi. Yksi kerrallaan sieltä kaivetaan kaikki ulos. Kahta isompaa kirjaa hän ei vielä jaksa nostaa, ne jää pussukan sisään, mutta muut tutkitaan ja maistellaan yksi kerrallaan. Sitten ne nakataan olan yli tai minne milloinkin huvittaa.

Imetystyynyä hehkutan toistamiseen: loistohankinta! Se on imettämisen lisäksi tehokas myöskin tuollaisena taustapehmikkeenä, jos sattuu vielä kupsahtamaan kumoon. Jokunen kuukausi takaperin siitä oli hyötyä myöskin masulla olemiseen; kädet kun tapasivat mennä taakse mäkihyppääjän tavoin. Imetystyyny rintakehän kohdalla esti sen ja auttoi pitämään käsiä edessä, jolloin leikkiminen oli huomattavasti helpompaa.

Rentoa joulunalusviikonloppua!

Äitini teki kolme vuotta sitten ihania kransseja paperinarusta, omani on kaunis valkoinen. Nyt hän oli löytänyt uudenlaisen tavan tehdä kranssin ruusukkeita, nopeamman ja vaivattomamman, jossa ei tarvitse availla paperinarua. Tässä nyt molemmat kranssini, vasemmanpuolimmainen on tehty paperinarusta ja tämä uusin eli oikeanpuolimmainen suodatinpusseista:

Kyllä; suodatinpusseista – eihän uskoisi! Tämän kranssin pohjana on styroksinen kranssi ja ruusukkeet on liimattu siihen kiinni. Pohjana voi toimia vaikka pahvista leikattu kranssikin, silloin lopputulos vain on litteämpi.

Suodatinpusseista tehdyille ruusukkeille on luonnollisesti kaksi värivaihtoehtoa: valkoinen ja ruskea, joko yksin tai yhdistellen. Ruusukkeiden teko on helppoa: laitetaan neljä suodatinpussia päällekkäin ja piirretään päällimmäiseen muotti vaikka lasin pohjalla. Jos haluaa kahden kokoisia ruusukkeita, voi toisena muottina käyttää saman lasin suuaukkoa, jolloin niistä tulee hieman isompia kuin pohjamuoteilla tehdyistä. Yhdestä suodatinpussipinosta saa kaksi ruusuketta: isomman ja pienemmän tai vastaavasti kolme pienempää, toki riippuen täysin lasin (tai muun käytettävän muotin) koosta. Kun muotit on piirretty ja leikattu, ne kiinnitetään toisiinsa keskeltä nitojan avulla.

Sitten ne vain rypistellään suppilon muotoiseksi kerros kerrallaan (kerroksiahan on kahdeksan=neljä suodatinpussia). Sen jälkeen kuumaliimapistoolilla ruusukkeet kranssialustaan kiinni!

Mietin omalle kranssilleni vielä sijoituspaikkaa. Kranssi on kaunis jo ihan tällaisenaankin, mutta siihen sopii kivasti vaikka jonkinlainen satiininauharusettikin, täytyypäs testailla! Tässä kiva askare, jos askartelusormia syyhyttää. Toimii myöskin kivana jouluviemisenä ja tämän parissa voivat pikkuapulaisetkin puuhastella, piirrellä vaikka muotteja!

Mukavia joulupuuhasteluhetkiä!

Inspiroiduin tästä ihastuttavasta kodista jokailtaisella nettisurffauskierroksellani. Tuon kierroksen teen aina vauvaa yöunille laittaessani, näin myös eilen. Takkatulta ei ole juuri tänä syksynä kodissamme ihasteltu; jotenkin se tuntuu erityisen kivalta kunnon pakkasilla, joten niitä odotellessa… Tänään oli jo hyvä alku parilla miinusasteella (luntakin täällä on, jee!), mutta tykkäisin vaikka kymmenestä pakkasasteesta. Se riittäisi jo vallan mainiosti. Tämä loppuvuosi menee enemmänkin joulua fiilistellen ja eri valoilla sekä kynttilöillä tunnelmoiden, kun taas vuodenvaihteen jälkeen alkaa takan sesonkiaika. Mukava ajatella, että on sitten jokin iltarituaali jouluvaloja korvaamassa! Kynttilät toki jatkavat kivan tunnelman luomista vuodenvaihteen jälkeenkin. Hoen joka iltapäivä miehelle kynttilöitä sytytellessäni, että nyt on kynttilöiden sesonkiaika, kaikki palamaan! Pitää samalla muistaa myös varovaisuus – juuri uutisista kuulin, kuinka paljon mm. kynttilöistä johtuvia tulipaloja tänä vuoden viimeisenä kuukautena tapahtuukaan :(.

Poltellaanko teillä usein takkaa? Tuli ihan ikävä sitä takkatunnelmaa: lämpöä ja palavan puun ritinää!

Viime vuosina olen oppinut sellaisen asian, että mulla täytyy heti vuoden alussa olla jotain kivaa odottamassa; jotain, jolla täyttää joulun jättämä tyhjiö. Siihen auttaa myöskin se, että sitä joulua fiilistelee nyt etukäteen niin paljon kuin mahdollista, sillä myöhäistä se joulun jälkeen on! Silloin katseet alkavat pikkuhiljaa suuntautua uuteen vuoteen ja uusiin odotettaviin asioihin. Sitä jaksaa paremmin, kun on jotain mitä odottaa.

Tammikuussa ajattelin sisustella vauvan valtakuntaa, siellä ei ole sitten raskausajan tapahtunut juuri mitään. Tilasin huoneeseen tauluhyllyt, hainkin ne tänään, mutta petyin: ovat kuultovalkoiset eli eivät lainkaan sellaiset tasaisen valkoiset kuin netin perusteella oletin. Harmi, sillä 80 cm:n leveys oli juuri oikea. Noh, metsästys jatkuu…
Toinen asia, johon varmasti tammikuussa tulee aikaa käytettyä, on kodin sisustuksen yksinkertaistaminen. Nimittäin joulun aikaan kotona on esillä aina vaikka ja mitä; on kynttilöitä, valosarjoja ja monenlaista muuta joulusta kertovaa. Niitä on kiva katsoa aikansa, mutta kyllä joulun jälkeen tuntuu aina niin mukavalta ja raikkaalta tuollainen kuvien kodin kaltainen pelkistetympi ilme!