Mukavaa, että pääsiäinen on tänä vuonna niin selvästi erillään vapusta. Katkovat paremmin arkea, kun välissä on enemmän kuin yksi viikko. Viime pääsiäisenä ei tullut juurikaan kotia pääsiäisasuun puettua, sillä lankalauantaina suuntasimme erittäin jännittyneinä synnärille vauvelia hätistelemään. Noh, me kaikki tiedämme miten siinä kävi, joten ei siitä sen enempää :).

Tällä viikolla olen ottanut esiin muutamia pääsiäisjuttuja, pieni apulainen seuranani. Apulaisen huoneeseen päätyi pari pajunkissaa, niitä on mukava käydä kurkistelemassa aina silloin tällöin ja hihkaista ilmoille korkealta ja kovaa kukka!

Eilen vietimme pojan kanssa kaupunkipäivää ihan kaksin. Hoidin muutaman to do -listalla olleen asian, joiden lomassa kävimme istuskelemassa kahvilassa. Siellä osoiteltiin välipalan yhteydessä vähän väliä lamppuja amppu, amppu. Kahvilasta suuntasimme kukkakauppaan ja voi miten mua nauratti, kun astuimme sisään. Matkarattaiden uumenista kuului ehkä kovempaa kuin koskaan kukka! No niitähän siellä riitti! On niin ihana seurata pojan uusia sanoja. Lamppu sanotaan hieman möreällä äänellä, kun taas kukka erittäin kimeällä ja tyttömäisellä, kimeä paino viimeisellä tavulla :D.

Tämä taitaa olla pääsiäisen pääkimppuni. Muutama pajunkissa ja Biltemasta löytyneet puiset pääsiäismunat. Aivan ihanan pastelliset sävyt!

Pajunkissathan eivät tarvitse vettä maljakkoon (paitsi jos haluaa oksien kukkivan, mutta silloin erittävät myös siitepölyä). Muistan, miten muutama vuosi sitten laitoin vahingossa pajunkissoille vettä maljakkoon ja siitä jäi kyllä pysyvät jäljet. Kyseessä oli valkoinen lasimaljakko, jonka pajunkissojen maljakkovesi värjäsi sisältä ikävän ruskeaksi. Olen kokeillut vaikka mitä, mutta maljakon alaosa pysyy ruskeana… Onneksi se ei kuitenkaan näy maljakon läpi.

Myös kirsikkapuun oksa on löytänyt tiensä kotiimme. Ihanat vaaleanpunaiset kukat! Oksa on tosin jo vaiheessa, jossa kukkaset alkavat antamaan tilaa vihreille lehdille. Kaunis vaihe tämäkin! Ruokailutilassa on muutama pajunkissa keltaisten ja valkoisten sulkien kera. Tänä vuonna poika ei vielä trulleile, mutta ensi vuonna saadaan varmasti jo askarrella virpomisoksia.

Nämä hempeän roosan ja shampanjan sävyiset pääsiäismunat taitavat olla vanhimmat pääsiäiskoristeemme, ovat nyt sohvapöydällä.

Rairuohoa (tai ohraa) ei tullut tänä vuonna kylvettyä lainkaan. Ensi vuonna sitten poitsun kanssa! Lasinen pääsiäiskukko ammottaa vielä tyhjyyttään, mutta eiköhän asia illan kauppareissun yhteydessä korjaannu. Pääsiäiskarkit on ehdottomasti yksi pääsiäisen parhaista puolista! Ajattelimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa valmistaa lammasta; saapa nähdä miten käy! Olisiko vinkata hyviä reseptejä/vinkkejä?

Olen täällä vähän siivoillut, enää imurointi illemmalla niin pääsiäisloma voi alkaa. Sohvan imuroin perusteellisesti jo ennen pojan unia – meni pienestä liikuntasuorituksesta tuon pikkuherran ehtiessä sillä välin aivan joka paikkaan… Lopulta tyytyi sitten vain istuskelemaan imurin takana ”imurituulen” tuivertaessa tukkaa :D.

Nyt vähän rentoudun, kun tuo sydänkäpyseni on unten mailla. Ihanaa kiirastorstaita ja pääsiäistä teille! Olkaahan kuulolla pyhienkin aikaan, luvassa eräs kiva pääsiäiskisa.