myson

Aurinkoista huomenta! Poika pyöri ja itkeskeli sängyssään niin, että heräsin jo ennen seitsemää. Hän kuitenkin onnellisesti jatkoi uniaan saatuaan minut hereille, mutta oma uneni ei enää jatkunut.
Mainitsinkin eilisessä Oivallusten viikonloppu -postauksessani, että vietimme sunnuntaipäivää rannalla. Lähdimme matkaan heti aamusta (joka tarkoittaa meidän perheessämme klo 9-10): pakkasimme mukaan vilttejä, leluja, aurinkosuojia ja eväitä. Juotavaa, mansikoita, banaaneja ja pojan yksiä tämän hetken herkkuja: Ella’s Kitchenin juuston ja tomaatin makuisia palleroita. Näistä maistuu myös makea versio: vadelma-vanilja.

ranta

Pieni käsi eksyi tiuhaan tahtiin mansikkarasialle. Emme kuitenkaan uskalla antaa hänen syödä mansikoita ihan tuosta noin vain: ne täytyy paloitella, sillä pieni ahmattini mun saattaa nielaista vahingossa koko mansikan ja on suuri vaara, että se jää sitten kurkkuun… Katselen aina kaihoisasti vauvoja ja taaperoita, joiden käteen voi antaa esim. kokonaisen leivän ja he sitten napostelevat sitä omatoimisesti pikkuhiljaa. Olemme miehen kanssa testanneet samaa poikaamme, viimeisin kerta alle kuukauden takaa. Pehmeästä leivästä otettiin alkuun varovasti muutamia napostelupaloja, kunnes leivän puolivälissä se tungettiin aika rivakasti kokonaan suuhun eikä suu meinannut mennä enää sen jälkeen kiinni! Niinpä meillä paloitellaan edelleen kaikki turvallisiksi paloiksi ja annetaan niitä tarjolle vain pieni määrä kerrallaan. On ne naperot niin erilaisia!

mansikkarasia

rannalla

Rantapaikaksi valikoitui Kokkolan Lohtajan Ohtakari, jonka täkäläiset tunnistavat varmasti viimeistään tästä kuvasta:

ohtakari

Istuskeltiin viltillä, syötiin välipalaa, lämmiteltiin auringossa ja kuunneltiin vaahtopäistä merta (hirmuinen tuuli!), tehtiin hiekkakakkuja, pelleiltiin, kerättiin kiviä, yritettiin joka välissä jääkylmään veteen (tai vain yksi meistä harrasti tätä), katseltiin lentokoneen nousua ja mietittiin, mihinköhän se on matkalla… Ja yksi meistä ajatteli onneksi en ole kyydissä. Niin ja kaivettiin pienellä punaisella lapiolla hiekkakuoppaa niin kauan, että kun muut olivat jo lähtövalmiina, sanoi kuopankaivaja kaivan tätä vielä vähän aikaa. Odottelimme sitten pojan kanssa kiltisti, että isi sai leikit valmiiksi :D.

lentokone

Oli tosi mukava sunnuntaipäivä! Ihanaa, että saimme tällaisen elokuullekin ja vielä viikonlopulle, jolloin mieskin oli vapaalla. Otimme kivoja perhekuvia, ne täytyy teettää muistoksi talvipäivien varalle. Pojasta sain napattua ihastuttavia kuvamuistoja, aivan liikutuin niitä katsellessani, mutta ne jääköön vain meidän muistoiksemme.

Poitsu nukahti paluumatkalla autoon ja jatkoi uniaan vielä kotonakin, kun kannoin hänet sänkyynsä. Unille tuli pituutta yhteensä kaksi tuntia, joten voiiiipi olla, että käymme tuolla ensi viikonloppunakin! :)

hiekalla

rantavesi

Ihana viikonloppu takana! Monipuolinen ja erilainen. Koin monia oivalluksia, ahaa-elämyksiä sekä muistutuksia tärkeistä asioista.

Eilen vietimme päivän rannalla; mukavaa vaihtelua ja harvinaista tänä kesänä! Jäin vain ihmettelemään, että miten sitä hiekkaa voi olla vieläkin siellä sun täällä! Kotona, autossa, illalla oli sängyissäkin… Vaikka muka niin huolellisesti putsasin kaikki ennen autoon istahtamista! Nyt kun vielä on yksi ihminen enemmän sitä hiekkaa kotiin kantamassa, niin kyllä tuli imurille käyttöä! Haaveilin ihan pikkuisen taas robotti-imurista, mutta sanokaahan sellaisen omistajat; onko ne ihan oikeasti tehokkaita, putsaavatko hyvin joka paikasta? Jos omistaa robotti-imurin, kuinka usein ns. normi-imuria tarvitsee käyttää? Tarvitseekohan lainkaan, mietin toiveikkaana…

Yksi asia liittyi kesähäihin: miten ihanaa (kesä)häissä onkaan! Ja miten kauniiksi juhlapaikka oli erilaisin yksityiskohdin koristeltu. Kaunista ja luonnonläheistä! Onnea vielä tuoreelle hääparille! Kuvassa muuten erittäin herkullinen makea roseekuohuviini:

juhlakimppu

pompom

hääkattaus

Viikonloppuna jäin ihmettelemään yhtä erittäin suurta ärsytyksen aihetta liikenteessä; tämän ärsytyksen jaamme miehen kanssa. Autojono liikennevaloissa: miksi siellä aina joku jättää vähintään yhden auton mittaisen välin edellä olevaan? Sitten siinä valojen vaihtumista odotellessa kuroo sitä väliä umpeen noin puolen metrin pätkä kerrallaan. Oi miksi? Miksi ei sitten heti ajeta seuraavan auton perään odottelemaan, jotta jono pysyisi tiiviinä? Takana on ehkä risteysalue, josta kulku estyy juurikin noiden turhien välien takia. ARGGHHH! Ja koska tuollaisia kuskeja näyttää olevan niin paljon niin varmasti täältäkin sellainen löytyy, joten osaisitko vastata tähän ihmettelyni aiheeseen: miksi? :D

Yksi viikonlopun oivallus tai oikeastaan ahaa-elämys koski ruokaa. Söimme eilen perunamuusia jauhelihakastikkeella. Ruoka oli miehen toivomus, kun itse taas ajattelin mielessäni, että ruoka on aika tylsä. Odotukset olivat siis ruuan suhteen matalalla, mutta voi miten ne ylittyivät! Tuollainen peruskotiruoka, jota emme olleet juuri tuona versiona aikoihin syöneet, voi sitten olla valtavan herkullista, oi oi! Perunamuusin ja jauhelihakastikkeen kylkeen maustekurkkuja ja raikas vihersalaatti fetajuustolla, juomaksi iso lasillinen kylmää, rasvatonta maitoa. Todella herkullista ja miten edullista! Miksi sitä niin usein haluaakin tehdä muka jotain monimutkaisempaa/erilaista ruokaa, kun monipuolisesti käytettävän perunan kanssa vaikka mistä saa niin hyvää ja maittavaa vatsantäytettä! Toki liika on liikaa ja vaihtelu virkistää. Yritän muutenkin tehdä nyt aika perusruokia, mutta vaihtelevasti, jotta pojallekin maistuisi. Hänen ruoka-asioistaan voisinkin kirjoitella jonain päivänä ihan oman postauksensa… Mikä on teidän arkiruokaherkkunne? Mitä teillä tänään syödään?

Viikonlopun viimeinen oivallus koski omaa kotia. Kokkolassa paloi viikonloppuna eräs ravintolarakennus, jonka toisessa kerroksessa oli asuinhuoneistoja. Muutama ihminen menetti kotinsa. Tuntuu valtavan surulliselta, ei sellaista osaa kuvitellakaan, kun ei sitä itse ole kokenut. Useimmat varmasti jollain tapaa samaistuvat ajatukseen ja tunteeseen, että koti on maailman paras paikka. Sillä tavoin kotia kyllä arvostaa, mutta arjessa omaa kotia tulee pidettyä jollain tapaa ehkä itsestäänselvyytenä. Kotona herätään aamuisin, kotoa lähdetään töihin ja kouluun, kotiin palataan työ- ja koulupäivän jälkeen ja kotona käydään illalla nukkumaan. Mitä jos tuo koti jonain päivänä puuttuukin? Toki ne ihmiset ympärillä ovat kaikkein arvokkaimpia, eihän näitä voi edes verrata keskenään, mutta kyllä kotikin on hyvin tärkeä. Siispä entistä kiitollisempana omasta kodista tämän viikon pariin!

Aurinkoisen sunnuntain kunniaksi pientä Kokkola-kierrosta! Kokkola on kiva pienehkö rannikkokaupunki, joka herää kesäisin ihan omaan kukoistukseensa. Osuu varmasti usein matkan varrelle, olitpa sitten menossa etelään tai pohjoiseen, joten pysähdy ihmeessä!

Eräänä aurinkoisena lauantaipäivänä tein pojan kanssa vaunulenkin keskustassa, kamera kaulassa. Koska tuli kerrassaan niin turisti olo tuosta ja ihmisten viipyvistä katseista, niin tägäsin tämän postauksen ihan matkailu-tunnisteen alle :D. Toiveestanne keräsin tähän omia lemppareitani niin ruokapaikkojen, kahviloiden kuin sisustusliikkeidenkin osalta. Ketjuliikkeet jätin suosiolla pois, koska niitä nyt on muuallakin. Keskityin lemppareissani juurikin sellaisiin, joita ei muualta löydy ja joita ei turistina ehkä välttämättä heti bongaisikaan.

puutalo

Sisustusliikkeet

Kokkolan sisustusliikevalikoima on valitettavan suppea. Oma suosikkini on Legera – Inspiration Space, Isokatu 8. Liikkeessä on ihana piipahtaa, siellä on aina niin lämminhenkinen tunnelma rauhallisen musiikin soidessa ja kynttilöiden palaessa. Siellä myös tuoksuu hyvältä, kiitos tuoksukynttilöiden ja erilaisten huonetuoksujen. Legerassa voi hypistellä mm. HAY:n, Tine K Homen, Ylva Skarpin, Pernille Corydonin sekä Skandinaviskin tuotteita.

legera

Toinen piipahtamisen arvoinen liike löytyy osoitteesta Isokatu 29: täältä löydät lifestylemyymälä Zinnan. Tämän viehättävän liikkeen valikoimiin kuuluvat mm. merkit Lexington Home & Clothing, Gant Home, Bruka Design, Pappelina, Rivièra Maison, Linum sekä Tolix.

Ruokaravintolat

Vanhankaupungin Ravintola löytyy nimensä mukaisesti Vanhakaupunki Neristanista osoitteesta Isokatu 28. Tasokas ja tunnelmallinen ravintola, jonne menisin, jos olisin liikkeellä mieheni kanssa kaksin tai muuten vain aikuisporukalla. Pientä lasta en siis tänne ottaisi mukaan. Ravintola korostaa ruokalistallaan kotimaisuutta sekä lähituottajien erikoisuuksia. Tämä ruokaravintola on siitä erikoinen, että sen yhteydessä toimii myös majatalo! Kiva vaihtoehto hieman erilaista majoitusta etsivälle.

vanhankaupungin ravintola

kokkolan vanhakaupunki neristan

Ravintola Wanha Lyhty & Kellari taitaa olla oma henkilökohtainen lempparini Kokkolan ruokaravintoloista. Se vain toimii vuodesta toiseen ja sieltä saa aina lähteä tyytyväisenä, todella herkullista ruokaa nauttineena. Pidän kovasti ravintolan miljööstä, ihanan hämyinen ja tunnelmallinen kellariravintola! Täällä käymme miehen kanssa säännöllisesti herkuttelemassa, poika on tuon ajan yleensä hoidossa. Illalliseen kuuluu aperitiivit, jotka nautitaan ravintolan katutasossa niin ikään tunnelmallisessa pubissa. Kesäisin ravintolalla on myös viihtyisä terassi sisäpihan puolella; tähän vuodenaikaan aperitiivit nautitaan luonnollisesti siellä! Tämä ravintola löytyy osoitteesta Pitkänsillankatu 24. Nettisivuiltaan lainasin seuraavan pätkän:

Vuodesta 1988 olemme pitäneet kunnia-asianamme tehdä ensiluokkaista ruokaa tinkimättä laadukkaista raaka-aineista, tehdä se ammattitaitoisten kokkiemme käsityönä alusta loppuun. Suosimme suomalaista ja erityisen ylpeitä olemme tuotteista, jotka voimme hankkia suoraan tuottajilta. Tavoittelemme maistuvia ja mutkattomia makuja. Ruokalistaltamme löytyy monia rakastettuja klassikkoruokia.

Sekä Vanhankaupungin Ravintolaan että Wanhaan Lyhtyyn suosittelen tekemään pöytävarauksen, vaikka ruokailijoita olisi vain kaksi. Usein pöytävaraus onnistuu vielä samana päivänäkin.

wanha lyhty

Kolmantena mainitsisin osoitteesta Isokatu 2 löytyvän ruokapaikan: TexMex Restaurant/Cantina Pedrina’s. Isokatu on kesäisin kävelykatu, jolloin ravintolan eteen avataan kiva terassi, jossa ruoka maistuu entistäkin herkullisemmalta. Löytyy annoksia lapsillekin, sisällä myös pieni lasten leikkinurkkaus.

isokatu

Kahvilat 

Kahvilat on oikeastaan keskittyneet sekä Isokadulle että Rantakadulle. Rantakadun kahviloista eniten käytän Café Pit Stop Chez Minnaa (Lounaskahvila Minna, Rantakatu 7). Kahvila on kivan kodikkaasti sisustettu: talvisin ihanan lämminhenkinen palavine kynttilöineen ja kesäisin kahvit on kiva nauttia Rantakadun terassilla. Perinteisen kahvilatarjonnan lisäksi täältä löytyy myös erilaisia lounasvaihtoehtoja aina pienestä suolaisesta salaatteihin ja lounaspöytään.

Isokadulta löytyy kolmekin kivaa: Café Time Isokatu 10, kahvila on pieni, mutta kesäisin vaunuillakin vierailu onnistuu – kiitos ulkopöytien.

cafe time

Kivenheiton päästä löytyy Café Kahvipuu Isokatu 11. Tänne mahtuu paremmin vaunujenkin kanssa, mutta kesäisin kahvilan edustalta löytyy myös kiva ja aika tilava terassi. Heti tätä kahvilaa vastapäätä löytyy itselleni vielä uusi tuttavuus: Nannen NamNam, Isokatu 12. Makeiden lisäksi aika kattavasti suolaistakin saatavilla. Näin kesällä heillä on ihana ja erilainen terassi viereisen Naakkapuiston katveessa. Pöydänkansina vanhoja ovia ja jos hyttyset häiritsevät, voi kahvikupposen nauttia leppoisasti ohuen verhon suojissa.

nannes namnam

Kesälempparikseni on noussut Vohvelikahvila ihanan idyllisessä pihapiirissään! Vohveleita löytyy sekä suolaisia että makeita.

kyltti

vohvelikahvila

Parhaat terassit

Shoppailukierroksella tai keskellä kaunista kesäpäivää on joskus kiva istahtaa alas nauttimaan kupponen kuumaa tai vaikka kuplivaa! Erityisen mukavaa se on kesällä, kun tähän tarkoitukseen löytyy myös terasseja. Kokkolan suosituimmat ja aurinkoisimmat terassit taitavat olla Amarillon (Kauppatori 4, torin laidalla) ja Rosson (Isokatu 4) terassit, jälkimmäinen etenkin tosi kiva! Viihtyisä terassi löytyy myös torin toiselta laidalta; Oluthuone Huismannin yhteydestä. Terassi on tosi tilava ja tunnelmallinen; kivaa tunnelmaa luovat isot lehmukset, joiden katveessa voi hyvinkin maistua yksi huurteinen. Tämä vinkki kannattaa huikata miehelle, joka joutuu odottelemaan kauppoihin eksynyttä puolisoaan…

Piknikille

Samoin kuin aurinko, myös piknik kuuluu kesään! Oman eväskorin antimia voi nautiskella esim. torin laidalla, kanavan eli Suntin varressa. Eikä haittaa, vaikka ei sitä omaa eväskoria mukana olisikaan: herkullista pientä naposteltavaa voi helposti ostaa viereisistä torikojuista. Etenkin kesäisinä keskiviikkoiltoina täällä on ruuhkaa, sillä keskiviikkoisin torin valtaa iltatoritapahtuma.

Toinen tosi kiva piknikpaikka on Meripuisto parin kilometrin päässä keskustasta. Nimensä mukaisesti sijaitsee siis meren äärellä, leirintäalueen vieressä ja aivan kesän 2011 asuntomessualueen läheisyydessä. Piknikillä Meripuistossa -postauksessani muutamia kuvia yhdeltä viimekesäiseltä piknikiltämme.

kokkola

Jos tämän kesän suunnitelmiin ei enää kuulu Kokkolassa vierailu, niin ehkä sitten ensi kesänä! Mutta nyt takaisin aurinkoon – toivottavasti silläkin suunnalla paistaa!