Kun keväällä tilasimme terassilasituksen Lumonilta, en yhtään ajatellut, millainen terassi tulisi talvipakkasilla olemaan. Olin jotenkin vain olettanut, että lasit olisivat kirkkaat ja läpinäkyvät vuoden ympäri. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pakkasilla lasit saavat todella kauniin kuurapeitteen tehden terassista aivan oman maailmansa:

Sanoin miehelle, että nyt ruokailutilasta ei enää näy takapihan maisema. Hän käytännöllisenä tokaisi, että voithan mennä rapaamaan lasit! Ehkä kuitenkin mieluummin katselen noita luonnon muodostamia kuurankukkia… Sellainenkin hyvä puoli tuossa on, että enää ruokailutilan isoissa ikkunoissa ei tarvitse pitää sälekaihtimia kiinni, sillä se joku hiippari, joka takapihamme metsikössä asustelee ja tiirailee ainoastaan meidän taloa, ei enää terassilasien ansiosta näe sisälle! Nyt ruokailutilasta ulos katsoessa näyttää siltä kuin ruokailutila jatkuisi pienellä talvihuoneella:

Käänsin nuo nojatuolitkin nyt ruokailutilaan päin, jotta tuo kaikki samaa tilaa -vaikutelma vahvistuisi entisestään. Ripustin terassin männynoksiin muutaman tekemäni askartelumassapallukan. Meneeköhän askartelut silloin hieman överiksi, kun kuvioita etsitään jo Pandan konvehtirasiastakin? Postauksen toisessa kuvassa näkyy suklaalla painettu lehtikuvio, se oli mun mielestä niin kiva. Kuvion painamisen jälkeen konvehdin voi vain nakata omaan suuhun, joulu kun on! :D

Löysin yhtenä päivänä kirppikseltä tämän kivan ikkunaruudun ihan koskemattomana pakkauksestaan! Jopa varalamppu oli mukana eikä hintaakaan ollut kuin kahdeksan euroa. Vaikka emme nyt varsinaisesti mitään lisäjouluvaloja tarvinneetkaan, halusin ostaa tuon, sillä olen usein ihaillut noita muiden ikkunoissa. Vaikka tuo ruutu edustaakin ehkä enemmän sitä perinteisempää joulutyyliä, sopii se mielestäni kotiimme ihan kivasti. En vain ole vielä löytänyt sille pysyvää sijoituspaikkaa… Näkisin sen nimittäin jouluaattona jossain muualla kuin ruokailutilassa. Katsellaan ja kokeillaan, kun mieskin siitä puuhasta niin kovasti tykkää ;).

Pieni joulukuusi sopii valkoisuudessaan terassille luoden sinne hieman joulun taikaa.

Nyt ajattelin laiskotella niin kauan, kunnes poika herää. Sitten ulkoilemaan ja sen jälkeen voisimme ripustaa joulukuuseemme askartelumassasta tekemiäni koristeita! Todennäköisesti pysyvä koristemeri alkaa (sattuneista syistä) vasta noin 120 cm korkealta, mutta väliäkös tuolla :D. Tänään saamme myöskin miehen kotiin työmatkalta – tuntuu jo aivan viikonlopulta ♥