SFDFD2BA0BAC4734DD3A567203DB2D634A6

Joskus tulee pohdittua, että mitäs jos kodin seinät olisivatkin valkoisen sijaan vaaleanharmaat. Kaikki seinät olohuoneessa, ruokailutilassa ja keittiössä. Kaikki kalusteet sitten valkoisia, kuten aika lailla nytkin ovat. Miltähän näyttäisi..? Kalusteet ainakin erottuisivat taustastaan eri tavalla kuin nyt, mutta kyllästyisiköhän harmaisiin seiniin? Reilun viiden vuoden kokemuksella voin ainakin valkoisista sanoa, että niihin en kyllästy. Joskus kuitenkin saattaa kaivata vaihtelua ja sitä jää pohtimaan eri asioita. Tuntuu jo jonkinmoiselta ennätykseltä, että en ole reilun viiden vuoden aikana kaivannut vaihtelua kotimme yhteisiin tiloihin. Useinhan tuossa ajassa ehditään jo ainakin seinäpintoja uudistamaan; joko tapetoimalla tai maalaamalla.

SFD6ED9976E68CF4EC0AC45E895EE267E6C

SFDC21B7A16D4C0430D98B45BA0226F7C3C

Muistan miten rakennusvaiheessa suunnittelin sellaista keittiöversiota, että seinät olisivat vaaleanharmaat ja kaikki kalusteet tasoa myöten valkoisia. En sitten osannut päättää, mihin keittiön ja ruokailutilan rajalla vaaleanharmaan seinän katkaisisin, joten se jäi vain ajatuksen tasolle. Tähän nykyratkaisuun olenkin täysin tyytyväinen ja ainahan seiniä voi halutessaan maalata… Nämä mietteet tulivat mieleeni, kun näin tämän kuvien asunnon. Tämän asunnon seinissä on käytettyä tummempaa harmaata, mutta idea tulee kuitenkin esille. Tykkään asunnon sohvan kevyestä ilmeestä, ihana!

SFDA706D20D5EAB41AA8D5F5DE674AB11F9

Ihastelin myöskin eteisen erilaista seinäratkaisua – mitäs sanotte tuollaisesta mustavalkoratkaisusta?

SFDBF9C43399497440CAF50DB8C02DC8374

SFD088A156E6A7D4B8083181D37F31B0FED

Poika unilla ja herkulliselta tuoksuva cappuccino vieressä. Taidan jatkaa tämän hetken lempipuuhaani: pohjapiirrosten tutkailua :P. Voisinkin kirjoitella aiheesta enemmän ensi viikolla, jos löytyy kiinnostusta? Aurinkoista lauantaipäivää!

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)

034

Voisi olettaa, että kun on kotona lapsen kanssa, ei viikonloput tunnu miltään. Ettei niitä edes huomaa. Mutta kyllä niiden olemassaolon huomaa ja kyllä niitä odottaa näin kotiäitinäkin. Aika tuntuu menevän eteenpäin viikon sykleinä. Tai oikeastaan viiden arkipäivän sykleinä. Sitten on taas viikonloppu ja koko perhe kotona. Onhan mies arki-iltaisinkin kotona, mutta ne illat menevät niin nopeasti. Viikonloppuisin on parempi mahdollisuus viettää perheaikaa ja sitä kuuluisaa laatuaikaa. Viikonloppuisin järjestämme myös omaa aikaa, toki sitä on aina silloin tällöin arkisinkin harrastusten yms. muodossa. Ei sen oman ajan tarvitse olla mitään tuntikausien mittaista tuokiota. Joskus yksi tuntikin riittää! Saa tehtyä rauhassa mielessä olleita asioita, tavattua ystäviä, harrastaa tai sitten vain olla yksin, hiljaisuudessa. Kunhan siitä omasta ajastaan nauttii, se on tärkeintä.

Minä sain omaa aikaani eilen illalla miesten lähdettyä kaveriporukalla kahville. Tuntuu hassulta, että mulla on niin iso poika, joka lähtee isin (ja muiden miesten) mukaan Shellille kahville! Eteisestä kuului kysymys, onko M:lle jotain naposteltavaa mukaan, me lähdetään nyt. Katsoin haikeina kaksikon perään, tuli heti ikäväkin. Parin sekunnin päästä kuitenkin mietin, että nyt on mun ansaittu oma aikani; pois moiset haikeat ajatukset! Äkkiä tuo oma aika alkoikin tuntumaan aika luksukselta. Arvatkaas mitä tein? Ensimmäisenä vastailin pariin blogisähköpostiin, sitten aloin täydentämään niitä ruokalistoja, kunnes tulin järkiini ja oikaisin terassisohvalle ilta-aurinkoon musiikkia kuunnellen. Laiskottelin!

031

Teki kuulkaas hyvää tuollainen lähes parituntinen. Mutta olipa ihanaa saada heidät taas kotiinkin ♥. Huomenna mies viettää omaa aikaansa erään projektin parissa koko päivän verran, joten siinä mielessä edessä hieman erilainen viikonloppu. Me ajattelimme pojan kanssa käydä torilla, puistossa ja vierailla vanhemmillani. Varmasti mukava viikonloppu tämäkin – sellaista teillekin!

Melkoisen pitkään tätä tuli mietittyä ja suunniteltua, mutta vain ajatuksen tasolla… Kunnes sitten eilen tartuin tuumasta toimeen: otin kynän ja paperia ja aloin kirjaamaan ruokia ylös :D. Miehen kanssa saimme melkoisen nopeasti viitisenkymmentä ruokaa paperille, joten nyt on pidemmällekin kuin viideksi viikoksi ruuat mietittyinä. Onko teillä käytössä tämänkaltainen ruokalistajärjestely, päätättekö esim. yhden viikon ruuat kerralla vai miten teillä toimitaan?

Kyllästyin niiiiin totaalisesti miettimään aina samaa: mitä tänään/huomenna/ylihuomenna/viikonloppuna syötäisiin! Kun ne ruuat miettii muutamaksi viikoksi etukäteen, säästyy paljon aikaa ja vaivaa. Ehkä rahaakin? Sitten esim. 5-6 viikon kuluttua ruokalistan voi aloittaa taas alusta, joko samalla tai eri järjestyksellä. Kauppalistatkin on jatkossa helppo tehdä, kun useamman päivän ruuat on selvillä. Pyrin siihen, että kävisimme kaupassa vain kaksi kertaa viikossa: perjantaisin ja esim. tiistaisin, hieman viikosta riippuen. Kolmannella kerralla, jos se edes on tarpeen, hakisimme sitten vain jotain pientä, joka yhtäkkiä on päässyt loppumaan, kuten maito tms.

vadelma

Joka viikko olisi tarkoitus pitää ainakin yksi keittopäivä, yksi pataruokapäivä, yksi pastapäivä (voi olla myös salaatin muodossa), yksi kalaruokapäivä (tuo on jo saavutus ihmiselle, joka ei piittaa oikeastaan kuin lohesta – kalaruokavinkkejä jakoon?) jne. Viikonlopuille valitaan ruokia, joiden valmistamiseen menee pitempi aika tai joiden eteen nähdään arkea enemmän vaivaa ja joinain päivinä on toki ohjelmassa ravintolassakin syömistä. Tosin nuokin taitavat ajoittua aina viikonlopuille ja ulkona syöminen on muutenkin satunnaista. Mitenkään täysin orjallisesti en tätä ajatellut noudattaa eli jos joskus esim. kaalilaatikkopäivänä tekeekin mieli lihamureketta, niin sen voi vaihtaa; kunhan sen tekee viimeistään kauppareissulla :). Pääsääntöisesti kuitenkin mennään listan mukaan, mutta joustoakin löytyy. Oikeastaan joillekin viikoille voisikin jättää sellaisen vapaan valinnan päivän eli päättää ruuan vasta kauppalistaa tehdessä. Joillekin viikoille haluan myös päiviä, jolloin kokeillaan ihan jotain uutta ruokareseptiä.

016

Tällä tavalla uskon saavani arkeemme toivottua suunnitelmallisuutta, pääsen eroon ikuisesta mitä tänään syötäisiin -pähkäilystä sekä tiedän aina jo edellisenä päivänä, mitä ruokaa teen seuraavana päivänä. Miten muuten te kotona olevat vanhemmat: teettekö joka arkipäivä lounaan ja päivällisen ihan alusta asti vai syödäänkö teillä esim. tämän päivän päivälliseltä ylijäänyt ruoka huomisen lounaalla?

Ajattelin siirtää nuo ruokavaihtoehdot nyt koneelle, alkaa kokoamaan seuraavien viikkojen ruokalistoja ja tehdä niistä ihan Excel-taulukonkin mieheni ällistykseksi! :D Näin listaa on aina helppo täydentää eikä tarvitse jemmailla mitään lippulappusia siellä täällä. Ruokalistat lähtevät rullaamaan tänään; starttaan broilerikiusauksella. Sitä taitaa tulla sen verran reilusti, että sitä syömme pojan kanssa huomenna myös lounaaksi. Huomisen toinen ruoka on sitten pinaattikeitto. Näin lauantaille ei jää mitään jämiä, sillä viikonloppuisin teemme aina ihan omat ruokansa.

010

Meidän pakastin pursuilee nyt kotimaisia mansikoita, mustikoita ja vadelmia; jälkimmäisiä hamstrasimme eilen iltatorilta. Tosi herkkuja! Ihmiset naureskelivat, kun poika herkutteli eilen torilla rattaissa paita ihan mansikassa ja vadelmat suupielistä roikkuen. Sormi ojossa rasialle ja todella vaativa ääni, kun suu uhkasi tyhjentyä… On se sellainen marjahirmu ♥