Uuvuttavan päivän jälkeen…

[mittaustagi]

… mieli kaipaa rentoutusta! Olen viimeiset kolme tuntia tehnyt paperihommia. Tulostellut tiliotteita, lajitellut ja kopioinut kuitteja, haalinut paperilappusia ajopäiväkirjaa varten jne. Suuri osa sellaisia juttuja, jotka olisin voinut hoitaa ajallaan viime vuoden puolella, mutta minkäs teet, kun aina löytyi jotain mielekkäämpää tekemistä ;). Nyt sain siis jälleen kerran huomata, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää… Vuosi ja parikin sitten olin täysin samassa tilanteessa; voi siis olla, etten koskaan opi… Mutta oi miten näinä päivinä olen aina niin onnellinen siitä, että päätin vuosia sitten kääntyä tilitoimiston palveluiden puoleen! Tuo ammattikunta taitaa olla hieman sama kuin siivoojat – heille ei aina tajua antaa heidän ansaitsemaansa kiitosta! Paitsi sitten näinä päivinä ja etenkin huomenna, kun käyn viemässä kansioni tilitoimistoon ja he hoitavat hommat puolestani. Hirmuisesti en vuositasolla köyhdy siitä, että saan itselleni mielenrauhan ja lisäaikaa johonkin muuhun!

Nyt kun tuo uuvuttava urakka on taas takanapäin, ehdin vielä hieman rentoutuakin ennen kuin poika tulee isänsä matkassa kotiin. Olen koukuttunut tuohon Marie Kondon KonMari-kirjaan, yllättävän mielenkiintoinen ja ahaa-elämyksiä synnyttävä! Vaikka kaikki kohdat eivät omaan elämääni pädekään eikä kotonamme mielestäni niin kovin sekaista ole (vaikka karsittavaa jonkin verran vielä onkin), niin joissain kohdissa olen ihan suu auki: aivan kuin omia ajatuksiani! Olen lukenut kirjaa vasta viitisenkymmentä sivua, mutta tykkään lukemastani jo nyt.

Jos tämä kirja ei ole jollekin tuttu, niin tässä siitä tiivistetysti:

Oletko koskaan siivonnut paikkoja vimmatusti ja huomannut, että kotisi tai työtilasi on pian taas aivan sekaisin? Raivaa nyt uskomattoman tehokkalla KonMari-menetelmällä turhat tavarat pois ja luo kotiisi kestävä järjestys.
Japanilainen Marie Kondo auttaa järjestämään paikat kerralla kuntoon. Turhasta roinasta eroon pääseminen vapauttaa energiaa muuhun kuin tavaroista huolehtimiseen. Samalla kun siivoat, tulet järjestäneeksi asiasi ja menneisyytesi. Saat lisää rohkeutta minimoida elämästä negatiivisia asioita. Kun järjestys on kerran saatu aikaan, kaaosta ei synny enää koskaan.

Hirmuisen houkuttava ajatus! Saapa nähdä, miten se tulee omassa elämässäni toteutumaan. Minulla on nimittäin juuri sellainen liian verkkainen tahti käydä tavaroita läpi ja teen sen juurikin väärin eli yhden kaapin/lipaston kerrallaan… Tosin olen huomannut, että kotonamme vallitseva tavaroiden järjestys on jo erittäin hyvä eli uusia säilytyspaikkoja ei tarvitse miettiä. Saman lajin tavarat löytyvät siis jo samasta paikasta, mutta karsintaa olisi vielä tehtävä. Olen vain liian huono luopumaan sellaisista ihan kiva -vaihtoehdoista. Esim. maljakoita multa löytyy paljon, en uskalla edes laskea (enkä varsinkaan kertoa lukumäärää täällä). Tiedän, että niitä täytyisi karsia, mutta en varmastikaan saa karsittua kuin noin kolme kappaletta… Erityisesti pienempien maljakoiden kohdalla tykkään niin monesta, että haluan pitää kaikki, vaikka tiedostan, että harvemmin niille kaikille käyttöä ilmaantuu. Tämä sitten välillä ahdistaa, sillä kaappihan on täynnä. Tuttuja tuntemuksia?

Tein yhtenä iltana tuollaisen kuusikulmion harmaasta huovasta. Ajattelin käyttää sitä sekä pannunalusena että kattauselementtinä. Tosi kaunis tuo harmaan sävy; ihastus lähti oikeastaan liikkeelle takkapuiden kantokassistamme, heh!

Mutta nyt iso kuppi cappuccinoa ahkeran päivän päätteeksi! Pitikin kysyä, onko täällä muita Dolce Guston cappuccinofaneja? Oletteko huomanneet, että tuon kyseisen kahvin maku on viime aikoina muuttunut? Olen ihan ihmeissäni, johtuuko tämä minusta vai onko oikeasti tapahtunut jokin muutos? Viimeisen viikon aikana olen laittanut tuon merkille ja aina uuden kupin ottaessani toivonut, että maku olisi palautunut ennalleen. Siis eihän noin voi tehdä! Just kun luulet, että elämässä edes jokin asia on pysyvää niin… Entinen oli parempi, murrr!

Comments

  1. 3.2.2016 / 23:18

    Ko. kirja on itselle ihan uusi tuttavuus. Pitääpä lainailla sitä tai hankkia itselle. Kaunis tuo pannunalunen, harmaa on myös yksi lempiväreistä ollut aina.

    • 4.2.2016 / 14:21

      Tuosta kirjasta on välillä hyviä e-kirjatarjouksiakin, mutta itse tykkään lukea kirjan ihan tuollaisena oikeana kirjana :).

  2. Iita
    4.2.2016 / 08:06

    Tuo kirja on kyllä hyvä! Paljon olen saanut sen voimalla raivattua ja työ jatkuu edelleen. Varmaan jokaisella on se ”jokin” mitä hamstraa, minulla näitä ovat lautasliinat, kaulahuivit ja takit. Aina löytyy uusia ihanuuksia, ja jostain ”tuntemattomasta” syystä näistä on vaikea luopua ;D t.kijanpitäjä

    • 4.2.2016 / 14:22

      Totta! Mulla ne eivät valitettavasti jää maljakoihin, vaan samanmoista näyttää olevan lautasliinojen, tuoksukynttilöiden ja keittiöpyyhkeiden kohdalla :P. Onneksi kaksi jälkimmäistä sentään kulutustavaraa, mutta silti…

  3. Iita
    4.2.2016 / 08:09

    kijanpitäjällä on näin aamusta vähän silmät ristissä XD t. kirjanpitäjä

    • 4.2.2016 / 14:23

      Jaa sinä olet kirjanpitäjä! Tästä tulikin mieleeni, että enpä teistä vakikommentoijista hirmuisesti tiedäkään. Mm. ammatit olisi mielenkiintoista tietää! :)

  4. Tylleröisen äiti
    4.2.2016 / 16:14

    Juurikin tänään kaupassa hypistelin tuota kirjaa, mutta sinne se vielä jäi. Ehkä en ollut vielä valmis siivoilemaan kotia ja elämää :) Kiitos vielä siemennäkkäri vinkistä! Tuli testattua ja yllättävän hyvää oli. Myös meidän 2vee tykkäs :) Innolla odotan mitä kaikkea kivaa askartelet, jospa saisi uusia ideoita itsellekin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.