Ihanaa alkanutta heinäkuuta, blogiystäväiseni!

Ensimmäisenä suuret kiitokset eilisen Mitä saan, kun luet blogiani? -postaukseni vastaanotosta: viesteistänne ja kauniista sanoistanne. Koska postaus oli sellaista tajunnanvirtaa, tuntuu, että täytyy hieman jatkaa samalla aiheella. Ikään kuin selventääkseni asiaa vähän lisää. Eli en ole blogiani lopettamassa, se vaihtoehto on vain viime aikoina ollut mielessä enemmän kuin aiemmin. Tuntui hyvältä puhua aiheesta avoimesti täälläkin, sekin usein selkeyttää omia ajatuksia. Mulla on ollut jokin stressi näiden asioiden tiimoilta, sillä heti eilen illalla postauksen julkaistuani alkoi päänsärky – näin käy mulle aina kun stressi laukeaa! Ja tuo päänsärky on päällä vieläkin… Naurattaa oikein, kun muistelen meidän päiväämme: tänään kun tulimme pojan kanssa kaupungilta ja puistoilemasta, hän nukahti autoon. Kannoin nukkuvan lapsen sänkyynsä, mutta hänen unensa ei jatkunutkaan. Sanoin kuitenkin, että nyt on päiväuniaika ja vedin peiton korvilleni. Torkuin siinä sitten tunnin verran eikä poika tietääkseni nukkunut minuuttiakaan. Istui sängyssään ja höpötteli, kun äiti nukkui päiväunia! :D

Ajattelin nyt kesällä katsella asioita kaikessa rauhassa ja mietiskellä blogini tulevaisuutta. Tehdäkö muutoksia vai jatkaako samalla tavalla sen kummempia miettimättä. Uskon, että aika kertoo vastaukset näihin ja itse niistä on turha stressata, mutta välillä vain käy niin… Luonnettaan on vaikea muuttaa. 

Mietiskelin myös postausaiheita tuossa yhtenä iltana. Mun täytyisi vain rohkeammin kirjoittaa siitä, mistä haluan eikä miettiä, että kiinnostaakohan ketään lukea tästä ja tämä aihe varmasti tympii monia jne. Yksi aihe on nimittäin lapsiin/lapsiperheeseen liittyvät jutut! Minua kiinnostaisi kirjoittaa niistä enemmänkin, mutta joidenkin lukijoiden suunnalta raskausaikana kokemani tyrmäys näille aiheille vaikuttaa varmaan edelleen jollain tapaa takaraivossa. Että eihän nyt sisustusblogina alkanutta blogia voi kesken kaiken muuttaa – muille (matkat, kissat, lapset jne.) aiheille pitäisi perustaa oma bloginsa! Minun mielestäni tuo ei tule kysymykseenkään, joten laajensin vain blogini aihepiiriä kattamaan muitakin aiheita. Mielestäni se on luonnollinen jatkumo, sillä kyllähän kuudessa vuodessa ihmisen elämä muuttuu suurestikin eikä paikoillaan voi väkisinkään pysyä. Ihailen bloggaajia, jotka pysyvät samassa aihepiirissä postauksesta toiseen, mutta se ei ole minua. Kaipaan vaihtelua sekä elämään että blogiini. Punaisena lankana täytyy aina pitää se, että kirjoittelee itselleen tärkeistä aiheista ja sellaisista aiheista, jotka tuovat itselleen hyvää mieltä. Muuten loppuu motivaatio koko touhuun! Mutta jos teille tulee mieleen jotain tarkempia postausaiheita lapsiin tai lapsiperhe-elämään liittyen, niin saapi huikata! :)

Tämä lähtee nyt viikonlopun kauppalistaa raapustamaan ja sitten varmaan arvotaan, kuka sinne kauppaan lähtee! :D On vähän veto pois ja tekee mieli vain laiskotella… Eikö se kuulostakin ihan hyvältä perjantai-illan suunnitelmalta!