”Kastellaan vielä vähän täältäkin hiuksia. Ja täältä ja …
– Ei ei, älä! Älä!
Kyllähän kylvyssä hiukset pitää pestä! Jos hiuksia ei pestä, niin päässä alkaa pian kasvaa sieni. Mitä me sitte tehdään, jos sun päähän kasvaa sieni?
– Itketään. Tuumasi nokkela kaksivuotiaani eilen illalla, antoi lopulta pestä hiuksensa ja minä purskahdin nauramaan.
On aivan liikaa ihmisiä, äitejä ja isiä, jotka eivät voi tänäänkään viettää huolettomia arkihetkiä lastensa seurassa. Heidän lapsensa ovat sairaita, syöpäsairaita. Nämä lapset joutuvat kokemaan aivan liian raskaita asioita. Ja nuo vanhemmat, nuo äidit ja isät, ovat mielestäni lastensa tavoin täydellisiä sankareita! Mistä he saavat sen voimansa siihen kaikkeen, jotta jaksavat hoitaa lastaan elämänsä raskaimpina aikoina, vaikka omaa sydäntä revitään samalla rinnasta ulos? Mistä he saavat sen voimansa ja urheutensa ja miten he onnistuvat peittämään huolensa lapsiltaan? Kysymyksiä, joihin tietää vastaukset vasta itse ne koettuaan. Mutta näitä kokemuksia ei kukaan toivo.
Varmasti jokaisen vanhemman yksi suurimmista, jollei jopa se suurin pelko koko maailmassa on se, että oma lapsi sairastuu. Sillä se oma lapsi on koko maailma. Jotain niin rakasta, että sitä ei voi edes sanoin kuvailla. Jotain sellaista, jonka laittaa aina etusijalle ja jonka haluaa säästää kaikelta pahalta. Jotain sellaista, jota haluaa suojella elämänsä loppuun asti.
Syöpään sairastunut lapsi voi olla sinun oma. Tai minun oma. Mutta aina se on jonkun oma, rakas oma lapsi.
Törmäsin syksyllä ensimmäistä kertaa termiin Kultanauha ja samalla lähes mykistyin, miten en ollut ollut tietoinen asiasta! Roosa nauhasta puhutaan paljon ja hyvä niin! Mitään syöpiä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen eikä mikään syöpä ole vähäpätöisempi toista, kun se omalle kohdalle osuu. Silti tunnen sydämeni muljahtavan pari ylimääräistä kertaa, kun kuulen puhuttavan syöpään sairastuneesta lapsesta. Syksyllä sain tietää Sylva Ry:n Kultanauhasta lukiessani erään minulle tuntemattoman syöpäsairaan lapsen äidin kertomusta. Luin ja itkin, itkin ja luin. Samalta istumalta tein järjestölle oman pienen lahjoitukseni. Nyt sain kuitenkin tilaisuuden kerätä järjestölle tosi ison hyväntekeväisyyspotin ja tämän kasvattamisessa te voitte minua auttaa!
Kerronpas hieman taustaa tälle: sain marraskuussa puhelun Original Sokos Hotel Kaarlesta ja he pyysivät minua sekä kahta muuta kokkolalaista mukaan hyväntekeväisyyskampanjaansa. Heidän Facebook-sivuillaan lukee näin:
Tee kanssamme hyvää!
Haastoimme kolme tunnettua henkilöä Kokkolasta koristelemaan joulukuuset. Jokainen heistä nimesi oman hyväntekeväisyyskohteensa, jolle varat suunnataan. Me lahjoitamme joulutervehdyksiin varatun summan (800 €) ja korotamme sitä 10 sentillä jokaisesta tykkäyksestä aina yhteensä 2800 € saakka.
Tarkoituksena oli siis koristella oma joulukuusi ja niistä otetuista kuvista ihmiset äänestävät voittajan joko itse kuusen tai kuusenkoristelijan valitseman hyväntekeväisyyskohteen perusteella. Eilen saimme nämä joulukuuset koristeltaviksemme ja saimme kertoa omat hyväntekeväisyyskohteemme, johon hyväntekeväisyyspotin kohdistaisimme. Kaarle siis lahjoittaa tähän pottiin joulutervehdyksiinsä varatun summan 800 € ja HUOM! tätä pottia voi kasvattaa vielä huomattavasti aina 2800 euroon asti! Minä luonnollisesti haluan tuon summan täyteen ja haluan kohdistaa sen omalle hyväntekeväisyyskohteelleni, joka on Sylva Ry:n Kultanauha. Sylva Ry on siis Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys ja lisätietoa sen toiminnasta löydätte heidän omilta sivuiltaan täältä. Jotenkin sivuutin itse kuusen koristeineen tässä hommassa ja ajattelen, että hyväntekeväisyyskohde on tärkein ♥.
Tämän kuvan nappasin eilen pikaisesti, kun olin saanut kuusen valmiiksi. Pieni poikani oli mukanani pienenä apulaisena.
Tämä kampanja käydään Original Sokos Hotel Kaarlen Facebook-sivuilla ja tykkäämällä kuvastani (suora linkki tässä) kasvatat pottia 0,10 €. Se, jonka kuusikuva voittaa/saa eniten tykkäyksiä, saa koko potin hyväntekeväisyyskohteelleen. Kuvan lopullinen tykkäysmäärä määrittää siis lahjoitettavan potin suuruuden, joten ei muuta kuin peukut käyttöön! Kuvaa saa myös jakaa, jotta saadaan potista niin suuri kuin mahdollista, sillä Sylva Ry ei ole mikään paikallinen järjestö, vaan se on valtakunnallinen ja koskettaa näin ihan koko Suomea. Äänestysaikaa on 21.12.2016 saakka. (Koska äänestys tapahtuu Facebookissa, vain Facebook-käyttäjät voivat osallistua, mutta jokainen voi levittää tietoutta Kultanauhasta!)
En voi poistaa syöpää, vaikka kuinka haluaisin, mutta voin tehdä ainakin tämän. Ajattelen asiaa myös niin, että vaikka en voittaisikaan pottia kohteelleni, niin ainakin olen saanut jaettua infoa Kultanauhasta ja nyt ihmiset ovat enemmän tietoisia tästä, että lapsilla ja nuorillakin on oma, heidän etuaan ajava syöpäjärjestö. Näemme tässä myös sen, miten moneen asiaan blogilla voi vaikuttaa. Tämä tekstini tulee tavoittamaan tuhansia ihmisiä, joka osaltaan auttaa sanomaa leviämään. Mutta se ei yksistään riitä; nyt meillä on mahdollisuus kerätä iso lahjoituspotti kasaan ja tehdä yhdessä Kultanauhasta yhtä tunnettu kuin Roosa nauha on! Kohteeni on tähän mennessä kerännyt kolmesataa ääntä, mutta lisää tarvitaan ja paljon!
Toivottavasti lähdette mukaan tekemään hyvää! ♥
Comments