Tänä aamuna väsytti aika paljon ja kun unenpöpperöisillä silmilläni yritin sälekaihdinten läpi ulos ikkunoista tihrustaa, oli näky pilvinen. Kun tulin kodin valoisammalle puolelle, huomasin suureksi ilokseni tulkinneeni tilanteen väärin! Aurinkoa, aurinkoa ja pilvetön sininen taivas! Se auttoi heräämäänkin ihan eri tavalla ja niinpä kahmaisin matkalla terassille kasan lehtiä mukaani ja aloin selailemaan niistä pihainspiraatiota. Näitä hetkiä ajatellen on kivaa, etten ole hävittänyt kaikkia jo kertaalleen läpiluettuja sisustuslehtiä – niistä voi tehdä löytöjä myöhemminkin!
Ihanaa on myöskin se, että omalle terassille voi hipsiä rennosti vaikka yövaatteissa ja hiukset sikinsokin. Välillä kyllä keskittyminen hieman herpaantui – arvaako kukaan kuvan perusteella miksi? :D
Sekä auringonpaisteen että vapaan aamun kunniaksi ajattelin hieman hemmotella itseäni pienellä terassiaamiaishetkellä. Harvemmin tulee pelkästään itselleen järjestettyä moista, mutta kiva että edes silloin tällöin! Kivennäisvesi jääpaloilla (a.k.a. pakastemarjoilla) on kiva aurinkojuoma, tällä kertaa lasiin valikoitui vadelmia.
Kun olin keittiössä valmistamassa cappuccinoa, hoksasin yhtäkkiä et nyt tuli moka, suuri moka! Tiesin mitä sohvalla tapahtuu jo ennen kuin edes näin sinne… Juoksin keittiöstä terassille käsiä yhteen taputellen (= kissakomento) ja vanhemman kisun nimeä huutaen. Mutta eihän tuo muuten niin tottelevainen ja kiltti kisu ollut moksiskaan: ei hoksannut tekevänsä sohvalla mitään väärää! Ei oltu keittiössä eikä ruokapöydällä, joten mitä väärää tässä muka olisi! Niinpä leikkeleestäni ehdittiin ottaa pieni maistiainen varmaankin ajatellen ei meille nyt näin tarvis kattaa, kukka ja kaikki, ja ilman rehuja seuraavalla kerralla kiitos… Nuorempi kisukin ilmestyi sohvalle ihmettelemään, että miksi mami meni avaamaan meidän leikkelepaketin ja vielä syömään siitä…
Kissathan olivat toki oman aamiaisensa jo nauttineet – heidät ruokitaan tässä taloudessa (sattuneista syistä) aina ensimmäisinä. Se ei kuitenkaan kerjäämistä estä: leikkelehirmut valtasivat sohvan ja kun kielloistani huolimatta oli koko ajan jompikumpi viiksinaama kiinni lautasessani, nousin lopulta seisomaan ja herkuttelin leipäni terassilla seisten :D. Tällaisia terassituokioita täytyy järjestää useamminkin! Niin rentouttavaa! Never a dull moment with these two…
Muutama kommentti ja sähköposti on vastaamatta; tartun tuumasta toimeen tuota pikaa! Ehkä kuitenkin pieni pedikyyrisessio terassilla sitä ennen..?
Huomasin muuten, etten ole tätä vielä toivottanut, joten nyt viimeistään on aika: oikein leppoisaa ja aurinkoista kesää kaikille teille täällä vieraileville! <3
