/

 

Tänään haluan raottaa hieman tätä kotimaisen pienyrittäjän arkea bloginkin puolelle minun yritykseni näkökulmasta!

Oman toiminimen perustin reilut viisi vuotta sitten. Vuosi sitten yritykseni toimiala muuttui hieman enemmän, sillä ajauduin perustamaan MioSa. designin. Yrityksen, joka sai alkunsa avaimenperistä, joita joulunjälkeisessä haikeudessani alkuvuodesta 2016 väkersin… ;) Yrityksen, joka toi hurjasti potkua kotiäidin päiviini. Yrityksen, joka oli ihan oma juttuni; oma tapani rentoutua. Yrityksen, joka sai nimensä yhdistelmästä minun ja poikani, tuon maailmani keskipisteen, nimeä. Nykyään tässä yrityksessäni jo meillä kaikilla kolmella (minulla, miehelläni ja pojallamme) on oma roolinsa. Vaikkakin se poikamme kohdalla on lähinnä puuhelmillä leikkimistä ja kaulakoru kaulassa kävelemistä – rooli se on sekin! ♥

Näin vuoden ensimmäisinä kuukausina yrittäjät saattavat olla aika tiukilla. Tai näin olen ollut aistivinani, kun olen asiasta muiden yrittäjien kanssa keskustellut. Tässä voin kertoa asiasta vain omalta kantiltani, mutta ehkä tämä avaa asiaa ainakin jonkin verran noin yleisestikin! Suoraan sanottuna alkuvuoteen kasaantuu aina valtava määrä laskuja! Kun alkuvuodesta saadaan edellisen vuoden ”tilit selviksi” ja tilinpäätös tehtyä, alkaa maksulappuja satelemaan. Onnekseni palkkasin jo vuosia sitten tilitoimiston tätä kaikkea urakkaa hoitamaan; näin voin itse keskittyä mieluisampiin osa-alueisiin ja välttyä ämpärillisiltä verta, hikeä ja kyyneleitä! Maksan ilomielin reilun tonnin vuodessa siitä, että saan mielenrauhan tältä asialta tietäen, että tämän hoitaa puolestani oman alansa ammattilainen. Kannattaa myös muistaa, että kirjanpitokulut ovat täysin vähennyskelpoinen menoerä ja kirjanpitäjältä saa usein rahanarvoisia vinkkejä, joilla he ikään kuin maksavat itsensä takaisin – ja enemmänkin! Jos olisin itse hoitanut yritykseni kirjanpidon alusta lähtien, olisin menettänyt suoraa rahaa useita tuhansia euroja, sillä en ole ollut tietoinen kaikista lakipykälistä, jotka yrittäjä voi toiminnassaan hyödyntää. Esimerkkinä mainittakoon vaikka arvonlisäveron alarajahuojennus! Muutenkin niillä ammattikorkean kirjanpidon tunneilla ajatukset hieman harhailivat, joten tämä ratkaisu sopii minulle paremmin kuin hyvin.

Tilinpäätöksen valmistuttua maksettavaksi tulee ensinnäkin edellisen vuoden tuloveron loppuosa. Harvoin tätä onnistuu arvioimaan niin, että kaikki verot tulisi maksettua kuluvan vuoden aikana. Varmasti aikamoinen mahdottomuus. Tämän lisäksi verottaja pukkaa jo ensimmäistä ennakkoveromaksulappua uutta, alkanutta vuotta silmälläpitäen. Ensimmäinen erä olisi saatava maksuun piakkoin vuoden alkupuolella! Edellisestä vuodesta muistuttaa myöskin valtiolle tilitettävä arvonlisävero: riippuen kuinka monessa erässä yrittäjä on sen valinnut maksettavaksi, on summa joko iso tai järkyttävän iso. Valtio perii omiaan tämänkin veron suhteen!

Entä olettekos kuulleet yrittäjän eläkevakuutuksesta? Kun yrityksen työtulo ylittää tietyn summan/vuosi (tänä vuonna 7645,25 €), on hänen maksettava pakollista yrittäjän eläkevakuutusmaksua. Työtulo määrittää maksun loppusumman: mitä enemmän on työtulosi, sitä enemmän maksat eläkevakuutusmaksua. Aloittavan yrittäjän maksu on 18,798 %. Jos et ole aloittava yrittäjä, maksu on 24,10 %. Siinä ei auta kuin toivoa, että noista rahoista olisi sitten siellä eläkkeelläkin jotain hyötyä, mutta pahoin pelkään…

Kopioinpas tännekin seuraavan esimerkin, jonka kirjoitin jokunen viikko takaperin MioSa. designin Facebook-sivuille:

Olen aiemminkin maininnut, että Suomessa ei ole yrittäjyyttä turhan helpoksi tehty – tosin joskus se saattaa ulkopuolisesta siltä näyttää! Joskus, ehkä turhankin usein, käsityöyrittäjien tuotteiden hinnat aiheuttavat kommentointia. Eikä pelkästään positiivissävytteistä sellaista. Ennen käsityöyrittäjäksi ryhtymistä (tai minun tapauksessani ajautumista :)) en ollut perillä siitä, mistä minkäkin tuotteen hinta käytännössä koostuu. Niinpä ajattelin avata tätä hieman ja käytän esimerkkinä yläkuvassa näkyvää avainkaulanauhaa. 

Tämän kyseisen tuotteen hinta on 17,90 €. Koska yritykseni on arvonlisäverovelvollinen (liikevaihto ylittää tilikaudella 10 000 euroa), sisältää hinta 24 % = 3,46 € valtiolle tilitettävää arvonlisäveroa. Tämän jälkeen jäljelle jää 14,44 €. Tuosta vähennetään seuraavaksi materiaalikustannukset eli tässä tapauksessa puuhelmet ja metallihelmi, maalit, satiininyöri, turvalukko, avainrengas sekä karabiinilukko. Valitettavasti en saa hankittua näitä kätevästi yhdestä ja samasta paikasta, vaan ne tulevat minulle useammaltakin eri tavarantoimittajalta.
Aikaa tämän avainnauhan tekemiseen kuluu maalauksineen hieman enemmän kuin yksi minuutti. Aikaa ja rahaa palaa myös tuotelapun hankkimiseen ja tuotteeseen kiinnittämiseen, kuitin tekoon, tuotteen pakkaamiseen, osoitteen kirjoittamiseen ja toki on vielä itse tuotteen postitus (postituksen maksaa asiakas tuotteen hinnan päälle). Sitten katsotaan, montako euroa on yhdestä avainnauhasta jäänyt käteen ja siitä maksetaan sitten tietysti vielä tulovero! Kustannukset eivät yrittäjällä toki vielä tähän lopu. Yrittäjän eläkevakuutusmaksuun uppoaa aikamoinen summa vuosittain ja jostain olisi kiva repiä rahaa myös markkinointiin. Tässä tullaankin tärkeään seikkaan, nimittäin teidän suositteluihinne! Joku on tainnut tehdä näin ihan lähiaikoinakin, sillä tänne on löytänyt paljon uusia seuraajia. Ehkä tämän pienen selvennyksen jälkeen ymmärrätte, kuinka valtavan arvokkaana pidän sitä, että vilpittömästi ja omasta tahdostanne suosittelette tekemiäni tuotteita! Se saattaa teistä tuntua pieneltä, mutta minulle se on jotain hyvin suurta ja arvokasta!

Todella iso kiitos teille, kun arvostatte sekä suomalaista käsityötä että yrittäjyyttä!

Ajattelin, että tänään, kun MioSa. design täyttää vuoden!, on sopiva aika raottaa asiaa tästäkin näkökulmasta. Tästä postauksestani käy ehkä ilmi myös se, miksi tuotteeni näkyvät blogissani säännöllisesti. Ymmärrän, että se mahdollisesti saattaa ärsyttää joitain lukijoita, mutta toiselta kantilta ajateltuna, jokainen meistä toimisi varmasti ihan samalla tavoin. En ole kohdannut mitään nurinaa tämän asian tiimoilta, joten kiitokseni teille myös siitä ja kannustuksestanne! Olen viimeisen vuoden aikana oivaltanut, että minulla on paitsi parhaat blogin lukijat, myös ihan parhaat ja ihanimmat asiakkaat! ♥

Tervetuloa tykkäilemään MioSa. designin sivuista sekä Instagramin että Facebookin puolelle. Jälkimmäisessä on menossa arvontaakin, mutta eiköhän me tänne blogin puolellekin sellainen vielä tällä viikolla järjestetä ;).

Ihanaa tiistai-iltaa ja mitä lämpimin kiitos kuluneesta vuodesta! ♥

/

 

Uuden viikon äärellä ollaan – juhlat juhlittu! Viikonloppu oli niin täynnä kaikkea puuhaa ja tohinaa, osittain suunnittelematontakin, että en ehtinyt blogin pariin ollenkaan. Jossain vaiheessa huvitti tulla postailemaan, mutta koska tekemistä oli yllin kyllin muutenkin, en lopulta enää yrittänytkään mahduttaa sitä viikonlopun ohjelmistoon. Päätinkin sitten pitää ihan kokonaan tietokonevapaan viikonlopun!

Perjantaina teimme pieniä synttärijärjestelyjä ja ostimme kaupasta herkkuja kahvipöytään. Ei huvittanut leipoa, joten ei leivottu suklaapiirakkaa lukuunottamatta mitään. Mentiin sieltä, mistä aita oli matalin, sillä joskus sekin on täysin sallittua! Olimme koko perhe flunssassa ja mehut oli senkin vuoksi normaalia vähemmässä. Torstain ja perjantain vaihteessa aikani meni myöskin kylpyhuonetta jynssäten, sillä nuorempi kissamme oli päästänyt sinne hajun perusteella parit(kymmenet) pisut, mutta jälkeäkään ei näkynyt. Hinkkasin ja kuurasin, pesin ja huuhtelin, mutta haju vain oli ja pysyi! Jopa poreammeen roudasimme pois paikoiltaan ja pesin lattian senkin alta. Kun kylpyhuoneesta oli pesemättä enää katto, alkoi ikävä haju hävitä eikä sitä lauantaiaamuun mennessä onneksi enää ollut. Aikamoinen mysteeri ja kissalle epätyypillinen tempaus! Jännitänkin nyt, että paljastuukohan tämän syyksi joku sairaus…

Perjantaina oli toisenlaistakin pesemistä… Poika villiintyi isänsä kanssa leikkiessään hieman liikaa; hihkui ja juoksi, jonka seurauksena sai valtavan yskänpuuskan, joka taas johti kaaressa lentävään oksennukseen. Osumaa ottivat sekä minä että sohva. Ei muuta kuin koko poika suihkun alle ja itse perässä! Tuo olikin helpoin osuus, samoin vaatteet, mutta sohvaapas ei niin vain pesukoneeseen nakatakaan! Eikä sohvamme istuintyynystä saa päällisiä pois vetoketjua rikkomatta (liian kireä päällinen), joten siinäpäs olikin urakka. Ja koska en omannut mitään aiempaa oksennuspesukokemusta, ei minulla ollut aavistustakaan siitä, kuinka vaikeaa sitä oksennuksen hajua on saada tekstiilistä pois! Sehän puski läpi vaikka ja mistä! Pesimme sohvan kaksi kertaa tekstiilipesurilla ja jopa toisen pesun jälkeen lauantai-iltana sohvalla istuessani oksennuksen lemu leijui nenääni. Hyvä ystävä Google tiesi kertoa toimivan konstin (laittakaahan ylös mahdollista myöhempää tarvetta varten!): sumuttelin sohvan jonkin verran kosteaksi sumutinpullolla ja sen jälkeen kaadoin siihen reilusti ruokasoodaa. Niin reilusti, että sohvatyyny oli ihan valkoinen. Annoin ruokasoodan olla siinä yön yli, kunnes se oli täysin kuivunut ja aamulla imuroin soodan pois. Miehen mielestä nenäni on epänormaalin tarkka ja se haistoi oksennusta edelleen jonkin verran, joten päätin toistaa käsittelyn. Toisen käsittelyn jälkeen en enää oksennusta haistanut, wo-hoo! Ruokasooda on kyllä niin huippu aine, sitä löytyy kaapistamme aina. Ostankin sitä yleensä sellaisen suhteellisen kookkaan purkin kerrallaan ja käytän sitä usein myös valkopyykin pesemisessä.

Että tällainen pala arkea tähän viikon alkajaisiksi! Nyt on juhlat juhlittu ja koska noista lemuista on onneksi päästy eroon, niin taidankin tänään poltella hieman pidempään kaikkia ihania tuoksukynttilöitäni – kyllä, ehkä jopa kaikkia kerralla :D.
Synttäreideni kahvikattauksessa näkyi jo keväisiä sävyjä kuten keltaista, vaaleanvihreää ja vaaleanpunaista. Syntymäpäiväni on itselleni usein sellainen merkkipaalu, josta pikkuhiljaa aloitan kevätkauden.

Loppuun vielä kiitos kaikille teille, jotka jaksatte ja viitsitte raapustella blogikommentin aina silloin tällöin! Sillä on minulle tämän blogin kirjoittajana hirmuisen iso merkitys ja jokainen kommentti piristää arkeani isosti! Tämän viikon aikana saatattekin törmätä erilaisiin ”kommentti ilahduttaa”-kuviin blogeissa, sillä päätimme erään bloggaajaporukkamme kesken viestiä tällä tavoin pienimuotoisen kiitoksen blogeissa käytävästä vuorovaikutuksesta ja keskustelusta. Tästä söpöstä kuvasta kiitos Pilkkeitä-blogin Piialle!

Ihanaa alkanutta viikkoa!

/

 

Moikat! Ensimmäistä kertaa kolmevitosena! Näin seitsemän tunnin makustelun jälkeen tämä ikä tuntuu ihan coolilta! Mies täyttää kesällä 38, joka tuntuu jo jotenkin niiiin pappaiältä… Onneksi hän menee aina kolme vuotta edellä, niin näen, kuinka siinä käy :D.

Todellisuudessahan vanheneminen ei tunnu mielessä juuri miltään/mitenkään. Jos parikymppisenä kolmenkympin lähestyminen tuntui kirpaisevalta, niin neljänkympin lähestyminen se vasta tuntuukin! Mutta olen ihan varma, että siinä käy samoin kuin täytettyäni kolmekymmentä: ei sitä edes huomannut, saati tuntenut! Päivässä vanhetaan vain yhden päivän verran eikä tästä suinkaan suoraan nelikymppiseksi hypätä – eiköhän se syy ole siis tuossa :).

Lauantaina synttärikahvittelemme perheen kesken, mutta tänään ajattelin tehdä jotain pientä spesiaalia myöskin; nyt kun se oikea syntymäpäiväni kerran on! Hain kaupasta kimpun eri värisiä tulppaaneja, uusimman Dekon ja riisisuklaata. Päätin, että kun olen saanut päivän työt tehtyä, pidän pienen lepohetken ennen pojan hakemista päiväkodista. Illalla ajattelin vielä pulahtaa poreisiin, joka on omassa arjessani luksusta parhaimmillaan ♥.

Maaliskuun Dekon kansi on upean sinisen sävyinen ja se kiinnittikin lehtihyllyllä huomioni sen vuoksi ensimmäisenä!
Olen miettinyt viime aikoina, mitä ostaisin itselleni syntymäpäivälahjaksi, mutta en ole keksinyt mitään! Eräs maalaus oli mielessäni, mutta jätin sen vieläkin muhimaan. Olisihan se ollut kiva ostaa jokin pysyvä muisto tästä päivästä, mutta jos ei tule mieleen mitään niin onko pakko :D. Voihan sen ostaa myöhemminkin, jättää tämän kortin takataskuun ikään kuin myöhempää käyttöä odottelemaan… Mitä te olette ostaneet itsellenne/saaneet 35-vuotislahjaksi?

Eilen mieleeni tuli sellainen asia, että tietävätköhän kampaajat, kotisiivoojat, kosmetologit ja hierojat kuinka arvokasta työtä tekevät ja kuinka suuresti asiakkaidensa arkea piristävät! He tekevät ainakin omasta arjestani aavistuksen parempaa ja laadukkaampaa; näiden kyseisten palveluiden käyttäminen piristää hurjasti mielialaa! Eilen meillä kävi kotisiivooja, illalla kävin pitkästä aikaa hierojalla ja viime viikolla kävin kampaajalla. Hiukseni lyhenivät mittaan, jossa ovat olleet viimeksi kuudennella luokalla (kiitos ihana ystäväiseni muistutuksesta :D ♥). Kosmetologilla kävin viimeksi tammikuun lopussa ja seuraavaksi olisikin taas kasvohoidolle tarvetta!

Mutta nyt tuon riisisuklaan kimppuun, ennen kuin se katoaa erääseen pienempään suuhun! Sanoin pojalle aamulla, että koska nyt on syntymäpäiväni, niin laulatko äitille onnittelulaulun, johon hän tuumasi, että isi laulaa :D. Että sitä tässä jännityksellä odottaen… Ja hei, mun täytyisi kuulemma tänään päättää mitä kakkua mies lauantaiksi leipoo, joten vinkkejä?! En keksi tätäkään :D.