Heh, aivan kuin näitä projekteja ei olisi jo ennestäänkin, niin tähään samaan syssyyn täytyi hankkia vielä yksi lisää! Ainahan sitä pitää jokin projekti olla käynnissä! Olimme pari viikkoa sitten Pietarsaaressa ja kävin siellä samalla yhdellä kirppiksellä. Muuten vain pyörimässä, kun en ollut kyseisessä paikassa vuosikausiin käynyt. Eräälle käytävälle kääntyessäni en ollut uskoa silmiäni: pino koivujakkaroita viiden euron kappalehintaan! Olin jo pitkään etsinyt koivujakkaroita tuunattavaksi, mulla oli netissä aina välillä ostoilmoituksiakin niistä, mutta kukaan ei ilmoittanut myyvänsä sellaisia. Niinpä olin aivan silmät suurina tuon pinon nähdessäni ja pelkäsin, että onko joku jo ostanut ne ja laskenut ne vain siihen lattialle, pois käsistään… Nopea vilkaisu ympärille ja näytti siltä, että jakkarat olivat siinä myynnissä! Niinpä aloin heti testailemaan niitä ja siirsin ne aina eteenpäin miehen haltuun ettei kukaan vain luulisi, että ne ovat vapaana :D. Päädyin ostamaan neljä, sillä viidennen ja viimeisen jakkaran jalasta oli lohjennut aika iso pala. Näin ollen mulla on nyt neljä ihanaa koivujakkaraa täällä kunnostusta odottamassa! Jämäköiltä ja tukevilta vaikuttavat, joten iso plussa jo siitä!

Jonkun toisen romu oli todellakin mun aarre ♥. Mietin samalla, että miten tuuripeliä tuo kirppistouhu onkaan! Että juuri sinä päivänä päätimme lähteä Pietarsaareen ja juuri sille kirppikselle, jonne joku oli vienyt näitä etsimiäni jakkaroita myyntiin. Vuosien mittaan aika paljonkin kirppistouhua (sekä myyjänä että ostajana) harrastaneena voin todeta, että jokaiselle tuotteelle näyttää olevan ostaja olemassa. Jos joskus joku tuote ei menekään kaupaksi, ei se välttämättä johdu siitä, että hinta on liian korkea, vaan siitä, että se oikea ostaja ei ole sattunut kohdalle. Tämä ei tietenkään auta asiaa silloin, jos tarpeettomista tavaroistaan haluaa nopeasti eroon, mutta ainahan tämän touhun voi ottaa ikään kuin harrastuksena ja myydä itselleen tarpeetona silloin tällöin erilaisissa tapahtumissa. Sellaisia varsinkin näin kesällä riittää!

Ostamistani jakkaroista kolme on selvästi samaa sarjaa ja yksi (yläkuvan kasan päällimmäinen) hieman erilainen. Se muistuttaa eniten Artekin jakkaroita, tiedä vaikka olisikin vanhaa Artekia? No ehkä ei kuitenkaan, en ole asiaan edes perehtynyt, olen vain miettinyt, millä sävyillä nämä ihanuudet maalaisin! :D

Ensimmäinen on jo työn alla keittiön pöydällä:

Hioin tuolin lakkapinnan eilen iltamyöhällä autotallissa miehen puuhastellessa harrasteautonsa kimpussa ja samalla sudin siihen jo tartuntapohjamaalinkin. Tänään toin tuolin keittiöön ja tartuin maalipensseliin. Tässä kuvassa kaksi tuolin jalkaa on maalattu pintamaalilla ja nekin vasta yhteen kertaan. Mies ja poika lähtivät puistoon, minä päräytin jazzin soundit ilmoille, laitoin makaronilaatikon uuniin ja tartuin maalipensseliin. Alunperin ajattelin, että tämä minttu jakkara saa kodin pojan huoneesta, mutta niin herkku tästä näyttää tulevan, että saapas nähdä joudunko omimaan sen työhuoneeseeni, heh! 

Onneksi ostin jakkaroita jopa neljä, niin on mahdollisuus maalata useampi erilainen versio! Jakkarat olivat niin reppanan ja kulahtaneen kuluneen näköisiä, että on ilo ja kunnia ehostaa ne, jotta saavat vielä monia käyttövuosia lisää. Tuo työn alla oleva alkaa näyttää jo ihan uudelta pienen ehostuksen jäljiltä!

Yksi jakkara olisi kiva maalata kauttaaltaan hempeällä roosalla, yksi voisi olla mustavalkoharmaa ja yksi vaikka kokonaan valkoinen. Tässä onkin se suurin ja työläin osuus: päättää maalisävyt! :D Maalia ei muuten paljoa per jakkara kulu, ihan yllätyin! Onko teillä maalisävyihin ehdotuksia?