Jossainpäin Suomea on satanut jo lumi maahan, oi että! ♥ Täällä ei ole vielä lumesta tietoakaan, mutta tänä aamuna Facebook muistutti, että neljä vuotta sitten tänä päivänä tänne satoi ensilumi eikä sitä tullut ihan vähääkään, kuten tästä vanhasta postauksestani näkyy. Tuossa postauksessani olohuoneen ikkunoista näkyvä lumimaisema ei kyllästytä koskaan, se on joka kerta yhtä taianomainen. Niin taianomainen, että se ihan pysähdyttää. Miten lumen valkaisema maisema onkin niin kaunis! Olen useaan otteeseen kiitellyt sitä, että tulin tuon kuvan aikoinaan pikaisesti napsaisseeksi, sillä se on tuottanut valtavasti hyvää mieltä vuosien varrella. Tuo kuva tuo joulunodotukseen ihan erilaisen, sykähdyttävän fiiliksen, jonka varmasti ainakin jouluihmiset ymmärtävät.

Talvi on meillä yleensä hyvin kylmä vuodenaika ja aika pitkältäkin se tuntuu, joten siitä kannattaa kaivaa ne hyvät puolet esille, jotta kuukaudet eivät vierähdä valittaessa. Kotona on kuitenkin lämmintä, se on pääasia. Kun ripset ja kulmakarvat ovat kuurassa, kengän alla narisee puhtaan valkoinen lumi eikä sormissa ole juurikaan tuntoa, sitä odottaa kodin lämpöön käpertymistä kuin kuuta nousevaa! Se hetki, kun pääset sisälle lämpimään, sytyttelet kynttilät ja takkatulen, valmistat koko perheelle lämpimät kaakaot ja käyt pehmeälle sohvalle kuuma kaakaokuppi kourassa istumaan – ihan parasta! ♥ Noita hetkiä ei saisi kokea, jos meillä ei olisi kylmää talvikautta.

Kaikki nämä talvimuistot tulivat mieleeni, kun selailin vanhoja kuviani uutta blogiani varten. Törmäsin mm. näihin viime tammikuussa paukkupakkasilla ottamiini kuviin:

 

Jatkanpas siis lumesta haaveilua; se on sata kertaa kivempi vaihtoehto kuin tämä valtava pimeys, joka iltaisin vallitsee. Mutta nyt vielä vähän töitä (mies kun on kotona pojan kanssa), sitten murkinaa ja käydäänpäs tänään vielä erästä synttärisankariakin moikkaamassa! Kivaa keskiviikkoa!

P.S. Huomasithan, että blogini muuttaa uuteen osoitteeseen jo ensi viikolla eli 1.11.2016 alkaen!

Sunnuntai-ilta – ei kyllä uskoisi! Aivan valtavan nopeasti meni tämä viikonloppu, tuskin huomasinkaan. Eilen kävimme miehen isän synttäreillä ja loppupäivä sujuikin sitten lepäillessä ja pääkivusta toipuessa – ihmeellinen jomottava pääkipu alkoi jo perjantaina ja jatkui aina lauantai-iltaan asti. Tuli ikään kuin pakollinen lepopäivä eilisestä ja olihan se toki tarpeellinenkin. Oivalsin siinä samalla, että mulla ei ole koskaan vapaapäiviä! Ei ole ollut yli puoleen vuoteen, joten ehkä asialle pitäisi tehdä jotain..? Normitöissäkin kun vapaapäiviä on kaksi viikossa. Tänään on sitten ollut eilisenkin edestä virtaa, kun pääkipu on vihdoin selätetty. Täytyykin muistaa varata aika hierojalle, jos kipu johtuukin jumeista.

Mulla on tässä samalla magneettitehdas käynnissä, jotta saan taas alkuviikosta muutamia magneettipaketteja matkaan. Kiva että olette niin tykänneet niistä! Illaksi haaveilen takkatulta ja kynttilänvaloa, se on mukava tapa nollata ajatukset ja päättää viikko. Tämä lokakuu on itselläni vielä tosi kiireistä aikaa, kun taustalla häärään muiden töiden ohessa uuden blogini parissa, mutta ehkä jossain vaiheessa marraskuuta jo vähän helpottaa. Muistittehan tosiaan, että tämän kuun lopussa blogini muuttaa uuteen osoitteeseen! Kirjoittelin asiasta enemmän Blogini tulevaisuudesta -postauksessani.

Mutta nyt vielä hetkiseksi magneettien pariin ja sitten sunnuntai-illan laiskotteluiden pariin! ♥ Otsikkoon Sunnuntain seeesteisyys sopii mielestäni ihanasti nämä kuvat, etenkin tämä ensimmäinen:

Mukavia viikon viimeisiä hetkiä!

(Kuvat lainattu 55kvadrat.)

No mutta hei! En todellakaan ole ainoa jouluhöperö, sillä ei tarvitse kuin katsella eilisen postaukseni saamia tykkäyksiä, niin… ;) Hyvä näin!

Täällä on ihanan aurinkoinen sunnuntai ja päätimmekin heti aamusella, että lähdemme päiväksi mummuni luo. Vanhemmillani on siellä erään projektin jäljiltä valtava kasa polttopuita ja haimme sieltä nyt viikon sisään jo kolmannen polttopuukuorman. Kyllä nyt on takkapuita! Poika on ollut innoissaan mukana puukuormia purkamassa; niin kauan on kantanut yhtä puuta kerrallaan puuvajaan pinoon, että kärry on ollut tyhjä! Tokaisi vain ensimmäistä kuormaa viikko sitten purkaessamme, että M:lla on kauheesti puuhommia! :D

Tänään mummuni luona vedimme oikein tehopäivän, kun vanhempani tulivat sinne myös. Miehet kuskasivat puita mönkijällä latoon ja ajelivat ruohonleikkurilla, äitini teki ruokaa ja minä imuroin kun isomummu leikki pojan kanssa. Lopuksi vielä äitini kanssa haravoimme valtavan omakotitalotontin etupihaa siistimmän näköiseksi. Poika lastasi lapiollaan isoja lehtikuormia kottikärryn tai mönkijän kyytiin hokien huh huh, olipa raskas.

Tiesittekö, että viikko sitten vietettiin vanhustenpäivää ja nyt on meneillään vanhustenviikon viimeinen päivä! Vielä ehdit soittaa mummulle tai vaarille ja kysellä kuulumisia (ja mielellään tehdä niin jatkossakin)! Olen nuorten suusta kuullut, että joskus jännittää, kun ei tiedä mitä puhuisi, mutta voin luvata, että se isovanhempi siellä luurin toisessa päässä hyvin varmasti keksii puheenaiheita ;). Ja heille se soitto on hyvin todennäköisesti koko päivän kohokohta ja he muistavat sen hyvin pitkään!

Minä olen tällä viikolla vieraillut mummuni luona normaalin yhden kerran sijaan jo neljästi. Viime perjantaina mukanani oli MioSa. designin uusimpia tuotteita; ajattelin näyttää niitä samalla mummulle, joka on hyvin kiinnostunut tästä yrityksestäni. Hän on nyt puoli vuotta kysynyt joka viikko Vieläkö sulla on niitä tilauksia? Aina vaan ko niitä tilataan sulta? Tämä uusin tuote on magneetti ja ne nähdessään mummu tokaisi Tuleeko näihin vielä jotain kuvioita? Tee kirkkaammilla sävyillä, punaisia ja sellaisia! :D Nooh ehkä joskus myöhemmin, mutta tällä hetkellä valmistan itsekkäästi sellaisia tuotteita, joissa oma silmäni eniten lepää…

Oletteko huomanneet, miten kiven alla kauniit magneetit ovat? Siis sellaiset ihanat samaa sarjaa olevat, jotta jääkaapin ovi tai työpisteen ympäristö ei ole kymmentä eri sorttia täynnä! Ja tokihan käyttöesineet saavat (oikeastaan niiden pitääkin) olla silmää miellyttäviä ja aina plussaa siitä, kun ne sopivat sisustukseenkin! Näistä ajatuksista syntyivät nämä magneetit (osa syntyi jo huhtikuussa, mutta muut tuotteet ajoivat edelle…), jotka ovat nyt pari päivää olleet MioSa. designin Facebook-sivulla myynnissä. Aluksi kyllä mietin, raaskinko edes myydä näitä herkkunappeja ;D, mutta olen nyt muutamat jo kuoreen sujauttanut…

Magneetteja on kuutta eri sävyä: puuta, mustaa ja valkoista, minttua, hempeää roosaa ja nutriaa, joka on tosi kaunis harmaan ja ruskean sekoitus. Kokoja löytyy kaksi: pieni, jonka halkaisija on 35 mm ja iso halkaisijaltaan 50 mm. Magneettien maalipinta on hyvin peittävä, mutta puunsyynkuviot näkyvät kauniisti sen läpi tehden jokaisesta magneetista uniikin. Käyttämäni magneetit ovat erittäin voimakaspitoisia!

Tein tähän muutaman herkun sävy-yhdistelmän kuten esimerkiksi minttu-musta-valkoinen, musta-valkoinen-puu ja nutria-roosa-puu:

Magneetteja voi tietysti tilata vaikka vain yhtä sävyä ja minkä verran haluaa – hinnoittelu menee seuraavasti:

  • 3 kpl 10 €
  • 6 kpl 17,90 €
  • 9 kpl 23,90 € (hinnat sis. ALV 24 %)

Tilaukseen voi sekoitella sävyjä ja kokoja ihan oman maun mukaisesti. Esim. yksi iso ja kaksi pientä tai kaksi isoa ja yksi pieni. Tai isompien erien tilaukseen puolet ja puolet. Ilmoitathan nämä toiveesi tilatessasi! Kuusi magneettia menee vielä 1,50 € postimaksulla, tuosta suuremmat erät 2,50 euron postimaksulla. Maksutapana toimii tilisiirto ja näitä voi tilata sekä sähköpostitse allyouneediswhite@hotmail.com tai MioSa. designin Facebook-sivun inboxin kautta.

Kaunista syyssunnuntaita!