Piha ja puutarha arkistot - Sivu 11 12:stä

Satu //ALL YOU NEED IS WHITE / 1.9.2015

Pää pyörällä pihajutuista

Satun suunnittelutoimistosta päivää! En tiedä mikä muhun on iskenyt! En ole koskaan ollut mitenkään erityisemmin kiinnostunut pihajutuista, mutta omakotitaloasujana on tietysti ollut pakko jonkin verran niihin perehtyä (ja ehkä kiinnostuakin). Nyt tämän aurinkoisen elokuun ansiosta ja inspiroimana olen alkanut miettimään pihajuttuja enemmänkin. Haaveilemaan ja suunnittelemaan. Yllätinpä itseni eräänä päivänä oikein jopa odottamasta, milloin pääsen rikkaruohoja nyppimään! Tämän täytyy olla väliaikaista…

Meille oli alusta asti selvää, että teemme pihaa pikkuhiljaa vuosien mittaan; ei ole mitään takarajaa, milloin sen tulee olla valmis ja onkokaan piha koskaan täysin valmis. Tuskin vain, sillä sehän on täysin verrattavissa kodin sisustukseen, joka elää myöskin aina jonkin verran vuosien saatossa. Piha on ollut jo pari vuotta valmis siten, että suurin osa istutuksista on puuttunut, kun taas nurmikkoaluetta on ollut aika reilusti. En ole halunnut toteuttaa mitään väliaikaista piharatkaisua, sillä koen, että se tulisi maksamaan tuplasti sekä aikaa, vaivaa että rahaa. Mieluiten kerralla kuntoon ja sellaiseksi, joka on oikeasti omaan mieleen!

Tonttimme on viisikulmainen ja rajautuu kahdelta sivultaan kaupungin virkistysalueeseen. Osan takapihasta olemme jättäneet luonnontilaan ja ehkä sen vastapainoksi kaipaisin tuolle hoidetulle pihaosuudelle nurmikon rinnalle jotain säntillistä; selkeää, pelkistettyä ja suoralinjaista. Sitten taas toisaalta ihastelen sellaisia modernin reheviä pihoja, joissa on vaikka ja mitä – moniulotteisuutta ja yllättäviä yksityiskohtia! Mutta kun lähden toteuttamaan sellaista omalle pihalleni, on lopputulos huomattavasti pelkistetympää. En vain tiedä miten se tapahtuu, mutta moni yksityiskohta tippuu matkan varrella pois, aivan kuin itsestään :D.

Olen viimeisten kahden vuoden aikana pähkäillyt ja pähkäillyt tuota takapihan yhtä aluetta, voi kuinka monia tunteja olenkaan siihen saanut kulumaan… Enkä ole koskaan päässyt mihinkään tyydyttävään lopputulokseen, kunnes eilen illalla! Tähän väliin pienet fanfaarit! Monia suunnitelmia olen paperillekin töhertänyt, mutta en ole saanut niistä kunnolla kiinni ja aina jotain on jäänyt suuren kysymysmerkin taakse. Tiedättekö sen tunteen, joka syntyy, kun jokin loksahtaa paikoilleen ja tulee se tunne, että nyt, tämä se on? Tuon koin eilen ensimmäistä kertaa takapihamme suhteen ja voi miten se innosti taas ihan uudella tavalla! Mies on antanut mulle vapaat kädet alueen suunnitteluun sanoen, ettei osaa suunnitella tuollaisia, mutta tuntuipas erityisen kivalta sekin, että hänkin piti suunnitelmastani – yhteistä piha-aluetta tässä kun kuitenkin tehdään! Yhteentoista saakka illalla suunnittelin tuota aluetta ja pihajututhan ilmestyivät sitten uniinkin… Tulimme juuri mummuni luota synttärikahveilta (vanhempi kisuneitiseni täyttää tänään myös vuosia: 13!), poika nukkuu päiväuniaan ja itse tulin innoissani kurkkimaan piirroksiani :D. Vielä pientä viilausta istutuksia miettien, mutta ydinjutut alkavat olla selvillä!

Koska tonttimme on melko iso (kokonaisuudessaan 1800 neliötä), haluaisin hyödyntää sitä ja luoda pihallemme erilaisia nurkkauksia tai selkeästi toisistaan erotettuja ryhmiä/alueita. Jossain istutusaltaita, jossain istuskeluryhmä oleskelualueineen ja ruukkuistutuksineen, jossain sitten hyötykasvialue… Tuota jälkimmäistä olen kaavaillut pihavajan ympärille. Haluaisin sinne pari-kolme puuta, joista ainakin yksi olisi kirsikkapuu (olisiko se riippakirsikkapuu, mahdollisesti…), yksi voisi olla punaviinimarjapuu ja yksi pilariomenapuu. Näiden lisäksi mies voisi nikkaroida (on jo lupautunut hommaan) jämälaudoistamme pari viljelylaatikkoa vajan eteen ja vajan toiselle seinustalle olisi ihana saada tuollainen seinämallin ”viljelylaatikosto”, kuten tämän kollaasin ylimmäisellä rivillä toisena oikealta näkyy:

Juu kyllä, mopo keulii aina ja kunnolla, kun jotain suunnittelen. Mutta sieltä sitten aina pikkuhiljaa laskeudutaan maan pinnalle ja siihen toteutusvaiheeseen, joka onkin sitten ehkä yksi kirsikkapuu :D. Mutta tämä suunnitteluvaihe (oli aihe mikä hyvänsä), on aina yksi parhaista! Saa antaa mielikuvituksen lentää, inspiroitua, ideoida, innostua, haaveilla, miettiä, puntaroida – ja vain taivas on rajana! Rakastan sitä tunnetta ja se tuo valtavasti energiaa ja potkua arkeen ja mikä parasta: se on täysin ilmaista!

Takapihan istutusalueelle on näillä näkymin tulossa erilaisia koristekiviä, pihaltamme löytyneitä luonnonkiviä, yksi polku, askelpolkulaattoja (myös niitä reiällisiä), aurinkokennovalaisimia, ikivihreää, kukkivaa, ehkä yhdet tikapuut ja eräänlainen sermikin on mietinnän alla… Täytyy vielä miettiä, millä alueen rajaisimme: olisiko se Kekkilän rajausreuna vai jokin rajauskivi. Mahdollisesti kiveä uloimpaan osaan ja sisäosat voisi erotella toisistaan sitten tuolla Kekkilän rajausreunalla. Onko teillä muuten hyviä kokemuksia siitä? Sormet jo syyhyää näpräilemään! Olen sitä tyyppiä, jolla on hyvä olla ohjeet/piirros paperilla, josta sitten toteutusvaiheessa katsoa, mitä tehdään ja laitetaan mihinkin. Muuten aikaa tuhlaantuu aivan liikaa pähkäilyyn ja sitten myöhemmin nopeasti tehdyt päätökset kaduttavat. Toki sitten toteutusvaiheessa voi tehdä muutoksia ja usein niitä tuleekin, kun näkee jonkun oikeasti valmistuvan. Toivottavasti ehtisimme tähän puuhaan jo tässä syyskuun aikana eikä tätä tarvitsisi jättää ensi kesään. Tietysti monia yksityiskohtia voi tehdä alueelle myöhemminkin ja täydennellä sitä sitten aina, kun inspiraatio iskee. Toivotaan, etteivät ainakaan syyssateet estäisi näitä puuhasteluitamme! Miltäs kuulostaa? :)

Kuvakaappaukset Pinterest-boardistani.

Satu //ALL YOU NEED IS WHITE / 31.8.2015

Etupihalla tapahtuu

Kirjoitinkin eilen, että puuhastelimme koko eilisen päivän etupihan parissa. Etupihan portaiden toisella puolella on neljä tuija-allasta, jotka täytimme tuoreella kuorikatteella. Kyllä olikin vanha kate päässyt harmaantumaan ja painumaan, erityisesti tuoreen katteen rinnalla eron huomasi selvästi!

Toinen projekti oli etupihan istutusallas, jonka olemme tehneet muistaakseni neljä vuotta sitten syksyllä. Se tuli silloin kokemattomina tehtyä hieman sinnepäin ja nyt se sitten kostautui… Enää ikinä emme aio tehdä minkäänmoisia istutusaltaita tai kukkapenkkejä rajaamatta niitä selkeästi ympäröivästä maastosta eli esimerkiksi nurmikosta. Kuinka ärsyttävää onkaan, kun nurmikko alkaa pikkuhiljaa levitä sinne sun tänne istutusaltaan alueelle… Mietimme moneen otteeseen, millä alueen rajaisimme. Olimme alkuun molemmat jonkinmoisen rajauskiven kannalla, mutta tulimme sitten monestakin syystä toisiin ajatuksiin ja päädyimme painekyllästettyyn lautaan. Samaan materiaaliin, jolla olemme muitakin alueita (esim. kivijalan juurella olevan kivialueen) etupihallamme rajanneet.

Olin ajatellut, että saamme tuon istutusalueen rajattua ja siistittyä rikkaruohoista kolmessa tunnissa. Pikkujuttu. Joopa! Reilut neljä tuntia vierähti kuin siivillä emmekä saaneet sitä edes täysin valmiiksi, joten tänään iltasella jatkuu. Kuten kuvista näkyy, vielä puuttuu jonkin verran suojakangasta (suodatinkankaan puuttuessa käytimme mansikkamailta tuttua matskua :D) ja kuorikatetta. Halusimme tehdä tämän nyt todella huolellisesti, jolloin sen siistinä pitäminen on aiempaa helpompaa. Toivotaan ainakin näin!
Isot kivet on tontiltamme ja niiden sijoituspaikka täytyi aikanaan päättää nanosekunnissa, tuollaisia järkäleitä kun ei ihan miesvoimin enää siirrettäisikään. Kaivuri tiputti ne tuollaiseen toivomaani asetelmaan, tykkään lopputuloksesta! Viiden kiven muodostelman päällä on kolme pienempää, joiden sijoituspaikka on vielä auki. Tähän asti ovat olleet tuossa, mutta voipi olla, että tulevat päätymään takapihan istutusalueen täytteeksi. Takapihan istutusalueen tekemisen ajankohta on kyllä vielä auki, mutta viimeistään ensi kesänä sekin tulee valmiiksi. Se ei olekaan mikään päivän tai parin projekti, sen verran isompi homma on kyseessä!

Mutta mutta, miksi tätä postausta kiirehdin heti tähän aamutuimaan johtuu siitä, että mielelläni kysyisin teidän mielipiteitänne noiden koristeheinien istuttamiseen liittyen! Olen ostanut sekä japaninsaraa että oshimasaraa ajatuksena, että osan niistä istuttaisin tähän etupihalle, kivien läheisyyteen. Kyseiset heinät menestyvät puolivarjoisessa tai varjoisessa paikassa. Tälle etupihan alueelle paistaa aurinko aamusta aina noin klo 13-14 saakka, paistetta osuu eniten tuolle pallotuijaa ympäröivälle alueelle:

Kartiovalkokuusista yläkuvassa oikeanpuolimmainen on varjoisemmalla puolella. Japaninsaran lehdet ovat tummemman vihreät kuin oshimasaran, joka on siis tuo kuvissa näkyvä vaalealehtinen heinä. En vielä tiedä, miten näitä koristeheiniä sijoittaisin… Laittaisinko vain esim. kolme suht lähekkäin toisiaan ikään kuin rykelmään vai yhden sinne ja toisen tänne..? Tuossa yläkuvassa voisi miettiä sijoittamista siten, että jokaisen kiven eteen yksi, jolloin niitä tulisi tuolle alueelle kolme. Kuinkahan paljon ja nopeasti leviävät, onko teillä kokemusta? Myyjä ei oikein osannut tähän vastata, hmm… Haaveissani nuo eivät leviäisi juuri yhtään (kuten eivät mitkään muutkaan istutukset…) :D.

Tykkään kovasti noista koristeheinistä, just mun makuun! Ihanasti tuulessa heiluvia ja kahisevia. Viiruhelpi on myös kovasti mieleeni, mutta olen kuullut sen leviävän niin voimakkaasti, että ehkä istutan sitä ensi kesänä vain ruukkuihin. Olisikohan nämäkin parasta istuttaa maahan jossain astiassa (ja kuinka isossa?), jotta eivät leviäisi niin kovasti..?

Tähän etupihalle ajattelin istuttaa nyt syksyllä myöskin jokusen krookuksen sekä helmililjan – alueen aurinkoisimpaan kohtaan. Mutta muuten ajattelen, että mahdollisimman simppeli toimisi tässä, sillä etupihalla on muutakin (timanttituijia, pallotuijia, koivuja, lumipalloheisi…). Voi olla, että alppiruusun istutan etupihalle vielä, mutta en tälle kuvissa näkyvälle alueelle kuitenkaan. Väriä tähän rykelmään tulisi kesäisin kesäkukkien muodossa, sillä ajattelin laittaa niitä kivien päälle ruukkuihin. Jokunen voisi olla sellainen kiva riippumallinen, joka rönsyilisi kauniisti kivien päällä ja roikkuisi jonkin verran niiden ylikin.

Mutta siis – miten istuttaisitte nuo koristeheinät ja mitä muuta mahdollisesti kivien lähettyville laittaisitte?

Satu //ALL YOU NEED IS WHITE / 30.8.2015

Venetsialaisten jälkeen

Venetsialaiset on juhlittu. Näin se kesä vain tuli ja meni. Onneksi saimme tämän aurinkoisen ja lämpimän elokuun, jotta kesä myös tuntui kesältä. Nyt aurinkoisten viikkojen jälkeen on oikein mukavaa fiilistellä pimeän ajan alkua ja saapuvaa syksyä. Joka kerta nämä vuodenajan vaihtumiset tuntuvat niin ihanilta, ei näihin totu tai turru ollenkaan ja hyvä niin! Aina on jotain uutta mistä nauttia ja sitten kun alkaa ehkä jo kyllästyttämään, onkin taas uuden vuodenajan aika.

Tänä viikonloppuna vietimme tosiaan kesä- tai huvilakauden päätösjuhlaa: veden, tulen ja valon juhlaa. Venetsialaisviikonloppuna Kokkolassa näyttää aina tosi kivalta! Ihmiset innostuvat kesän jälkeen taas kynttilöistä, ulkolyhdyistä ja ulkotulista, koristelevat pihansa ja fiilistelevät. Ilotulitteista en juurikaan välitä, mutta nuo muut venetsialaisperinteet ovat oikein mukavia.

Meidän terassi on syysasussaan; kynttilöitä, tyynyjä ja torkkupeittoja siellä täällä. Viime sunnuntaina keksin ripustaa pari kaapissa majaillutta lyhtyäni terassin toiseen kattopalkkiin, jotta jotain olisi hieman korkeammallakin kuin vain lattian ja pöytien korkeudella. Lopputulos on mielestäni oikein kiva ja olenkin nyt poltellut lyhdyissä kynttilöitä joka ilta.

Mietiskelin, että laittaisimme terassin toiseenkin kattopalkkiin yhden lyhdyn roikkumaan. Tuo toinen palkki on matalammalla ja ihan terassin toisessa päädyssä, tässä kuvassa sitä näkyy hieman vasemmalla:

Siitä se näkyisi jonkin verran myös etupihan puolelle. Etupihasta puheenollen; olemme huhkineet sen parissa ihan koko päivän. Hieman jäi hommaa vielä huomisellekin, sillä miehen täytyi rientää harrastustensa pariin. Itse juon nyt kupposen cappuccinoa, jonka jälkeen käyn hakemassa pojan mummolasta kotiin. Porskuttaa siellä kuulemma parhaillaan ennätyspitkiä päikkäreitä. Jos ehdin, käyn nappaamassa tuosta etupihasta muutaman kuvan ja kirjoittelen siitä aiheesta huomenissa! Aurinkoista illanjatkoa!