Olette tainneet ehkä vuosien mittaan huomatakin, että täällä kirjoittelee sydänjuuriaan myöten jouluihminen? Joulu on mulle viides vuodenaika, ei mikään juhla muiden joukossa, vaan todellakin vuodenaika, jota kohti ajatukset siirtyvät vähitellen jo syksyn kynttiläkauden startatessa. Se joulun tunnelma saa jaksamaan läpi pimeimmän vuodenajan; joulu tuo elämään iloa ja valoa silloin, kun sitä eniten kaipaa. Olen myöskin aina julistanut, että haluaisin elää tässä joulunodotuksen tunnelmassa aina.

Nyt minut haastettiin mukaan Indiedaysin ja ASUSin kampanjaan, jossa tarkoituksenani on jakaa vinkkini stressittömään joulunviettoon. Ensinnäkin, jo tuo sanapari särähtää korvaan ikävällä tavalla: joulu ja stressi. Eihän niistä saa puhua yhdessä! Jouluun ei vain kuulu stressi ja piste. Mutta mutta, valehtelisin jos väittäisin, etten ole moista koskaan itse kokenut. Joka joulu se jostain pistää esiin, oli aiheena sitten joululahjat, joulusiivoukset tai jouluruuat. Olen huomannut, että omakotitaloon muutettuamme sitä on alkanut jouluisin näkyä: stressiä. Mistä se sitten kumpuaa? Haluaako kaiken olevan tiptop täydellistä vai eikö joulu tunnu joululta, jos ei ehdi tehdä kaikkea suunnittelemaansa? Asettaako tavoitteet liian korkealle vai onko to do -lista vain yksinkertaisesti liian pitkä? Ehkä kaikkea noita. Järjellä ajateltuna hieman typeräähän tuo on, mutta nämä ovatkin pitkälti fiilisjuttuja.

064_edit

Kun oikein miettii; täytyykö se koko muun vuoden myllättynä ollut kaappi siivota juuri jouluksi, vaikka sen kaapin ovea ei jouluna edes avaa? Muistan erään joulun (se oli 2011 tai 2012), kun tein koko joulukuun tosi paljon töitä. Tuolloin menin jouluvalmisteluissa todellakin siitä, mistä aita on matalin. En stressannut, koska sille ei yksinkertaisesti ollut aikaa. Ylimääräisen ajan vietin sen sijaan fiilistellen, oi se oli ihanaa! Joulusiivoukset oli tuona vuonna kaikkea muuta kuin perusteelliset, mutta tiedättekös mitä? Joulu tuli siitä huolimatta! Enkä näin jälkeenpäin muistele sitä mitenkään eri tavalla kuin muitakaan jouluja. Muistan tuon joulun ainoastaan vähemmän stressiä, mutta sitäkin enemmän fiilistelyä sisältävänä!

Ensimmäinen askel stressittömään olotilaan on se, että stressin tunnistaa. Kun huomaa, että se alkaa nostaa päätään, kannattaa asialle tehdä jotain! Vaikka istua alas höyryävän glögikupposen kera, ottaa joululehti käteen ja vain olla ja nautiskella kiireettömyydestä. Joulu on mielestäni rauhan, rakkauden ja rentoutumisen aikaa. Ei muulla ole väliä! Noita kolmea ärrää ei poista muutamat pölypallerot tv-tason alla tai Saarioisten äitien valmistama lanttulaatikko, sen sijaan että sitä valmistaisi itse yön pikkutunneilla. Asioiden tärkeysjärjestys on hyvä muistaa; se mikä on jollekin toiselle tärkeää, on toiselle yhdentekevää. Pointti onkin se, että jouluvalmisteluihin tulisi sisällyttää vain ne itselleen mieluisat asiat. Jos ei nauti joulusiivouksista, niin tekee vain kaikkein välttämättömimmät tai ostaa palvelun. Tai mikä estää voimien yhdistämisen ystävän kanssa! Pyydät ystäväsi kotiisi siivousavuksi ja menet vastaavasti seuraavana päivänä hänen kotiinsa. Yhdessä tekeminen on huomattavasti kivempaa ja tuloksena on hyvä mieli molemmin puolin sekä kaksi puhdasta kotia! Jos taas nauttii jouluruokien tekemisestä, niin sitten tekee ne itse! Jos ei, voi vaikka nostaa ne jalat sohvapöydälle ja kuunnella lempijoulumusiikkia ilman stressin hiventäkään ja turvautua hyvällä omatunnolla kaupan antimiin! Joulupöytään istuutuessa moista ruokahössötystä ei enää edes muista.

cats_1_edit

Todennäköisesti kaiken aiheuttaa tämä suorittaja-elämäntyyli, joka tuntuu tänä päivänä olevan niin pinnalla. Mutta ehkä sen voisi edes joulun ajaksi unohtaa? Palata mielessä enemmän vanhaan aikaan, jolloin moisia kiireitä ei ollut ja ennen kaikkea miettiä sitä joulun perimmäistä tarkoitusta. Tehdä omasta joulusta juuri sellaisen kuin haluaa; sama miten naapurit, ystävät tai tuttavat joulunsa viettävät – me vietämme näin! Joulun puuhasteluista voi tehdä mukavaa ajanvietettä vaikka koko joulukuun ajalle, ikään kuin aikuisen joulukalenterin tyyliin: joka päivälle olisi suunniteltuna jokin jouluaskare ja näin mitä lähemmäksi joulua mennään, sitä vähemmän on tekemistä ja kiireettömyyden tunne lisääntyy! Tuollainen joulupuuhastelu auttaa myös pääsemään siihen joulun tunnelmaan ja niiden parissa työelämän kiireet jäävät taka-alalle.

Yksi vaihtoehto lieventää joulustressiä on tietenkin lahja, josta on iloa koko perheelle. Voit käydä kurkkaamassa ASUSin parhaat joululahjaideat täältä! Ja huomaathan, että kun äänestät siellä omia suosikkejasi, osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa itsellesi ASUS Transformer Book T200 (arvo 500 euroa!).

cats_edit

Tämä on lapsemme ensimmäinen joulu ja senpä vuoksi nyt onkin oikea ajankohta muuttaa asennetta stressittömän joulun suuntaan. Haluan koko sydämestäni lapselleni muistoja mukavasta ja leppoisasta joulunajasta, en missään nimessä jouluisin stressaavasta äidistä. Joulu on koko perheen juhla ja silloin kaikilla tulee olla mukavaa, myöskin meillä pienimuotoiseen stressailuun taipuvilla naisilla! :)

Perjantaina saamassamme joulukortissa tämä kaikki olikin hyvin todettu ja tiivistetty:

Joulukiireet, joululahjat,
joulusiivous, joulustressi?

Ei vaan joulupaussi,
joulurauha,
jouluhuili!
Joulumieli.

banneri

 

 

 

061

Viime viikolla tuli fiilisteltyä hieman sohvapöydän kattauksella: joulumusiikkia, glögiä & pipareita! Ne nautittiin tosin vasta myöhemmin miehen tultua töistä kotiin, nämä kuvat otin kun oli vielä päivänvaloa. Halusin testailla kameran toimintoja: miten tuoda tuollaista sinertävää sävyä kuviin. Mielestäni se sopii kivasti tähän vuodenaikaan ja saa kuvista hieman salaperäisempiä. Valkotasapainoa säätämällä saa suuren muutoksen! Kun päivänvalolla kuvatessa vaihtaa valkotasapainoasetukseksi keinovalo, tulee kuvaan kiva sinertävä sävy.

063

Noita poro-lautasliinoja ostin jokin aika sitten törmätessäni niihin Kodin Terrassa. Aivan ihanat ja sopivat kivasti Talven ihmemaa -teemaan. Voi ainakin noista ihailla lumisia maisemia, kun ei niitä ikkunastakaan näy… Onkohan jossain päin lunta..?

102

117

Kuvissa näkyvä valkoinen lahjalaatikko on eräiden jouluvalojen laatikko. Oli niin kivan näköinen, etten halunnut heittää pois. Harmaa nauha ympärille ja näin se sai tähän juhlakauteen sopivan asun. Mies on kysynyt pariin otteeseen, kenelle tuo lahja on. En ole vielä paljastanut. Nyt voin täällä kertoa, että se on ns. sälälaatikko :D. Tiedättekös; sellainen pikkusälä joka ajelehtii siellä sun täällä eikä mitään hajua, kenen käsistä sitä aina pöydille ilmaantuu… Se päätyy nyt tuonne ja simsalabim!: taas tuli nopeasti siistiä! Tosin on siellä myös pari kynttilää…

cats

071

Tällaista tänä tiistaina! Mitäs teille kuuluu, olette olleet niin hiljaisia? Joko on jouluvalmistelut aloitettu ja ehkä jo hyvällä mallillakin? Me ajattelimme tänään vauvan kanssa suunnistaa kaupunkiin ja ehkä piipahtaa Mannerheiminaukion Joulumarkkinoillakin; viime vuonna siellä näytti tältä. Niin muistattekos, kun eilen kerroin meidän öistä? Syykin selvisi eilisen aikana ja sitähän se oli mitä aavistelinkin: ensimmäinen ylähammas on tullut esiin ja toistakin jo viereen pukkaa… Olipa jotenkin todella helpottavaa, että syy selvisi. Se auttaa jaksamaan öitä vielä paremmin! Katsoin eilen omasta vauvakirjastani, milloin olen saanut hampaita ja aivan huvitti: aika lailla päivälleen samanikäisenä on puhjenneet juuri samat maitohampaat kuin nyt pojallamme :).

 

 

Heippa pitkästä aikaa! Tai pitkästä ja pitkästä; kaksi vuorokautta oli välissä :). Tuntuu kuitenkin siltä, kuin olisin pitänyt ainakin viikon blogiloman! Oli hieman teknisiä ongelmia eilen (sain muutaman sähköpostitiedustelunkin), joten päätin sitten suosiolla pitää tietokoneen suljettuna. Nyt taas pelittää ja uusi viikkokin on startannut! Eilen sanoin miehelle, että hänelläkin enää kaksi kokonaista työviikkoa ennen joulua, sitten pari leppoisampaa, osittaista lomaviikkoa. Onpa mukavaa!

Monenlaista jouluista on jo ehditty tekemään ja kokemaan. On ihasteltu ensimmäisiä joulukukkia, herkuteltu glögiä & pipareita (nuo appelsiinipiparit; niin herkullisia!), leivottu joulutorttuja useampaankin otteeseen, laitettu kotiin joulua ja vain fiilistellen odotettu tulevaa.

Kuvakansiot1

Kissoillakin jo joulu(kinkku) mielessä! Kirjoittelen heidän kuulumisiaan lisää joku päivä. Joululahjoja täytyisi varmaan alkaa pikkuhiljaa hankkimaan, olen ostanut vasta yhden! Hieman vaikuttaa nyt kaikkiin jouluvalmisteluihin tämä vaihe… Toivottavasti ei kuulosta miltään valitusvirreltä, sellaiseksi en tätä tarkoita, vaan toteanpa vain, että meillä ei edelleenkään nukuta. Välillä oli parempi kausi, kun molemmat alahampaat olivat puhjenneet, mutta sitten palasimme taas tähän tyyliin. En enää edes muista, montako viikkoa olemme taas eläneet näin (muistaakseni kolmas viikko alkoi juuri), mutta herään vauvan kanssa joka yö tunnin välein eikä hän rauhoitu kuin rinnalle. Pisin unipätkä sijoittuu aamuun; yleensä klo 6.30-9.30 meillä nukutaan heräämättä. Että tuollaisilla yöunilla on hiukan veto pois. Varmasti saman kokeneet tietävät, miltä tämä tuntuu. Satunnaiset huonot yöt ovat täysin eri asia kuin tällainen pitempi vaihe. Lääkäri on ensi viikolla, sitä odotellessa! Vaikka mitä on kokeiltu, mutta ei tunnu olevan apua. Unikouluakaan ei voi aloittaa, ennen kuin sairaudet/allergiat on poissuljettu. Olisiko nyt sitten kuitenkin kyse ylähampaista, sillä ikenet pullottavat aika lailla… Kyllä tulevat tuskalla, jos näin on! Eipä tässä muuta kuin päivä ja yö kerrallaan kohti joulua!

Kuvakansiot1-001

Vauva nukkuu päiväuniaan, joten taidan nyt itsekin oikaista tähän sohvalle. En yleensä ehdi nukahtaa vauvan päiväunien aikana, siitä on aiheutunut mulle hieman paineitakin jo, joten en enää edes yritä. Mutta nyt sohvalle ja kisut kainaloon (tai vanhempi kisu, eihän tuo nuorempi sellaisesta piittaa)! Kivaa viikkoa ja ai niin, meillähän juhlitaan tänään jo seitsemän kuukauden ikäistä aarretta! <3