Olettekin varmaan lukeneet tästä samasta aiheesta muista blogeista eli tiedätte jo, mistä on kyse. Sain tämän haasteen sekä Kertulta Modernisti Kodikas -blogista että Viljalta Muotoseikka-blogista, kiitos naiset! Haasteen tarkoituksena on valita kolme sanaa, jotka parhaiten kuvaavat omaa kotia. Mietin näitä kyllä aika kauan ja monenlaisia vaihtoehtoja pyöri mielessä, mutta lopulta valitsin nämä kolme:

valoisa, toimiva ja rauhallinen. 

Tykästyin erityisesti tuohon viimeiseen sanaan, jonka keksi mieheni. Se oli kyllä ihan napakymppi valinta, niin kuvaava!

Kotimme on todella valoisa valkoisten seinien ja katon sekä suurten ikkunoiden ansiosta. Maaliskuusta syyskuuhun ei juurikaan valoja tarvita, päivänvalo riittää noina kuukausina mainiosti. Valkoisilla pinnoilla sekä ilmansuunnilla suhteessa talon pohjaan on ratkaiseva merkitys.

121

cats20

016-860x573

Toimiva-sanan tilalle olisin voinut valita myös sanan käytännöllinen. Pääasiassa tarkoitan tuolla toimivalla kotimme pohjaratkaisua, jonka suunnittelussa onnistuimme omasta mielestämme (amatööreinä) hienosti. Myöskin Sähkösuunnittelua-postaukseni sähkösuunnitelma meiltä hoitui melkoisen moitteettomasti (luulen, että oman kotimme kohdalla jopa ammattilaisia paremmin!), jonka kolme ja puoli asuinvuotta ovat käytönnössä todistaneet.

Pohjaratkaisussa pidän kovasti toimintojen keskittämisestä: makuuhuoneet löytyvät toiselta puolen taloa ja yhteiset oleskelutilat toiselta. Meidän makuuhuoneemme vieressä on vaatehuone, jonka läpi pääsee kodinhoitohuoneeseen: pyykkipäivinä pyykkejä ei tarvitse montaa askelta omille paikoilleen kiikutella. Saunailtona kodinhoitohuone toimii pukeutumistilana ja likapyykin voi sujauttaa suoraan pyykkikoriin: ei lojuvia pyykkikasoja lattioilla/tasoilla. Viikonloppuvieraille kodinhoitohuone tuo myös yksityisyyttä eikä tarvitse puolialastomana hipsiä makuuhuoneen puolelle pukeutumaan.

cats11

009-860x573

Kodinhoitohuoneen nurkasta löytyy myös pikkuvessa eli kyseessä on todellinen monitoimitila! Sekä kodinhoitohuone että kylpyhuone sijaitsevat olohuoneen seinän takana, mutta mitään ääniä ei olohuoneeseen kantaudu – tästä kiitos miehille, jotka hoksasivat rakennusaikana tehdä huoneiden välisestä seinästä normaalia äänieristetymmän. Skaalan valmistamat väliovemme ovat myös äänieristetyt ja näiden seikkojen ansiosta olohuoneessa voi jammailla kaikessa rauhassa ja kylpyhuoneessa kuunnella omaa musiikkia joko kattokaiuttimen tai poreammeen kautta, olohuoneessa olevia häiritsemättä.

Sana toimiva kattaa myös sen, että kodin tilat ja neliöt on hyvin hyödynnetty.

033

068

Sanalla rauhallinen on mielestäni suuri merkitys. Luulen, että se pohjautuu meidän kohdallamme pitkälti kotimme värimaailmaan sekä rauhoittavaan yleisilmeeseen. Koti on silloin onnistunut, jos se tuntuu asukkaistaan kodikkaalta ja rauhalliselta, sillä kodin tarkoitus on toimia juurikin rauhoittavana paikkana, lepopaikkana. Omassa kodissa sekä keho, mieli että silmä lepää.

044

063

Tämä kiva haaste on niin monessa blogissa kiertänyt, etten laita tätä enää eteenpäin, mutta olisi tosi mielenkiintoista kuulla, millaisilla sanoilla te omaa kotianne kuvailisitte! Oli teillä sitten blogia tai ei, niin kommenttiboxiin saa laittaa kuvailuja tulemaan :).

 

 

Näinä päivinä huomaa kyllä selvästi, kuinka valon määrä vähenee ja sen myötä päivä lyhenee. Täällä kotona ollessa siihen tulee kiinnitettyä erityisesti huomiota. Puolenpäivän tienoilla valoa on eniten, mutta aika pian sen jälkeen alkaa jo hieman hämärtyä. Puhuimme tuosta juuri äitini kanssa ja sanoin, että ihmettelen miksi ihmiset valittavat pimeydestä, vieläpä joka vuosi. Onhan tuo odotettavissa ja tiedossa jo hyvissä ajoin, millaista loka-marraskuussa on… Tuskin se kenellekään yllätyksenä tulee ;).

Taidan kuulua siihen vähemmistöön, joka todella nauttii kaikista Suomen vuodenajoista – jopa tästä synkkyydestä. Miten ihanaa vaihtelua vaihtuvat vuodenajat elämään tuovatkaan, olisihan se tylsää jos ympäri vuorokauden olisi valoisaa ja lämmintä, kuten kesällä! Ajattelen myös niin, että koska tähän ei voi itse vaikuttaa, on tästä vain paras löytää ne hyvät puolet, keskittyä niihin ja nauttia. Esim. miksi väkisin odottaa tunnelmavalojen ripustamista joulukuuhun, jos ne tuovat iloa jo nyt! Tämän pimeyden keskelle tarvitaan kaikki mahdolliset valopilkut. Kesällä ystäviä tapaa usein ulkona, erilaisissa tapahtumissa ja ihan sattumaltakin, mutta miksi ei nyt kutsuisi ystäviä kotiinsa – mikä arjen ilo ja piristys tuollainen tuokio onkaan!

Suorastaan rakastan sitä tunnetta, kun jo iltapäivällä hämärtää. Kolmen-neljän aikoihin voi sytytellä kotiin tunnelmavaloja ja nautiskella, koti näyttäytyy näin pimeänä vuodenaikana taas ihan erilaisena kuin valoisaan aikaan. Ihan erilainen tunnelma täyttää nurkat. Kiva olla kotona hämärässä ja puuhastella höyryävän kupposen kera, kyllä siitä valostakin ehtii taas nauttia! Pidetään vaikka mielessä, että jo tammikuun puolivälin tienoilla päivän pitenemisen huomaa selvästi. Ilman muuta odotan lunta aivan valtavasti, mutta en anna lumettomuuden kuitenkaan pilata näitä fiilistelyhetkiä. Eipä siis muuta kuin hedelmiä napaan ja nauttimaan!

004

Näin kauniin taulun marraskuun aurinko piirsi seinäämme toissapäivänä! Tätä ei voi kokea kesällä, koska tuolloin aurinko paistaa niin korkealta ettei saavuta olohuonettamme. Siinäpäs ihana kolmikko: tähti, Soihtu ja amarylliksen alku. Ensimmäisen amarylliksen tänä vuonna mulle ehti ostaa äiti, sen avautumista odotellessa…

P.S. Kiitokset kommenteistanne eiliseen Neulehaalari ja pienen pienet tossut -postaukseeni! Niin mukavaa ja mielenkiintoista lukea muiden kokemuksia. Vastailen kommentteihinne kun voin paremmin – eilen iski valtava päänsärky, joka ei vieläkään ole täysin ohitse. Jatkan siis kamppailua sitä vastaan ja palaan linjoille myöhemmin. Vielä ehtii muuten osallistua arvontaan – osallistumisaikaa on aina klo 18 saakka!

 

 

Nyt kun kodin pukeminen jouluasuun alkaa pikkuhiljaa olla ajankohtaista, palasin kuvakansioihini muistelemaan viime joulua: millaiselta kotonamme näytti tuolloin? Ilman kuvia en kyllä kovinkaan tarkkaan muistaisi, missä mikäkin jouluinen esine sijaitsi ja missä mitkäkin valot valaisivat… Itse tykkään lukea blogeista erilaisia muistelupostauksia, toivottavasti tekin! Lisäksi nyt kun blogini äärelle on löytänyt uusiakin lukijoita, niin ehkä tällainen on ihan paikallaankin? Poimin kuviin paljon myös sellaisia otoksia, jotka eivät ole blogissani vielä näkyneet. Tekstin joukossa on myös linkkejä viimevuotisiin joulupostauksiin, jos joku haluaa käydä kurkkimassa; linkit näkyvät vaaleanharmaina.

Lumihiutalekoristeita ostin jonain vuonna Stockmannilta, aivan ihania ja niitä voisi olla lisääkin! Sohvapöydällä kokoelma lempparijoulupallojani: kirkkaita, helmiäisvalkoisia, mustia ja pari värikästä lasipalloa, jotka olen vuosia sitten saanut edesmenneeltä kummisedältäni (valitettavasti vain kaksi säilynyt ehjänä, niitä oli alunperin muistaakseni neljä):

Kuvakansiot3

Äidin paperinarusta minulle tekemän kranssin taidan ripustaa taas ruokailutilan oveen, kahvasta roikkumaan – siinä se näyttää niin kivalta ja näkyy moneen suuntaan! Kuusenjalan aion tänäkin vuonna peittää lampaantaljoilla, se on paitsi kivan näköinen, tulee siitä myös kissoille kiva lekottelupaikka. Siellä patsastelivat ahkerasti viime joulunakin ja toki aina tasaisin väliajoin täytyy hieman maistella neulasiakin, muovisia sellaisia…

Ensimmäisen amarylliksen kotiutumista odotan innolla, se tapahtuu viime vuoden tapaan jo tässä kuussa! Herkullisia fudge-paloja täytyy tehdä kyllä tänäkin vuonna, nam! Tämänvuotisten joulukorttien suhteen puolestaan vielä emmin: teenkö tänäkin vuonna itse vai lähetänkö valmisversiot, ehkä kallistun tällä kertaa jälkimmäisiin… Tai jos pari tekisi itse, ihan vain sen fiiliksen vuoksi?

Kuvakansiot11

Tänään täytyykin kaivaa esiin tuo mm. kattauksissa käyttämäni valoköynnös, joka näyttää tosi kivalta myös tuolla tavoin verhotangosta roikkuen. Valkoiset unelman pehmeät tossut jalassa äidin tekemään palmikkotyynyyn nojaaminen olisi huomattavasti mieluisampaa, jos ikkunasta näkyisi kauniin valkoinen, luminen talvimaisema. Ei auta kuin odotella ja toivoa parasta…

Kuvakansiot1

Joulunpunainen sydän on perinteisesti koristanut makuuhuoneemme ikkunaa – ehkä myös tänä jouluna! Takan ääreen loihtimassani tunnelmanurkkauksessa viettivät viime vuonna eniten aikaa kissat… Joulua edeltävinä paukkupakkaspäivinä maistui piparmintulla höystetty höyryävän herkullinen ja suklainen mocha-kahvi.

Kuvakansiot12

Viime jouluna olohuoneemme oli aika tähtipainotteinen – tuskin luvassa suurta muutosta tänäkään vuonna. Valotähdet ovat niin yksinkertaisen kauniita ja niitä meiltä löytyykin kolme ikkunaversiota sekä pari pöytäversiota. Viime jouluna ripustin ensimmäisen ikkunatähden ruokailutilaamme lapsuuden joulumuistot mielessäni jo marraskuun alussa!

Kuvakansiot2

Tämän kuvatulvan myötä toivottelen kaikille ihanaa ja lämpöistä Isänpäivää!