Löysin jokin aika sitten nämä erään asunnon kuvat, joista tuli heti mieleen, miten lähellä tämä oli unelmieni sisustusta – noin seitsemän vuotta sitten :). Olipa mukava tehdä tällainen löytö! Hassua miten maku muuttuu vuosien mittaan, mutta nyt on kyllä jo vuosia tuntunut, että tämä on se mun tyyli ja tällaisen tyylin kodissa haluan asua ja elää. Mutta mitäs, jos viiden vuoden päästä maku taas muuttuisikin? Onkohan se mahdollista..? Vai pysyykö se suunta, joka niin vahvasti omalta tuntuu ja nuo ajat ennen tämän oikean tyylin löytymistä oli vain sen oikean hakemista ja maun kehittymistä tähän nykyiseen suuntaan? Jänniä juttuja! Onko teillä sisustusmaku muuttunut vuosien varrella?
Mutta tosiaan; tällainen harmaavalkoinen raitatapetti oli kovasti mieleeni, samoin vähän koristeellisemmat kattovalaisimet. Ruokailuryhmän tuoleiksi haaveilin samoihin aikoihin sellaisia korkeaselkänojaisia tuoleja, joissa olisi valkoiset huput. Maku oli siis selvästi romanttiseen suuntaan kallellaan. Tämän sisustusmaun aikoihin olin kuitenkin jo löytänyt jotain omaa ja pysyvää: vaaleuden, valoisuuden sekä valkoiset kalusteet.
Ei tämä sisustus missään nimessä silmissäni vieläkään ruma ole! Kaunis tila, mutta itselleni tai omaan kotiini liian koristeellinen. Jos kotini edustaisi tuota sisustustyyliä, miettisin vähän väliä mitä seuraavaksi karsisin ja pyrkisin koko ajan selkeämpään ja selkeämpään lookiin.
Väkisinkin tulee joskus mieleen, että mitäs jos olisimmekin pitäytyneet ensimmäisessä talohaaveessamme ja alkaneet rakentamaan sen pohjalta… Nimittäin jos näin olisi käynyt, asuisimme nyt Kannustalon Onnela-tyyppisessä talossa ja ehkä meillä näyttäisi samantyyliseltä kuin näissä kuvissa :). Haimme kuitenkin lisäinspiraatiota selailemalla lehtiä, nettiä, vierailemalla asuntomessuilla jne. ja sitten eräänä iltana sanoin miehelle, että tehdäänkö sittenkin pulpettikattoinen talo! Mies innostui piirtelemään Google SketchUpilla hahmotelmia ja sen jälkeen ikään kuin jokin loksahti paikoilleen: tuossa meidän tuleva koti on! Kaikki osa-alueet alkoivat ottaa askelia modernimpaan suuntaan ja aloimme vimmatusti järjestelemään ja luonnostelemaan huoneita paperille. Siitä eteenpäin kaikki eteni vauhdilla ja parin kuukauden kuluttua tontillamme lauloikin jo moottorisahat :).
Leikittelemme joskus ajatuksella, että rakentaisimme vielä toisen omakotitalon. Toisessa rakennusprojektissa osaisi monen asian huomioida eri tavoin; on se nimittäin aika totta kun usein kuulee sanottavan, että ensimmäinen talo on ns. harjoituskappale. Silti mielestäni pärjäsimme oikein mallikkaasti, koska vain jotkin aivan pienenpienet yksityiskohdat muuttaisimme. Kyse on lähinnä pintamateriaaleista, kuten se aulan tapetti ;).
Selvää on, että toisesta talostamme tulisi myös modernin tyylin talo isoilla ikkunoilla, mutta se onkin lähes ainoa asia mikä on päätettynä ;). Emme saa päätettyä edes sitä, olisiko talo puu- vai kivitalo. Jos se olisi puutalo, se olisi valkoinen ja pulpettikattoinen. Kivitalo olisi myös valkoinen, tummanharmailla ovilla ja ikkunankarmeilla. Haaveilen sellaisesta laatikkomallisesta kivitalosta, jossa olisi kalteva katto eli vain yksi lape. Sen vain tulisi olla kaksikerroksinen eikä muut kuin yksikerroksiset talot oikein ole mieleeni… Toinen ongelma on se, että emme kumpikaan keksi minkäänlaista nykyisestä kodistamme poikkeavaa pohjaratkaisua :D. Tämän kodin olohuone-ruokailutila-keittiö -yhdistelmästä, suurista ikkunoista ja olohuoneen ikkunanurkkauksesta, valoisuudesta ja tilantunnusta ei millään haluaisi luopua. Onko järkeä rakentaa kaksi kertaa samanlaisen pohjaratkaisun omaava talo, muutoksia ainoastaan pienissä yksityiskohdissa? Heh, niinpä. Tuohon meidänkin ajatukset aina tyssäävät. Mutta onpas näitä mukava suunnitella ja haaveilla, ihanaa leppoisan sunnuntain ajanvietettä!
Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.
