/

 

Arvonta suoritettu ja 250 euron Photowall-lahjakortin voittaja on selvillä! Jos ihmettelet, ettei oma kommenttisi tullut näkyviin, se johtui siitä että kommentti oli lähetetty postauksessa ilmoitetun kilpailuajan päättymisen jälkeen :).
Mutta pidemmittä puheitta, tähän kommenttiin osui arpaonni tällä kertaa:

Oijoi, mukana arvonnassa. Tiedän tasan tarkkaan mihin valokuvatapetti menisi, se menisi meidän päämakkarin seinää kaunistamaan. Unelmakuva olisi lapin erämaasta, ei ole kauniimpaa <3

Onnea miibsi, olen lähettänyt sinulle sähköpostia.
Energistä uutta viikkoa kaikille! Täällä sataa lunta, kevätaurinkoa odotellessa…

/

 

Kuvia talviloman ajalta; ennen matkaa ja matkan jälkeen. Viimeisen lomapäivän ilta käsillä, voi kunpa loma voisi vielä jatkua…
Tuossa viimeisessä kuvassa kynnessäni muuten se Diorin uutuussävy Tutu, jota kävin liikkeessä testaamassa – ja sinne hyllylle se sitten lopulta jäi. Peittävyys oli ihan ok, mutta sävy olikin niin lähellä Butter Londonin Teddy girl -sävyäni, että olisi ollut aika turha hankkia tätä siihen rinnalle. Italiasta ostin kuitenkin pari täydennystä kynsilakkakokoelmaani, niistä lisää joku toinen päivä. Nyt mietin tämän viimeisen lomailtani ohjelmaa, joka taitaa pitkälti sujua tekemättä ei mitään tai no ehkä pientä Emmerdale-maratonia voisi harkita… Sunnuntai-illan jatkoja!

/

 

Matkalla saimme nauttia yhden kokonaisen päivän kauniista auringonpaisteesta, aurinko lämmittikin Milanossa jo tuntuvasti! Duomo näytti entistäkin upeammalta aurinkoisella säällä. Tähän yhteistyöhalukkaan pulun kanssa ottamaani kuvaan kiteytyykin aika lailla se, mistä Piazza del Duomo koostuu:

Piazza on koko ajan täynnä ihmisiä (ja niitä puluja). Toiset kulkevat ristiin rastiin, käyttävät vain ohikulkupaikkanaan, toiset viettävät muuten vain aikaa, kun taas me ja monet muut turistit, teimme oikeastaan noita kaikkia kameran kera. Ihmismassasta löytyi myös kymmeniä ellei jopa satoja Afrikan mantereelta tulleita mieshenkilöitä, jotka kaupittelivat milloin mitäkin… Noiden muutamien päivien aikana koimme heidän kaupittelunsa jo erittäin rasittaviksi: jakoivat ”onnea tuovana ilmaisena lahjana” jonkinmoisia lankarimpsuja ranteisiin ja heillehän ei mikään ei kiitos ihan riitäkään… Jotkin raasut menivät lankaan ja uskoivat, että hyvää hyvyyttään lankarimpsujaan jakelivat, antoivat laittaa niitä ranteisiinsa ja sittenhän se rahankerjuu vasta alkoikin. Voi huoh pelkästä muistelemisesta! Ilman näitä kaupustelijoita tuolla oleminen olisi ollutkin ihan täydellistä. Että tsemppiä vain seuraaville :D. Kannattaa olla myöskin erittäin varovainen, jos jostain syystä erehtyy näiden erinäisiä tuotteita kauppaavien kanssa juttusille: siinä saattaa vaivihkaa toinen kaveri tyhjentää turistin jos toisenkin taskut… Silmät saa olla siis selässäkin tuolla ihmisvilinässä.

Mutta kun tuon yksityiskohdan unohtaa, voikin keskittyä nauttimaan tästä upeasta rakennuksesta, joka ylväänä kohoaa Milanon taivasta kohden kätkien sisäänsä joskus jopa 40 000 ihmistä! Suosittelen siis käymään myös katedraalin sisällä, sisäänpääsy on ilmainen.

Myöskin Duomon katolla kävimme, tällä kertaa menin sinne hissillä ;). Ylhäältä otettuja kuvia näytän toisella kertaa. Otin matkalla lähes 500 kuvaa, joten jo näidenkin kuvien perkaamiseen vierähti tovi…

Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka eikä syyttä koko Milanon sydän. Duomo on upein koskaan näkemäni rakennus ja nyt olen onnekseni nähnyt sen jo kaksi kertaa. Toivottavasti kuvista välittyy edes osa tuosta upeudesta!