/

 

Nyt on aika esitellä teillekin tämän kotiprojektini tulos. Kyseessä on siis näiden aulan liukuovien takana oleva säilytysjärjestelmä ja näistä varsinkin keskimmäisen oven takana oleva tila: se aiheutti päänvaivaa kun en keksinyt, miten sen ratkaisisin eli mitä siellä tulisin säilyttämään. Tavoitteena oli kuitenkin hyödyntää tila mahdollisimman tehokkaasti. Tässä vielä kuvaa tästä sekavasta alkutilanteesta:

Lisää alkutilannekuvia löydät Kotiprojektin parissa -postauksestani. Suunnitelma lähti liikkeelle siitä, kun yhtenä iltana hoksasin, että minähän siirrän työpisteeni tuonne kaappiin! :D Tuo oli se ratkaiseva päätös, josta kaikki lähti kuin itsestään rullaamaan eteenpäin. Nimittäin aiemmin tilanne oli se, että kun tarvitsin tulostinta, jouduin siirtämään ensin miehen läppärin työpöydältä pois ja laittamaan tilalle sekä tulostimeen kiinni oman koneeni. (Huone on siis enemmän miehen käytössä kuin minun.) Tuo alkoi käydä aika rasittavaksi, tuntui ettei mulla ollut mitään omaa paikkaa täällä, vaan jouduin aina raivaamaan itselleni ja koneelleni tilaa. Miniläppäriäni käytän edelleen pitkin kotia, milloin missäkin: keittiönpöydän ääressä tai olohuoneessa, sitä on niin kätevä kuljettaa mukana. Mutta nyt on paikka myös toiselle koneelleni, joka on nykyään yhdistetty tulostimeen. Mies ei tarvitse juuri koskaan tulostinta kotona, joten tämä ratkaisu oli helppo:

Ylähyllyltä löytyy ns. toimistoon kuulumattomat joulukoristeet :D. Niitä on siellä hyvä säilyttää; tuo hylly on niin korkealla ettei siellä kannata pitää mitään usein tarvittavaa.

Toiseksi ylimmältä hyllyltä alkavat sitten kaikki toimistotarvikkeet: tärkeistä papereista erilaisiin toimistovälineisiin. Myöskin vasemmanpuolimmaisen liukuoven takaa löytyy paljon toimistotarvikkeita, joten on kiva että nämä toiminnot ovat nyt keskitetysti samassa paikassa.
Turhamaista puoltani ärsytti muovilaatikoiden läpi näkyvät sotkut, joten Ikean laatikot sai pienen tuunauksen: vuorasin laatikot ylijäämätapeteilla. Tosin tuo mustapilkullinen on jokin vanha lahjapussukka, jonka olin säilyttänyt ajatuksella tämä on niin kiva etten halua heittää tätä roskiin… Raidalliset vuoraukset ovat yhden makuuhuoneemme jämätapettipaloista, ylähyllyn laatikoiden vuoraukset puolestaan vessan tapetinjämistä :). Näin yleisilme pysyy siistinä, muistan kyllä ulkoa mitä on missäkin laatikossa.

Itse työskentelytason alapuolelta löytyy sitten tulostin. Laitoin sen kahden sinisen pahvilaatikon päälle – laatikoissa on erittäin harvoin tarvittavia papereita. Halusin kuitenkin hyödyntää tulostimen alle jäävän tilan, joten tein sen näin. Tulostimen viereisessä sinisessä laatikossa on puolestaan erilaisia tulostinpapereita. Laatikon päällä oleva harmaa kassi on vielä vailla varsinaista käyttöä, tällä hetkellä sieltä löytyy ulkoista kovalevyä yms. Sen vieressä oleva valkoinen kassi toimittaa paperiroskiksen virkaa: sinne laitamme myös kaiken yleisen paperinkeräykseen menevän kuten lehdet jne. Valkoisen paperiroskiksen takaa löytyy vielä samanmoinen vaaleanharmaa kassi, sekin toistaiseksi vielä tyhjillään.

Vaihdoin työtasolle näkyvät laatikot kaikki samanlaisiksi umpinaisiksi; alunperinhän tuossa kohdalla oli sekä umpinaisia että reiällisiä laatikoita. Jos ei halua siniharmaata seinää piiloon, voi muistilappuset, inspiroivat kuvat tai vaikka A4-kokoisen kalenterin ripustaa tuohon (yhteen ylimääräiseen) housuripustimeen :D. Ja taas pysyy yleisilme siistinä, kun taustaseinä ei ole kymmenien lippulappusten peitossa! Halusin myöskin tuon mustan laatikon pikkusälät piiloon, joten vuorasin laatikon keittiön verhoista ylijääneellä kankaalla (josta tehtiin viime kesänä keittiöpyyhe):

Tämän projektin parissa puuhaillessa tuli vastaan ensimmäistä kertaa tässä kodissa tilanne, kun huomasin kaipaavani pistorasiaa sellaiseen paikkaan, jossa sitä ei ole. Nimittäin tänne liukuovisyvennykseen! Eipä sitä rakentaessa hoksannut, että tänne rakentuu jonain päivänä tällainen kotitoimisto :). Enemmän näistä oman kodin sähkösuunnitteluasioista olen kirjoitellut Sähkösuunnittelua-postauksessani.
Heti liukuovisyvennyksen ulkopuolelta pistorasia kuitenkin löytyy, joten jatkojohto kehiin… Mies kävi yhtenä päivänä ostamassa valkoista peitelistaa, jolla saadaan jatkojohto kulkemaan huomaamattomasti lattialistan päällä tänne toimiston puolelle. Itse jatkojohdon pää on huomaamattomasti tulostimen takana lattialla piilossa. Siinä on paikat sopivasti juuri kolmelle: tietokoneelle, tulostimelle sekä pöytävalaisimelle.

Oikein loistavasti on tässä nyt kohta parisen viikkoa hurahtanut; käytännöllinen kuin mikä! Ja mikä parasta – liukuovi vain kiinni ja toimisto (mahdollisine sotkuineen) on poissa silmistä. Ja keittiö, jossa voi valmistaa herkullisen taukojuoman, on aivan selän takana!
Tämä muutos aiheutti kustannuksia ainoastaan jatkojohdon ja peitelistan verran eli ei montakaan euroa.

Mieskin on jo niin tottunut tähän näkyyn; yhtenä päivänä viime viikolla tuumasi töistä kotiuduttuaan minut tuossa tuolilla nähdessään jaa sä oot vielä konttorissa :D. Mikään superergonominen asento tuo ei ole, mutta koska siinä ei kukaan kahdeksan tuntia päivässä istukaan, ei se ole suuresti haitaksikaan. Ajattelin vielä pyytää miestä laskemaan tuota pöytätasoa muutaman sentin (se on vielä mahdollista ennen kuin maalämpöjärjestelmän jakotukit tulevat vastaan) ja tuolina on hyvä käyttää jotain muuta kuin tuota ihanuutta, jonka istumakorkeus on normituolia hieman matalampi.

DSW on ihan jotain muuta varten hankittu – meet my secretary:

Tai no, kun kyseessä on kissa, niin ehkä se sihteeri olen kuitenkin todellisuudessa minä :D

Tästä kivasta fiiliksestä, kun on saanut yhden projektin onnistuneesti päätökseen, nautiskelen vielä hetken. Sitten kohti seuraavaa projektia!
Ai niin! Tänään on viimeinen mahdollinen päivä osallistua kattauskisaan!

/

 

Joskus, onneksi erittäin erittäin harvoin kuitenkin, otsikon keksimiseenkin voi mennä yllättävän kauan aikaa, heheh! Näin esimerkiksi tänään (maanantailla osuutta asiaan?)… Uusi viikko käyntiin hedelmien ja kukkasten voimin!

Tänään ajattelin asioiden hoitamisen lomassa katsastaa vähän kaupungin maljakko-valikoimaa. Se pyöreä – ei liian pieni, vaan juuri oikean kokoinen, maljakko on vielä hakusessa. Olen saanut kehitettyä siitä pienen positiivisen pakkomielteen itselleni… Sain nimittäin pari viikkoa sitten mielikuvan eräästä asetelmasta, jonka toteuttaisin tuon maljakon ja kukkakimpun kera! Oi kyllä siinä silmä lepäisi… Mutta siitä enemmän vasta kun sen maljakon kotiini saan!

Viimeisin kotiprojektini on onnellisesti päätöksessään, olen sen valmiina jo kuvannutkin. Kuvat on itse asiassa jo koneellakin, mutta pikainen silmäys osoitti niitä olevan lähes 100 kpl, joten läpikäymiseen vierähtää tovi jos toinenkin… Sellaista vapaata tovia odotellessa, mutta yritän ehtiä loppuviikoksi postausta tekemään.

Miehen vanhempien rakenteilla olevalla mökillä pidettiin eilen ”suunnittelupalaveri”. Mietittiin seinäratkaisuja sekä keittiön, vessan ja kodinhoitohuoneen kalusteita. Harmitti aivan, etten ottanut kameraa mukaan! Sen verran upeat näkymät on mökistä merelle että! Onhan siinä aiemminkin ollut mökki merinäköalalla (joka siis purettiin tämän uuden talviasuttavan tieltä), mutta tämä uusi mökki on korkeammalla paikalla ja näkymät vieläkin paremmat alas rantaan ja merelle. Sitä näkymää voisi tuijottaa aamusta iltaan, vuoden ympäri.
Erittäin valoisa mökki tulossa: runsaasti isoja ikkunoita, valkoinen korotettu sisäkatto ja valkoiset vaakapaneeliseinät. Meren suuntaan on keittiö, olohuone reilunkokoisen erkkerin kera sekä kodinhoitohuone. Sekä keittiöstä että kodinhoitohuoneesta pääsee omista ovistaan katetuille terasseille ja kattamattomana terassi kiertää koko lopun merenpuoleisen mökin. Myöskin saunassa on ikkuna merelle: sieltä voi ihailla auringonlaskua. Näiden lisäksi on vielä erikseen oma saunamökki patioineen ihan rannassa. Eikö kuulostakin melkein liian täydelliseltä ollakseen totta? Mutta totta se on, joka sana! Hyvin mahdollista, että tulen esittelemään mökkiä täällä koko kesän :D

Mutta näistä mökkimietteistä (näin jopa unta mökistä :D): hyvää alkanutta viikkoa!

/

 

Sunnuntaimoi! Tässäpäs viikon takaisen sunnuntain herkkuruoka: uunilohi timjamiperunoiden ja kasvisgratiinin kera. Niin hyvää ruokaa että! Pari vuotta sitten en syönyt kalaa vielä juurikaan, ihan siitä yksinkertaisesta syystä etten pitänyt kalan mausta ja mietin vain että mitä ne kalat syö ja sitten me syödään niitä yms. :D. (Lapsellista, I know…) No, pääsin kuitenkin tuosta ajatuksesta yli ja aloin pikkuhiljaa lisätä kalaa ruokavaliooni, aina silloin tällöin. Mies pitää kovasti varsinkin uunilohesta ja päätimme, että alamme valmistamaan sitä säännöllisesti, nykyään huomattavasti useammin kuin esim. vuosi sitten eli voisi sanoa myös minun tykästyneen ruokaan kovasti (kunhan lohi on ruodoton). Nykyään voisin syödä uunilohta joka viikko, mutta en nyt ihan niin usein sitä kyllästymisen pelossa valmista :). Tälle ruualle myös helposta valmistamisesta plussaa: lohi uuniin ruokakerman ja smetanan kera, vähän suolaa ja sitruunapippuria, loput valmistuu itsestään.

Mausteiset timjamiperunat sopii aika miedon makuisen lohen kanssa mainiosti. Timjamiperunat taisin bongata ensimmäistä kertaa Soilen blogista, jokunen vuosi sitten. Timjamimausteseoksen teen ruokaöljyyn eli sekoitan öljyn joukkoon timjamia, suolaa, perunamaustetta, sipulijauhetta ja vähän milloin mitäkin ja voitelen perunat seoksella. Molemmat vuoat; sekä lohi- että perunavuoka, kypsyvät meillä uunissa lähes tunnin. Perunoista teen mielelläni melko ohuita lohkoja, jotta niiden reunoista tulee kivan rapeita uunissa.

Kasviksina yleensä joko uunikasvikset tai kasvisgratiini, kuten tällä kertaa. Valmiina pakasteena myydään tätä Apetit-merkkistä kasvisgratiinia, hyvää!
Niin ja miehen lautanen on näissä kuvissa tyhjä ihan siitä syystä, että hän ei ollut kotona. Meillä oli eri aikataulut eli olimme kotona eri aikaan = söimme eri aikaan. Katoin hänelle vain valmiiksi ennen töihin lähtöäni :).

Nyt kuppi kahvia ennen kuin miehen äiti hakee mut mökkiraksalle: suunnittelupäivä edessä siis :)). Muistattehan, että kattauskisa on vielä käynnissä! Tuleva tiistai on viimeinen päivä, jolloin otan kisakuvia vastaan.