/

 

Tätä huonetta en ole sisustanut mitenkään sen kummemmin joululookiin. Kesäiset paneeliverhot on saaneet jäädä paikoilleen myös talven ajaksi. Huone on näin uuden vuoden kynnyksellä oikeastaan kiva & raikas tuulahdus, omiaan herättelemään kevään odotusta sitten taas jossain vaiheessa.

Ostin huonekuusen kotiimme jo marraskuun alussa; heti kun niitä kauppoihin alkoi ilmestyä. Tämä yksilöni on aika kookas, olisi voinut olla matalampikin, mutta niitä ei ollut tänä vuonna täälläpäin saatavilla. Mietin huonekuusen koristeluakin, mutta päädyin sitten vain näihin puisiin tähtiin, joita käytin joulukorttiaskarteluissakin. Ovat sopivan kevyet huonekuusen oksille. Luin nimittäin, etteivät joulukoristeiden painosta taipuneet oksat enää nouse ylös. Jotkin paperiset pikkutähdetkin olisivat sopivan kevyet.

Huonekuusen seuraksi ripustin nämä kolme taittelemaani tähteä:

Tällainen on tämä huone nyt – puoli vuotta sittenhän tämä oli vielä meidän makuuhuoneena :). Huonekuusen latvassa pikkuoksat muodostaa kivan tähden (joka näkyy hyvin etenkin ylhäältäpäin katsottuna):

Tämä huone saa osakseen vähiten luonnonvaloa kotimme huoneista (nykyisen makuuhuoneemme lisäksi), joten kuvat oli pakko ylivalottaa. Muuten niistä olisi tullut melko rumia ja hämäriä… Toisaalta tuntuu vähän hassulta tällaiset kirkkaat ja valoisat valokuvat tähän vuodenaikaan, jotenkin kaipaan näihin kovasti tunnelmavalaistusta! Että jos kuvaan päivänvalolla, haluan kuviin ainakin jotain jouluista valotuiketta, vaikkapa vain kynttilän muodossa jos ei muuta. Loppuvuoden ajan luvassa siis enemmän tunnelmallisia kuvia! Hui hurjaa; kohta tämäkin vuosi on eletty!

Mutta nyt jääkaapin, mikron ja uunin puunaukseen, sitten lahjaostoksille! Kivaa keskiviikkoa!

/

 

Mikä ihana valosysteemi sinulla on ruokapöydällä? – kysyi eräs lukija sunnuntaina. Kiva että ”valoilmiö” herätti mielenkiintoa, olinkin ajatellut esitellä tämän valoköynnöksen ihan omana postauksenaan!

Pari viikkoa sitten kävimme eräällä porukalla vähän joulupuuhastelemassa paikallisessa käsityöliikkeessä, jossa meille pidettiin pieni oppitunti tällaisen valoköynnöksen tekemisestä. Köynnös on tehty ohuehkosta valkoisesta paperinarusta ja se virkattiin sormin! Näin pinnasta saatiin kivan eläväisen näköinen. Jokaisen käsiala on eri näköistä, joten kahta samanlaista ei tullut ;). Mun käsiala oli aika tiukkaa ja pötkylästä alkoi muodostua omissa silmissäni liian kapoinen. Vaikka miten purin ja sormivirkkasin uudestaan, lopputulos oli aina samanlainen. Niinpä tein itse köynnöstä alle puoli metriä ja vein loput äidilleni :D. Hän teki köynnöksen ilomielin loppuun ja hänen käsialansakin oli isompaa/löysempää, joten sain tästä sellaisen kuin toivoinkin.

Työn alussa luotiin yhdeksän silmukkaa, josta köynnöstä sitten alettiin tehdä eteenpäin. Kun työ oli valmis (= äitini oli saanut sen valmiiksi, ei mennyt montaa tuntia!), pujottelin sen sisään valosarjan. Sen jälkeen päättelin köynnöksen päät, oikeastaan virkkasin ne umpeen, jotta valot pysyvät sisällä. Työläintä tässä taisi olla niiden valojen saaminen köynnöksen sisään, sen vuoksi ei kannata tehdä kovin tiukkaa putkiloa :). Oli tosi kiva oppia tämän tekeminen! Äitinikin innostui tuosta sormivirkkaustekniikasta sen verran paljon, että teki vaikka minkämoista pussukkaa ja maljakon suojusta samalla tekniikalla.

En meinannut malttaa odottaa, että saan köynnöksen osaksi kattausta ja viime viikolla se pääsikin heti testaukseen. Aika kiva! Pimeälläkin valaisee hyvin. Kukaan vieraistani ei glögikattauksen äärellä edes ihmetellyt, mistä valoköynnös saa virtaa, heh! Teippasin valojohdon sitten varmaan melko huomaamattomasti: ensin pöydän jalkaan ja sitten lattiaan teipillä kiinni (ettei siihen kukaan kompastu), ylimääräinen johtokasa lipaston alle ja virtaa pistorasiasta lipaston vierestä. Kätevää! Ja ainahan voi käyttää paristoilla toimivia valoja, jos ei ole pistorasiaa lähettyvillä.
Ajattelin, että tämän voi asetella myös takan päälle tai roikkumaan rennosti takan puutilaan. Myöskin johonkin makuuhuoneista se pääsee: roikkumaan verhojen viereen verhotangosta lattiaan. Käyttökohteita on monia!

Huomenna istahdan tuohon pöydän ääreen ajan kanssa fiilistelemään joulua! Kuuntelen joululauluja, luen joululehtiä ja nautin glögilasillisen. Aikomuksena olisi aloittaa myös joulusiivoukset. Mutta ei vielä tänään, tänään on vielä muita asioita hoidettavana!

Valoisaa tiistaita!

/

 

Otettiin tähän väliin pieni joulupuuhastelutauko ja lähdettiin viikonloppuna vähän minilomailemaan! Tai tulihan siellä kyllä joulupuuhasteltuakin joululahjojen hankkimisen merkeissä… Ostin myös itselleni joululahjan: Butterfly-riipuksen <3. Olen jo useita kuukausia sitä eri verkkokaupoissa ihastellut, viime talvena paikallisessa koruliikkeessäkin… Lauantaina kävin sitä Stockalla livenä taas hypistelemässä, mutta mietin vielä yön yli ennen kuin kävin sen kuitenkin sitten eilen pikaisesti ennen kotiinlähtöä ostamassa :D. Käytän sitä ensimmäistä kertaa vasta jouluaattona, siihen asti saa odotella pakkauksessaan.

Karkkikepit kuuluu jouluun. Meillä niitä jäi viime joululta sen verran yli, että niitä riittää täksikin jouluksi. Koristeina, kattauksiin ja herkuteltaviksi. Viime jouluna niitä oli joulukuusessakin.

Askarteluliikkeestä joulukorttitarvikkeita viime kuussa hankkiessani oli ostettava myös tämä minikori 50 sentillä, aivan ihana! Se keikkuu nyt yhdellä joulukuusen oksalla, jopa mieskin sen huomasi; sanoi, että noita voisi olla enemmänkin, heh! Huomioi siis sen yhden ja ainoan koristeen kuusessa, joka ei oikeastaan joulukuusenkoriste edes ole :D

Itsenäisyyspäivänä mainitsin, miten taittelin muutaman paperitähden: kaksi valkoista ja yhden mustavalkoraitaisen. Tuo mustavalkoraitainen on tehty lahjapaperista, jonka olin laittanut viime jouluna saamastani lahjasta jemmaan. Paperitähtien taitteluohjeen löysin Anna M.:n vinkistä täältä.

 Ihanaa viikkoa kaikille! Käy työpäivät vähiin ennen lomaa :))