031

Niin se viikonloppu taas vierähti ja uusi viikko on käsillä. Lokakuukin jo nurkan takana! Olen hädin tuskin sisäistänyt, että elokuu on vaihtunut syyskuuksi!

Eilen tuli hääräiltyä pitkälti keittiössä: leivoin vaniljapullia ja tein elämäni ensimmäistä kertaa couscousta. Ei siitä mitään uutta lempparia muodostunut, mutta mukavaa vaihtelua toki. Sitten tein vielä pientä siivousta keittiössä (normisiivousten lisäksi pesin ja järjestin ruoka-ainekaapit) ja sen lisäksi imuroin ja moppasin lattiat. Siivousten jälkeen lähetin miehen ja pojan puistoon, otin kameran käteen, räpsin nämä kuvat ja herkuttelin yhden pullan :D.

009

027

Huomasin, että keltainen on yksi niistä harvoista väreistä, jotka sopivat sekä kevääseen että syksyyn. Ihanan energinen tuollainen keltainen kimppu kaiken vaaleuden keskellä. Olen miettinyt, että terassia pitäisi saada syksyisemmäksi, mutta en ole vielä ehtinyt päättämään, mitä se sitten tarkalleen ottaen olisi… Nyt siellä näyttää vielä aika kesäiseltä, yksi pelargoniakin tarjoiluvaunussa vielä sinnittelee, heh! Hirmuisesti on kaikkea hommaa tehtävänä; joitain ei ehdi kuin pikaisesti miettimään ja lisäämään ne sinne mielessä olevaan loputtoman pitkään tehtävälistaan! Sinne vain, jonon jatkoksi, siellä on tilaa… Välillä pitää olla kuitenkin aikaa vain ollakin!

022

Mutta nyt on se hetki päivästä, kun kahvikone saa laulaa ja minä rentoutua. Aurinkoista viikkoa teille!

086

Pojan huone on kasvanut pojan mukana. Raskausaikana sisustin huoneen vauvamaiseksi ja pikkuhiljaa se alkoi muuttumaan vauvan huoneesta isomman lapsen huoneeksi. Väriä on tullut matkan varrella lisää; sekä leluista että sisustuksellisista jutuista. Lisäsäilytystilalle tuli tässä kohtaa myöskin tarvetta ja päätimmekin siirtää pienemmän vaatekaapin työhuoneeseen odottelemaan (voi olla, että se päätyy lopulta kodinhoitohuoneeseen, jää nähtäväksi). Tuon kyseisen vaatekaapin tilalle hankimme isomman liukuovellisen kaapin, joka näyttää olevan vieläkin tarjouksessa Kodin Ykkösessä. Kaapin molemmilla puolilla oli vaatetanko, mutta kiinnitimme paikoilleen vain toisen ja toiselle puolelle laitoimme paikallisella kalustefirmalla teetetyt hyllylevyt. Niitä saa varmaan jossain vaiheessa tilata vielä lisääkin, jotta hyllyjen välit eivät olisi niin isot. Tällä hetkellä pojan käyttövaatteet ovat kuitenkin kodinhoitohuoneen pukeutumispisteellä säilössä (näin on ollut ihan alusta saakka), joten vaatekaappi säilöö vielä toistaiseksi kaikkea muuta kuin vaatteita.

lastenhuone

105

Poika nukkuu edelleen meidän makuuhuoneessamme, joten siksi hänen sänkyään ei näissä kuvissa näy. En ole pitänyt mitään kiirettä tässä asiassa, sillä näin on ollut ihan hyvä. Hampaat on taas viime kuukausina itkettäneet jonkin verran ja olisin kokenut huomattavasti raskaammaksi sen, että olisin joutunut kävelemään hänen huoneeseensa asti lukuisia kertoja öiden aikana. Nyt kun hänen sänkynsä on ihan vieressä, voin vain silmiäni avaamatta :D nousta istumaan ja silitellä pojan päätä tai liikutella sänkyä. Ja hetken päästä kaatua takaisin nukkumaan… Toki on ollut myös sellaista itkua, joka on loppunut itsekseen, että sellaisina öinä me vanhemmat heräämme ikään kuin turhaan. Tosin, on tullut useaan otteeseen todistettua, että isimies jatkaa uniaan, vaikka poika itkisi samassa huoneessa… Oi miksi meille äiti-ihmisille ei ole suotu yhtä hyviä unenlahjoja! Olen sitä mieltä, että vauvakuukausien jälkeen todellakin ansaitsisimme ne!

kidsroom

Mutta sitten takaisin pojan huoneeseen! Vaatekaapin lisäksi säilytystilaa löytyy Hobby Hallin Malco-lipastosta (saatu blogin kautta) sekä Ikean Kallax-hyllyköstä. Tätä jälkimmäistä on saatavilla isompinakin versioina, mutta me päädyimme tähän pienimpään. Noihin kovapohjaisiin kangaskoreihin mahtuu isot määrät tavaraa! Poika tykkää penkoa niitä ja laittaa äitin päättämät säilytystavat uusiksi. Korit on juuri sopivalla korkeudella taaperolle. Uskon kuitenkin, että tälle hyllykölle tulee käyttöä vielä isommankin lapsen huoneessa.

015

pojan huone

Lipastossa on tällä hetkellä säilössä käyttöön tulevia vaatteita eli sellaisia, jotka ovat vielä tällä hetkellä liian isoja. Nuo vaatteet vievät melkein kaksi laatikkoa, muissa on sitten sekalaista tavaraa, mm. leluja.

Pienempiä säilytysratkaisuja huoneesta löytyy noiden puulaatikoiden muodossa. Sain ne alkuvuoden blogiyhteistyöstä, lisäkuvia voi käydä kurkkaamassa postauksesta Lastenhuoneen keväiset sävyt. Tuosta samaisesta postauksesta näkee hyvin, miltä huoneessa ennen näytti, sillä isomman vaatekaapin myötä huoneessa vaihtui järjestys. Tällä uudella järjestyksellä huone tuntuu selvästi isommalta kuin aiemmin. Neliöitä huoneessa on noin kymmenen. Oli aika hankalaa kuvata huonetta ilman laajakuvalinssiä…

lastenhuone

Viimeisessä kuvassa näkyy huoneen vanhin esine: isäni alakoulussa tekemä jakkara. Jakkarassa on vielä alkuperäinen maali, paikoitellen kulunut, mutta ei ihme, on se niin paljon käytössä ollutkin. Minäkin olen sitä pienenä käyttänyt. Täytyy miettiä, jos sen raaskisi kunnostaa. Pientä hiontaa ja uutta maalia pintaan. Jos sattuisi vielä löytymään tuota alkuperäistä lähellä oleva mintun sävy.

Mutta tällainen huone meidän pikkumiehellä! Olen aivan suunnattoman tyytyväinen siihen, että emme raskausaikana tehneet huoneen seinäpinnoille yhtään mitään. Kolme valkoista seinää ja yksi mustavalkoraitainen tapettiseinä toimivat tässä tilassa täydellisesti.

Nämä taitaa olla elämän parhaita hetkiä. Makoilla tässä näin. Kaikki yhdessä. 

Noin tokaisin aamulla puoliunessa ja sen jälkeen olen miettinyt tuota monia kertoja tässä päivän mittaan. Onnellisimpia hetkiä taitavat olla juuri ne, kun ei tehdä mitään ihmeellistä. Kun vain ollaan niin kauan, että alkaa ehkä jo pitkästyttämään. Kun kaikilla on kaikki hyvin ja hyvä olla, noita hetkiä syntyy. Kun elämän tasapaino horjuu, nuo on niitä hetkiä, joita ensimmäisenä ja kaikkein eniten kaipaa.

Pötkötellä sängyssä ja heräillä hitaasti viikonloppuaamuun. Omasta sängystään unilelunsa kera väliimme nostettu poika poikittain välissämme. Päänsä rintakehälläni, jalkansa isänsä kainalossa. Olla vain siinä, höpötellä ja hassutella. Nuuskutella pientä päätä, joka tuoksuu vielä pienen lapsen unelta.

010

016

Kuvat on eiliseltä illalta. Nuupahtaneet neilikat on nyt korvattu uusilla, syksyn sävyisillä. Täällä on tänään aloitettu taas ohjattu uintiharrastus tälle syksyä. Poika on päiväunilla, miehen kanssa hörpiskellään kahvia yhdessä, mutta kuitenkin omissa touhuissamme. Ennen kahvihetkeä valmistimme pizzataikinan, joka on nyt kohoamassa. Tästä alkaa lauantain vietto! ♥