En muista ihan hetkeen samanmoista iltaa kuin eilen: olin niiiiin väsynyt! Yleensä pojan käytyä yöunille vietän vielä hetken koneella blogiasioiden parissa, mutta eilen en jaksanut edes avata konetta. Tunsin jo hieman ennen yhdeksää, että taidan käydä kohta yöunille… Olin koko päivän menossa pojan kanssa, vietimme useamman tunnin mm. mummuni luona. Sieltä vielä puistoilemaan ja sitten mansikka- ja mustikkaämpärillisiä pakastelemaan… Pääsin istumaan vasta puoli yhdeksän aikoihin saunan lauteilla. Sauna veikin sitten loputkin mehut ja yöunille kävin hieman kymmenen jälkeen. Aivan kuin poika olisi ymmärtänyt, että äiti on nyt toooodella väsynyt, sillä hän nukkui 11 tuntia inahtamattakaan. Kaksi kertaa nousin toki tarkistelemaan, onko hän kunnossa… Mutta vaikka en itse vieläkään kykene öitä heräämättä nukkumaan, tulivat nuo reilun yhdeksän tunnin unet itselleni niiin tarpeeseen että! Olen koko päivän muistellut viime yön makoisia unia, kotiäidin pieniä iloja :D.

punainen ruusu

Käsillä on päiväuniaika. Tämä on niin tärkeää aikaa kotona lasta hoitavalle vanhemmalle. Tämä puolittaa päivän kivasti ja saa sen ansaitun lepohetken, kuten missä tahansa palkkatyössäkin. Saa tehdä omia juttuja tai vain olla. Tällä hetkellä kuitenkin ne selässäkin sijaitsevat silmät saavat levätä, sillä sohvalla ei pompi yksikään pörröpää eikä syöttötuolista yritetä omin avuin pois eikä kissojen päälle kasata leluvuoria. Sanonkin aina, että tämä hetki on mun pyhä kahvihetkeni ja tänä aikana puhelimenikin on äänettömällä :D. Sitä vain tarvitsee sen pienen hiljaisen hetken kaikenlaisen puuhastelun lomaan. Vai miten te muut koette tämän – useamman lapsen vanhemmalla tämä on kai vain haaveena?

puualusta

Tämän kahvihetkeni kruunaa usein kynttilä. Nyt kynttilän lisäksi tuo äitienpäiväruukkuruusustani katkennut oksa. Rentouttavia kahvihetkiä teillekin!

Aurinkoista huomenta! Mietiskelin tuossa, että lasitettu terassimme on kyllä tänä kesänä päässyt tarjoamaan sitä parastaan! Kuinka monet kerrat olemmekaan miehen kanssa puhuneet, että terassi olisi ollut koko kesän käyttämättä, jos sitä ei olisi lasitettu. Vaikka osa terassia onkin aina ollut katoksen alla, ei siellä ole sadekelillä juurikaan huvittanut istuskella. Kyllä se vaatii seinätkin ympärilleen päästäkseen sateella kunnolla käyttöön!

lasitettu terassi

Nyt tämän Lumonin kanssa yhteistyössä toteutetun lasituksen ansiosta myöskin ruokailutilamme lasipariovet ovat saaneet ihan uudenlaisen elämän – ne on usein kokonaan auki! Aiemmin moista ei ole juurikaan koettu, sillä valtavat itikkaparvet olisivat vallanneet kodin heti. Nyt ei ole tuotakaan vaaraa, niin huippua! Nyt loppukesästä olemme usein iltaisin pitäneet ovia kokonaan auki, sillä koti on niiden ansiosta viilentynyt ihanasti. Vaikka helle ei ole juurikaan tänä kesänä hellinyt, kohoaa sisätilojen lämpötila turhan korkeaksi ihan perusaurinkoisilla keleilläkin (kiitos isojen ikkunoiden…). Näiden avonaisten pariovien avulla saamme iltaisin ruokailutila-keittiö-olohuone -alueen taas kivan viileäksi ilman ötökkähyökkäystä!

säilytysrahi

Olen innostunut polttelemaan terassilla jo kynttilöitäkin, lähinnä iltaisin. Kuvassa näkyvä PartyLiten tuoksukynttilä on niin herkullisen tuoksuinen että! Kivasti ja tehokkaasti leijuu tuoksu aina ruokailutilaan asti.

Ostin muutama päivä sitten Kodin Terrasta terassillemme liljapuun; näitä oli myös viininpunaisina, joka onkin yleisempi versio. Halusin kuitenkin terassillemme tässä viherkasvihuumassani vihreää, joten päädyin tähän. Liljapuun seurana porskuttaa vielä pari vaaleanpunaista pelargoniaakin, mutta sitten kun ne kuihtuvat, ajattelin poistaa terassilta kaikki vaaleanpunaiset sävyt. Niiden aika alkaa olla jo ohi; haluan terassille mustavalkoista, harmaata ja pari pientä ripausta vihreää.

tarjoiluvaunu

Liljapuu pitäisi istuttaa mahdollisimman pieneen ruukkuun ja niin teinkin. Laitoin sen kuitenkin tuollaiseen koriin, sillä ruukku ei ollut niin ilo silmälle. Nostin ne ainakin nyt alkuun turvaan tuohon tarjoiluvaunun päälle – sinne ei ainakaan toistaiseksi ole pienet kädet eksyneet.

Äitienpäiväruusuni teki uusia nuppuja ja kukkii taas, näkyy kuvan taustalla. Ihana loppukesän piristys!

027

035

Poika tykkää puuhastella terassilla päivittäin: kiipeillä sohvalle ja heilutella ovenkahvaa. Jutella takapihan asukeille, lähinnä linnuille. Katsella huojuvia puita ja ”lukea” äitin sisustuslehtiä…

lasitettu terassi

Entä mitäs kissat tykkäävät tehdä? Tästä alakuvasta käy ilmi yksi lempipuuha: tiivisteiden kynsiminen :/. Uudet tiivisteet on kyllä jo kaapissa odottamassa vaihtajaa… Talveksi hyvä vaihtaa uudet! Näistä lasiovista hohkaa muuten kovilla talvipakkasilla jonkin verran kylmää sisälle, mutta tähänkin asiaan terassin lasitus vaikuttaa positiivisesti.

lasipariovet

terassilla

Illan rauhallista kynttilähetkeä odotellessa! ♥ Ei muuten tunnu pahalta syyssateetkaan tuolla tunnelmoidessa!

terassi

Näinä päivinä bongaan jatkuvasti kuvista viherkasveja! Etsiskelen ja ihastelen niitä blogeista, lehdistä ja näiden lisäksi googlettelen niitä iltaisin :D. Haaveilen erilaisista, tutkin ja pohdiskelen. Meidän kodissa on käynyt monenmoista viherkasvia vuosien mittaan pyörähtämässä. Osa on elänyt puoli vuotta, osa vuoden tai pari. En ole siis mikään hirmuisen taitava niiden kanssa, mutta olen päättänyt, etten anna sen lannistaa. Elävät käsissäni sen verran minkä elävät, eipä tuo nyt niin vakavaa ole. Aina saa uusia, ei niiden takia yöuniaan kannata menettää! Toki onhan se palkitsevaa huomata, että on saanut pidettyä jonkin viherkasvin hyvinvoivana jo vuosikausia. Harjoitus tekee mestarin ja aina oppii uutta!

Pisimpään hoidossani on viihtynyt palmuvehka; ylläripylläri joku tuollainen erittäin anteeksiantavainen lajike… Sopii siis erittäin hyvin tällaiselle, joka ei todellakaan muista kukkia joka viikko kastella :P. Leikkokukat on helpompi muistaa, kun eivät yleensä viikkoa kauemmin edes elä, mutta nuo kuukaudesta toiseen täällä porskuttavat helposti unohtuvat. Jotenkin naamioituvat tuonne olohuoneeseen niin taidokkaasti, että pääsevät unohtumaan… Olen siis oivaltanut, että minulle sopivat parhaiten sellaiset viherkasvit, joiden pitää antaa kunnolla kuivahtaa kastelukertojen välillä – ei mitään ongelmaa tuon suhteen!

047

Olen muuten tykästynyt aivan hirmuisesti erityisesti näihin kahteen tauluun, jotka sain blogin kautta Deseniolta; sopivat mielestäni juuri tuohon olohuoneen kulmaukseen:

029

Palmuvehkan kaveriksi ostin viime viikolla Kodin Terrasta pullojukan. Ne on tosi kivan näköisiä, tullut ihasteltua säännöllisesti viime vuosina. Nyt vihdoinkin repäisin ja tein tämän kahdeksan euron hankinnan, heh! Ostin samalla reissulla mattamustan ruukun, sillä sellainen kaapistani puuttui ja jotenkin nyt silmää miellyttää tuollainen vihreä kasvi mustassa ruukussa. Täytyy kuitenkin vielä makustella, sopiiko juuri tämä pullojukka tähän ruukkuun vai pitäisikö siihen hankkia joku toinen (sen vuoksi se on vielä tuossa ruskeassa muoviruukussaan). Vai onkohan tuo musta ruukku liian jyrkkä kotiimme..? Mitä mieltä te olette?

059

053

Yksi ihastuttava viherkasvi on peikonlehti. Se hurmaa valloittavan huolettomalla olemuksellaan ja siihen törmääkin kodissa jos toisessakin – ei ihme! Olen vain miettinyt sen myrkyllisyyttä kissojen kannalta, mutta todennäköisesti jättäisivät sen palmuvehkan tavoin täysin rauhaan.

Huvittaisi laittaa kylpyhuoneeseenkin ripaus vihreää, mutta mikähän viihtyisi kosteassa, vain pienesti luonnonvalossa kylpevässä huoneessa? Moni viherkasvihan pitää kosteasta tilasta, mutta olisiko esim. rönsylilja sellainen, joka ei laittaisi pahakseen tuota luonnonvalon puutetta? Olen löytänyt tuosta monenlaista mielipidettä, joten en tiedä mikä on totuus… Kylpyhuoneessamme on nimittäin vain yksi pienehkö ikkuna ilta-auringon puolella. Olen kovin ihastunut Rönsylilja Bonnieen, kuva löytyy mm. Kotilieden sivuilta täältä. Aivan ihana! Miellyttää kovasti silmää ja sopisi varmaan kivasti kylpyhuoneeseemme.

Onko teillä viherkasveja kylpyhuoneessa tai kotona ylipäätään? Mikä on lempparisi?

032