Moni onkin tässä viime päivinä kysellyt kissakaksikkomme kuulumisia, kiitokset viesteistänne! Tänään meillä oli tuo toinen eläinlääkärikäynti ja otimme vanhemmalta kisulta uudet verinäytteet; nyt asiaankuuluvan 12 tunnin ravinnottomuuden jälkeen. Ensimmäisen kerran vajaa kolme viikkoa sitten eri eläinlääkärillä käydessämme en hoksannut, että kissan täytyy olla syömättä 12 tuntia, jotta verikokeiden tulokset ovat luotettavat. Tätä ei eläinlääkärikään hoksannut minulle mainita… Verikokeet otettiin tuolloin ihan ohimennen, samalla kun kissa tutkittiin muun syyn (vilkkuluomien esilläolon) vuoksi. Nämä tämän tarinan aiemmat osat ovat luettavissa postauksistani Eläinlääkärissä sekä Perjantain kissakuulumiset.

013

Tänään kävimme tosiaan eri eläinlääkärillä ja verikokeet otettiin tuon 12 tunnin paaston jälkeen; verikokeissa tutkittiin 11-vuotiaan kissamme munuaisten mahdollista vajaatoimintaa. Noissa tutkimuksissa tärkeimmät arvot ovat urea sekä kreatiniini. Kirjoitan nämä tänne itsellenikin muistiin siltä varalta, että lippulappuset joutuvat joskus hukkaan.

Urean viitearvot ovat 4.0-15.0, kissan ensimmäinen verikoe antoi tulokseksi 14.5 eli oli vielä viitearvojen sisäpuolella. Tämänpäiväisissä kokeissa arvo oli 12.4 eli vielä parempaan suuntaan. Kreatiniinin viitearvot ovat 100.0-160.0, kissan ensimmäisissä verikokeissa arvo oli 168.0 eli lievästi koholla, josta eläinlääkäri sanoi, että kissalla on jo lievää munuaisten vajaatoimintaa. No tämänpäiväisen paastonjälkeisen verikokeen kreatiniiniarvo oli 104.0! Eli melkoisen huomattava ero tuloksissa ja hyvä krea-arvo. Uskon tämänpäiväistä eläinlääkäriä: kissan ruokavalion muuttaminen munuaisvikaisen kissan ruokavalioksi olisi vielä tässä vaiheessa turhaa, samoin munuaislääkkeen aloittaminen. Ehdimme silloin vajaat kolme viikkoa sitten eläinlääkärin suosituksesta jo hankkia ensimmäisen munuaislääkepaketin ja munuaisruokaakin oli viikonlopun ajan tarjolla :D. Heti tuon viikonlopun jälkeen kuitenkin lopetimme nuo ns. munuaishoidot, koska kuulin tältä suosikkieläinlääkäriltämme, että verikokeiden luotettavuus on vähän niin ja näin, jos taustalla ei ole tuota 12 tunnin paastoa. Niinpä odottelimme tämän pariviikkoisen ja otimme tänään sitten uudet verikokeet. Voidaan siis todeta, että aika turhaan tuli se viikonloppu murehdittua ja itkettyä, kissan arvoissa ei ole vielä mitään hälyttävää – arvot ovat viitearvojen sisäpuolella. Seurailemme tilannetta (mm. mahdollisesti lisääntyvää vedenjuontia) ja toimimme sitten sen mukaisesti. Mietin, että uudet verikokeet voisimme ottaa esim. vuoden päästä, jotta näemme, onko tilanne muuttunut ja onko silloin mahdollisesti tarpeen aloittaa munuaishoito.

022

Vein tänään eläinlääkäriin molemmat kissamme, koska ajattelin, että hän madottaisi molemmat piikillä. Hän ei sitä kuitenkaan tapaa tehdä ja kirjoitti reseptillä vahvaa matolääkettä, joka laitetaan (sivellään) kissan niskaan. Lääke on kuulemma tehokas ja tappaa kaikki mahdolliset madot. Odotan muutaman päivän ennen kuin haen lääkkeen, sillä olen nyt madottanut kissat jo kaksi kertaa (Flubenolilla ja Drontalilla). Kissojen ruokahalu on edelleen valtava, vanhempi kisu aivastelee taas päivittäin ja nuorempi rupsuttelee :D. Ilmavaivat ovat kuitenkin vähenemään päin. Vanhemman kissan vilkkuluomet ovat edelleen esillä, mutta eläinlääkäri ei pitänyt sitä niin vakavana, koska kissa on muuten normaali ja virkeä. Sanoi, että luomet saattavat jonain päivänä ihan ykskaks vetäytyä näkyvistä. Joten odotellaan ja seuraillaan…

021

Nuorempi kissa oli siis eläinlääkärissä hieman turhaan, raasu <3. Hän ei kyllä ollut moksiskaan pienestä seikkailusta, vaan kierteli vastaanottoa uteliaana, joka nurkan nuuskien. Hän otti omatoimisesti jopa palkintonsa: koiranraksuja avonaisesta pussista :D. Ai että mua nauratti! Sukelsi pussiin niin että pussi jäi hetkeksi päähän synnyttäen hauskannäköisen moon walkin. On se sellainen koheltaja <3. Eläinlääkäri nauroi että sinähän harvinaisen perso kissa olet kun koiranraksutkin kelpaavat! Antoi sitten pari luunmuotoista raksua ihan luvankin kanssa :D. Kissahan tykästyi eleeseen niin, että sain väkisin työntää hänet kuljetuskoppaansa kun teimme lähtöä. Normaalisti eläinlääkärin vastaanotolla kun sukeltaa oikeinkin vikkelään koppansa turviin… Sellainen se on, pieni koomikkokissani mun!

072

Tämä nuorempi kattimus on aika omaperäinen persoona muutenkin… Suuren suuri sydän puhdasta kultaa, mutta niin monenlaista konnankoukkua mielessä, toki vain hyvää tarkoittaen ;). Viimeksi tänään ruoka-aikaan: kannoin ruokani olohuoneen sohvapöydälle ja kun lähdin hakemaan maitolasiani, oltiin sen juomakelpoisuutta jo testaamassa… En voinut kuin nauraa: heti kun selkäni käännän… Mietin siinä, että miten mä pärjään täällä tämän kolmikkoni kanssa kun vauva syntyy – niin kädet täynnä työtä joskus tuossa yhdessäkin kissassa :D.

 

 

Takkamme viettää tänä vuonna neljättä jouluaan. Joka joulu sen ylle tai ympärille on pitänyt loihtia jonkinmoista tunnelmavalaistusta. Näitä takan aiempien kolmen vuoden joululookeja voi käydä kurkkimassa postauksistani Takan jouluasu, Takkaa ja joulua sekä Takan kolmas joululook. Tässä takka tänä neljäntenä joulunaan:

007

Jouluaattona, jos vietämme joulua meillä, nähdään takassa aiempien vuosien tapaan takkatulen korvaajat: palavat kynttilät. Näin huoneilma pysyy sopivan asteisena eikä tule liian kuuma. Takkatulen palaessa ruokapöydässä on nimittäin aika kuumat oltavat, sillä kaksisuuntainen takkaluukku lämmittää sinne asti.

Viime viikolla eräs meillä vieraillut henkilö totesi takan nähdessään, että jaa täälläkö on sun ainoat punaiset joulupallot! Niin se taitaa olla: takan sydämestä löytyy ns. perinteisten jouluvärien asetelma.

006

Nyt käyn hurauttamassa itselleni ison mukillisen herkullista cappuccinoa ja istahdan hetkeksi lueskelemaan blogeja! Samalla tarkkailen ja hoivailen mun vanhempaa kisumurustani, joka on vielä rauhoituksesta pökerryksissä <3. Kävimme tänään siis toisen kerran eläinlääkärillä (mm. niissä uusissa verikokeissa); yritän ehtiä kirjoittelemaan tuoreimmat uutiset aiheesta illemmalla! Kivaa päivää kaikille!

 

 

Olen tässä syksyn aikana tehnyt pari kirppiskierrosta, lähinnä vauvanvaatteita silmälläpitäen. Aika lailla on kyllä saanut tyrmistyä siitä, miten suurin osa myytävistä vauvanvaatteista näillä vierailemillani kirpputoreilla on ollut laatua autotalliriepu/siivousrätti. Kulahtaneita, virttyneen näköisiä, nuhjuuntuneita, rispaantuneita ja pisteenä iin päällä likatahroja, jotka eivät enää pesussakaan pois lähde. Hintaa rievuilla noin yksi euro/kpl. En itsekään pukeudu likaisiin tai kulahtaneisiin vaatteisiin, joten miksi pukisin lapseni moisiin? Ihan suututti nähdä tuollaisia vaatekappaleita myynnissä, meidän kodissa moiset päätyvät oikopäätä autotalliin kiillotus- ym. siivoustarpeisiin. Ehkä sitten vielä ihmetellään, miksi kauppa ei käy..?

Mutta, en yleistä! Kuten jo kirjoitin, näitä tällaisia tapauksia olen nähnyt näillä kahdella vierailemallani kirpputorilla, muista en tiedä. Helmiäkin joukossa on ja niiden suhteen kauppa sitten käykin. Tästä todisteena viimekuiset löytöni SPR-kirppikseltä: siellä oli muutamassa laarissa vauvanvaatteita ja hinnoittelu järkevä kirppishinnoittelu: pussillinen vaatteita kahdella eurolla. Pengoin siellä aikani kuluksi (odottelin aikaa hammaslääkäriin) ja sain saaliiksi kaksi pussillista vaatteita neljällä eurolla, kaikki nämä:

081

Valikoin vaatteet tarkkaan; vauvanvaatteet eivät paljon ehdi käytössä kulumaan ja juuri sellaisia ”kuin uusia” metsästin. Onko kaulukset, hihansuut, napit ym. täysin ehjät, onko likatahroja, värien kulumista yms. Löysin muutaman tarkkoja kriteereitäni vastaavan bodyn, potkuhousuja, parit villahaalarit ensimmäistä talvea varten sekä housuja! Tutkailinkin yhtenä päivänä vauvalle hankkimiamme vaatteita ja housuosastolla näyttää aika hyvältä :D. Joku ei jostain syystä voi vastustaa pieniä pöksyjä…

Nämä kirppisvaatteet hankin ennen sukupuolen varmistusta, mutta kuten eräs lukijakin jo Instagramin puolella tämän kuvan nähtyään totesi: hyvin pojalle sopivia vaatteita olin shoppaillut. Vaikka meille tyttö jonain päivänä syntyisikin, häntä tuskin päästä varpaisiin vaaleanpunaiseen puettaisiin, joten ehkä siitä nämä värimieltymykseni :).

089-crop

Kivoja kotihousuja Tutta-merkiltä; pehmoisia ja varmasti mukavia päällä. Erityisesti leveän vyötärönauhan kuvittelen olevan kivan tuntoinen vauvalla. Turkooseista ja kirkkaankeltaisista pöksyistä tykkään värien vuoksi kovasti, mies tosin tuumasi heti että tuollaiset Ruotsin väriset, mutta eihän niitä samaan aikaan päällä pidetä… ;)

088

Helmet taitaa löytyä kuitenkin tältä riviltä (kissa mukaanlukien, tottakai):

084-crop

Kolmet sammarit ja yhdet farkut (punaiset sammarit Benetton, muut Zara) – aivan kuin uusia, ei mitään käytön jälkiä tai kulumaa! Mietin etukäteen, että mies ei ehkä hyväksy pojalle punaisia pöksyjä, mutta onneksi olin väärässä. Sanoi niistä, että kivat retrohousut. Aivan ihanat, näen niiden kanssa jo sellaisen pikkusailorin sinivalkoisen neuleen, jonka ostimme KappAhlista.

079

Ostamme vauvalle kaikki tarvikkeet uusina, mutta osan vaatteista ja leluista voi mielestäni hyvin ostaa käytettyinä. Sillä ehdolla, että löytyy näiden kuvissa esiintyvien kaltaisia helmiä! Ja toki lisähaasteita tuo vauvan sukupuoli, sillä pojille ei vaan tunnu olevan yhtä paljon ihania vaatteita kuin tytöille. Mainitsinkin jo miehelle, että nyt vaatteiden hankinnasta tuleekin aika haasteellista, minä kun pidän niin harvoista poikien vaatteista… Mies ei kuulemma puutu vaatevalintoihin, vaan saan ihan ominpäin valita niistä harvoista ja valituista vauvallemme parhaat :D. Seuraavaksi voisinkin hankkia ihan pieniä paitoja (housuja kun riittää…) sekä pikkubodeja. Tällä hetkellä löytyy vasta kolme kietaisubodya koossa 50 cm, kahdessa bodyssa myös ne kätevät kääntyvät hihansuut, jotta saa pikkukynnet piiloon. Seuraavan shoppailureissun taidan ajoittaa vuodenvaihteeseen (perinteinen kierros KappAhl, Lindex, H&M) ja joskus alkuvuodesta aloitamme sitten erilaisten vauvatarvikkeiden hankinnan – oma viidakkonsa siinäkin!