/

 

Mulla on ollut tässä jo hyvän aikaa suunnitelmissa hankkia olohuoneeseen uusia sohvatyynyjä, sellaisia, joissa pääväri olisi valkoinen. Tyynyt voisivat olla erilaisia kuvioiltaan ja materiaaleiltaan, mutta valkoinen väri ja ehkä myöskin koko 50 cm x 50 cm olisivat se yhdistävä tekijä. Olen nimittäin viimeisen seitsemän vuoden aikana hankkinut kahdessa erässä valkoisia sohvatyynyjä, edullisesti jostain marketista, kun ovat vastaan tulleet… Nooh, ne ensimmäiset värjääntyi edellisen kotimme punaisten sohvien myötä punertaviksi eikä mikään aine saa niitä enää täysin valkoisiksi. Tyynyjen kangas on myöskin ärsyttävän nyplääntyvää sorttia. Tähän nykyiseen kotiin ostin niin ikään valkoiset sohvatyynyt, materiaali on taftimaista/satiinimaista eikä se ole osoittautunut kovin kestäväksi käytännössä – meillä kun noita sohvatyynyjä myös ahkerasti pään/kissojen alla käytetään… Kahteen tyynynpäälliseen on tullut jo halkeamia, materiaali kun on niin haurasta. Joten yhtenä kriteerinä uusille tyynynpäällisille on myöskin laadukas materiaali! Eikä ne mielellään saisi imeä kissankarvoja itseensä…

Olen miettinyt kovasti tulevien tyynyjen sävyä ja aina päädyn valkoiseen: se on niin ihanan raikas ja sopii jokaiseen vuodenaikaan, siihen en kyllästy ja valkoinen väri myös raikastaa mustanharmaata sohvaamme kivasti. Lisäksi tuollaista kokoelmaa voi helposti rikastuttaa muilla tyynyillä; parilla väripilkulla yms. Yhden tyynyn tämän kokoelman aloittajaksi jo hankinkin, esittelen sen joku toinen päivä. Toiseksi tyynyksi on päätymässä upea Kuusikossa-tyynynpäällinen:

Kuvakansiot1-001

Tiedättekö, kun joskus jonkin tuotteen ensi kertaa nähdessään on ensimmäinen ajatus: Upea, tuon haluan! ? Juuri noin mulle kävi tämän tyynynpäällisen nähdessäni! Itseni tuntien tuota ei hirmuisen usein tapahdu, joten silloin kun tapahtuu, on toimittava.

Tuo voisi olla tulevan tyynykokoelmani joululisä, aika kiva vai mitä! Tuo pussilakanasettikin on kaunis, mutta ehkä liian tiheäkuvioinen omaan makuuni. Saman sarjan tiskiliinoissa kuosi toimii myöskin, keittiöpyyhkeestä puhumattakaan! Ostoskoriin klikkasin jo tuon Kuusikossa-tyynynpäällisen, vielä hetken mietin lisäänkö tilaukseeni jotain (jouluinen keittiöpyyhe kun on ajatuksissa ollut!) vai onko hyvä näin… Mitä mieltä sinä olet tästä kuosista, löytyykö kotoasi jo jotain kuusikkoista?

Kuosia kuvataan Marimekon sivuilla näin ihanasti, meidän koti selvästi kaipaa tällaista joulutarinaa:

Maija Louekarin Kuusikossa-kuviossa etsitään kuusta jouluksi kotiin tiukujen helinän ja kimalluksen keskellä, talvisessa maisemassa, jalat polvia myöten hangessa. Kuviossa lähimetsä on muuttunut mystiseksi taikametsäksi, jossa jokainen kuusi on kuvioiltaan erilainen.

En ole koskaan pitänyt itseäni minään himoshoppailijana tai tuhlarina ja viime kuukausina hankintani ovat vähentyneet entisestään aivan itsestään, sillä mietin hankinnan hetkellä, että tarvitsenko tätä oikeasti ja yleensä vastaus on ei… Nyt kun tämän tyynynpäällisen kohdalla vastaus oli kovaääninen kyllä!, niin olin ihan unohtanut, kuinka hyvä mieli tuleekaan silloin, kun löytää itselleen jotain niin kovin mieluisaa! Silloin siitä saakin iloita! Tänään on muutenkin superkiva päivä: saan ystäväisiä kylään muutaman lapsukaisen kera. Ihanaa tiistaita (vesisateesta huolimatta)!

(Tuotekuvat lainattu Marimekko.)

 

/

 

Taas se hetki päivästä, kun pimeys alkaa viedä voiton valosta. Sytyttelin juuri äsken ikkunatähtiin valot ja napsaisin joulumusiikin soimaan. Ikkunatähdet, kuten kaikki muutkin kotimme ikkunoihin ripustettavat tunnelmavalot, syttyvät meillä valokatkaisimesta – en ehkä aiempina vuosina ole osannut tätä ominaisuutta yhtä paljon arvostaa kuin nyt vielä jonkin verran liikuntarajoitteisena. Niin helppoa ja vaivatonta ilman kyykistelyjä tai kurkotteluja.
Meillä näyttää nyt tältä, kuten näissä lauantai-iltana napsimissani valokuvissa:

012

cats

Näyttää aika jouluiselta näin kuviin rajattuna, mutta ei ihan yhtä jouluiselta täällä paikan päällä. Toki nyt jo saisi näyttääkin – jo tällä viikolla koittaa päivä, josta on enää kuukausi jouluaattoon!

Ikkunoista näkyy pilkahdus ihanan tummansinistä taivasta, joka niin olennaisesti kuuluu tähän vuodenaikaan: (puuttuu enää se valkoinen maa…)

003

013

Mietiskelin tuossa hetki sitten, millä muilla jouluisilla yksityiskohdilla voisin kotiamme tänä jouluna koristella. Joulukuusi otetaan aina esiin viimeisenä, se on joulukodin kruunu. Seuraavat jouluaskeleet taitavat olla kaksi valkoista kranssiani sekä isot hopeiset joulupallot, jotka ovat perinteisesti koristaneet ruokailutilaamme. Näiden aika voisi olla vaikka ensi sunnuntaina – viimeisen joulunodotuskuukauden alkamisen kunniaksi!

cats

Mukavaa maanantai-iltaa!

 

/

 

Voi valtava mikä myrsky meidän pientä Suomen maata riepottelee! Yöllä ei tullut nukkumisesta juuri mitään, pelkäsin koko ajan että puu kaatuu talon päälle tai konesaumakatto saa kyytiä… Mitään vahinkoa ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut, yksi puu kaatui naapuritontilla autotallimme takana, mutta poispäin autotallistamme. Onko Eino-myrsky tehnyt tuhojaan teilläpäin?

Päädyin laittamaan eilisessä postauksessa näkyneen valoköynnöksen makuuhuoneeseen tunnelmavaloa tuomaan, joulunpunainen tyynykin on jo päässyt esiin:

027

045

Aivan niin kivalta ei kyllä kuvissa näytä kuin livenä, harmi. Oli niin mukava aamulla laittaa köynnökseen valot ja alkaa sen kivassa valaistuksessa katsomaan telkkaria.

035

Pallovalojakin mietin jossain vaiheessa tuohon sängyn päätyyn, mutta johtoa on turhan pitkästi: ne täytyisi laittaa kolmin kerroin eli ei oikein hyvä. Köynnös on reilun kahden metrin pituudessaan tuohon juuri sopiva. Mukava nyt iltaisin, kun makuuhuone ei ole aivan pimeänä.

Tätä varten täytyisi miehen kanssa vaihtaa nukkumapuolia, mutta eikö vain sopisikin aika loistavasti tuohon ikkunanurkkaukseen katosta roikkuva Leander-kehto? ;)

039

Pieni kisunen yritti olla ihan rauhassa ja ihan sängyn laidalla, jotta häntä ei siirrettäisi pois kuvien ottamisen ajaksi. Ikään kuin joskus olisin niin edes tehnyt… <3

051

Ai niin, tästä mun on pitänyt kysyä jo aiemminkin! Muistatteko Kysyttävää mieheltä -postaukseni? Löytyisikö vielä jotain kysyttävää..? Ajattelin nimittäin istuttaa miehen alas ja esittää kysymykset ensi viikon aikana!

Mukavaa sunnuntaipäivää – toivotaan myrskyn pikaista laantumista!