/

 

Ihastelen usein kauniita TineK Home:n kynttilälyhtyjä, mm. Emilian blogissa ne silloin tällöin vilahtelevat – ihanan herkkiä ja suloisia! Tässä viikolla yhtenä iltana kynttilöitä sytytellessäni mietin, että olisipa kiva sytyttää kynttilä sellaisen sisälle. Sitten muistin erään sokerikon, joka nökötti keittiökaapissa ihan käyttämättömänä. Sain sen ja samanlaisen kermakon mukaani vanhempieni kotoa vuosia sitten.

Niin ihana sokerikko, joka nyt sai uuden elämän kynttilälyhtynä. Vähän kuin ne TineK Home:n kynttilälyhdyt, mutta ei kuitenkaan. Saan tästä varmasti sisustushörhön leiman otsaani, mutta onpa niitä siellä jo ennestäänkin ja lisää mahtuu ;D

Jännitin aluksi, että kestääkö lasi palavan lämpökynttilän kuumuutta, mutta huoli oli turha: lasi ei lämmennyt juuri nimeksikään neljän tunnin aikana. Kivi-kynttilälyhtyni lämpenevät huomattavasti enemmän! Kynttilänliekit muodostavat lasin avulla aivan upeita kuvioita pöytään – pimeällä niin kaunis näky, sohvapöydän katseenvangitsija. Näinkin pieni asia on tuottanut paljon iloa iltaisin :)

Olen tehnyt monenlaisia löytöjä keittiökaapeistani viime viikkoina: useista laseista saa kivoja maljakoita (kuten vaikka näille amarylliksille tai tulppaaneille) ja sokerikoista kynttilälyhtyjä – esim. kolmesta erilaisesta sokerikosta saisi ihanan kokoelman kynttilälyhtyjä! Eipä siis muuta kuin kaappeja penkomaan :).

Kivaa sunnuntaita – toivottavasti sielläkin on yhtä upea auringonpaiste kuin täällä!

/

 

Näin tämän ensimmäisen kuvan Alvhemin etusivulla ja ihastuin täysin: oi mikä tiiliseinä, oi mikä lautalattia!

Kahvikupposen äärellä on mukava fiilistellä ja haaveilla; miettiä mitä tässä keittiössä tekisin toisin… Miten tämä vastaisi enemmän omaa makuani…

Omaan makuuni keittiökalusteet on vähän turhan maalaisromanttiset, samoin ruokailuryhmän pöytä, tosin tuolitkin kyllä vaihtaisin. Pystypaneeliseinät eivät myöskään ole ominta makuani. Mutta nämä seikathan eivät estä ihastelemasta erilaisia toteutuksia!

On se jännä tuo tiiliseinä, miten paljon lämmintä tunnelmaa se saa aikaan, tilassa kuin tilassa! Yhdistän aina tuollaiseen keittiön tiiliseinään tunnelmalliset koti-illat hyvän ruuan ja viinilasillisen äärellä. Kyllästyyköhän tällaisten tiiliseinien katselemiseen milloinkaan..? Niin kauan kuin muistan, olen tykännyt niistä yhdistettynä muuten aika moderniin sisustukseen. Onko jollain jo kyllästymistä havaittavissa?

Tästä asunnosta löytyi muutama inhokkini, joten en muiden huoneiden kuvia tähän sen vuoksi valinnut, heh! Mutta pitemmittä puheitta: rentouttavaa viikonloppua!  

Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.

/

 

Pitäis varata aika hierojalle ja kampaajalle, se intialaisen päähieronnan lahjakorttikin on vielä tuossa laatikossa… Kasvohoitokin ois kiva näillä pakkasilla…
Tämänsuuntaisia ajatuksia pyörinyt mielessä viime viikkoina. En ole vain muistanut (= saanut aikaiseksi) soittaa ja varailla niitä aikoja, ennen kuin tänään. Istahdin oikein alas ja otin kalenterin esiin; alkoihan se täyttyä!

Hiusten latvat alkaa olla jo sen verran epäsiistin näköiset, että äkkiä nipsnaps! Samalla tyvikasvu piiloon, hiukan tekis mieli jotain vaaleanruskeaa raitaakin tähän vaaleaan päähän, hmm… Hartioissa tuntuu kireyttä aika ajoin; syksyn hyvään hierontaputkeeni tuli lähes parin kuukauden tauko tuossa joulun aikaan ja se tuntuu muhkuroina kallonpohjassa. Intialaiseen päähierontaan sain ajan ensi viikolle, ihanaa! Myös jännittävää, en ole sitä ennen kokenut – muilla kokemuksia?

Kosmetologilla käyn säännöllisesti muotoiluttamassa kulmani. Inhoan kulmien muotoilua pinsetein (en välittäisi tehdä sitä edes itse, sen verran tympeää ja tylsää puuhaa); kosmetologi tekee sen vahalla muutamassa minuutissa ja jälki on siisti monta viikkoa! Vaha on siitäkin kätevä, että se poistaa samalla kaikki ihonvärisetkin kulmakarvat, joita ei pinseteillä nyppimällä välttämättä huomaisi (ennen kuin kevätauringon myötä ;)). Nämä pakkaset saa taas kasvojen ihon kuivumaan entisestään: ihoa kiristää ja kirvelee. Herkuttelenkin ajatuksella, että kulmien siistimisen lisäksi voisin varata ajan kasvohoitoon: elämäni toiseen sellaiseen!

Lahjakortit tuollaisiin ihaniin palveluihin taitaa olla lahjoja parhaimmasta päästä! Oletteko muuten lukeneet Helsingin Sanomien Vuosi ilman tavaraa -artikkelin? Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä!

Tekis mieli tehdä kissat: ottaa tassuilla (tai käsillä…) päästä kiinni ja käpertyä kerälle nukkumaan. Jos joku vielä peittelisi ja siinä vieressä silittäisi <3. Mutta koska en ole kissa, pukeudun lämpimästi ja lähden töihin! Melkoisen ihanaa, että huomenna on perjantai! Nämä pakkaslukemat lupailevat kotoisaa takkatuliviikonloppua <3.