Pikkujouluviikonloppu takana. Viikonloppuun kuuluikin monenlaista pientä kivaa, mm. sellainen mahtava juttu, että meidän terassin pöydältä löytyi pikkujouluyllätys: oli glögiä, joulumakeisia ja iiiiiso laatikko, joka kätki sisäänsä hartaasti odottamani Luhta Homen Vakka-korit. Ne oli juuri niin täydelliset kuin olin ajatellutkin, suuret kiitokset tontulle! :)
Divaani siirtyi jo aiemmin olohuoneen ikkunanurkkaukseen, joten ajattelin tuoda aulasta tämän pienen (alunperin makuuhuoneessamme majailleen) Ikean Rörberg-lepotuolin tähän kulmaukseen, takkaa vastapäätä. Se saa olla tuossa nyt siihen asti kunnes joulukuusi saapuu. Vakka-koreista suurin löysi heti paikkansa tuosta pienenä laskutasona, päälle pieni pöytätähti ja viereen taulu viimeistelemään pienen joulunurkkauksen.

Ihana Ursula-huopa sopii tähän kokonaisuuteen myös mainiosti. Tästä tulikin niin kiva nurkkaus, että aloin jo hiukan miettimään uutta paikkaa joulukuuselle… En kuitenkaan keksinyt sille parempaa paikkaa, joten eiköhän se tähän tule. Tämän kokonaisuuden voin sitten siirtää vaikka takan puutilan viereen, taatusti ihana sielläkin!

Niin ehtikö joku luulla, että minä tai mies tässä päästäis tunnelmoimaan? Niinhän minäkin hetken luulin, mutta mutta…

Kissat otti oikein asiakseen pitää vahtia tässä tuolilla (vuorotellen, ei missään nimessä yhtä aikaa), aamusta iltaan! Tällaisena pakkasviikonloppuna oli takassa tuli tämän tästä, mutta sehän ei haittaa: tulikuuma turkki on talvella tosi jees juttu! Jos siis tuolille haluaa, täytyy ensin siirtää kissa. Ja ainakin kaikki kissanomistajat tietävät, millaista on siirtää nautiskeleva kissa; ilmoille kaikuu heti pieni vastalause ja syliin ei ehkä hetkeen tullakaan…

Olisin tulossa syliin tästä, kun ehdit…

 Joulunpunaiset sukat jalassa toivotan teille ihanaa ja lumista ensimmäistä joulukuista viikkoa!

 

Oon ihan tuon amarylliksen pauloissa, koko ajan käsi hamuilee kameraa, vaikka onhan se kertaalleen jo kaikista mahdollisista kulmista kuvattu :D. Kaksi kukkaa on jo auennut ja on ihana huomata aamuisin, miten koko ajan tapahtuu lisää edistystä: nyt sieltä alkaa kolmaskin pikkuhiljaa aueta, neljännestä puhumattakaan.
Ihastelen aina sisustuskuvia, joissa sohvapöydällä on jokin kaunis kukkanen. Meillä en ole oikein voinut sohvapöytää moiseen hyödyntää, sillä kukka olisi siinä kisuille vähän liian suuri houkutus, kuin tarjottimella. Lisäksi sohvalta, kukkasen takaa, ei näkisi telkkaria kovin hyvin. Nyt kuitenkin katkaisin sen ruukkuamaryllikseni toisen kukkavarren ja asetin sen etukäteisjoululahjaksi saamaani maljakkoon, josta pidän kuin hullu puurosta! Amaryllis on tarpeeksi matala: ei häiritse tv:n katselua ja kisutkin on antaneet sen olla ihan rauhassa jo perjantaista lähtien. Miten voikaan olla jotain noin kaunista kuin tuollainen herkkä, valkoinen kukkanen! <3

Tuosta kynttilöiden puisesta alustasta kysyttiin: se on kesäinen kirppislöytö, eurolla :). Siinä oli molemmin puolin reunoilla kiinni värikkäitä muovihedelmiä; osa irronnut, osa vielä kiinni valtavilla kuumaliimaklönteillä. Vähän voimaa ja apuvälineitä ja sain ne irti. Kiva pyöreä alusta, vaalea puun sävy on juuri sellainen, josta pidän kovasti. Pienenä tarjottimenakin tuota voi käyttää, sillä käyttämäni Ikean kynttilät eivät valuta steariinia eivätkä siten pilaa alustaa.

Mun silmää hivelee aina tällainen yhdistelmä, jossa on pienehkö yksinkertainen maljakko ja iso, näyttävä kukkanen. En malta odottaa, että saan ensi kesänä laittaa pionin tuohon maljakkoon, varmasti upea sekin yhdistelmä.
Eilen ostin toisen ruukkuamarylliksen, oon jostain syystä saanut päähäni että ne varmaan kohta loppuu kaupoista ;). Tämän uuden amarylliksen avautumista saa luultavasti odotella lähes pari viikkoa. Näin meillä on sitten varmasti joulunakin täällä amaryllis (jos toinenkin). Kukkakaupassa tällainen leikkoamaryllis maksoi muuten lähes kymmenen euroa kipale! Ruukkuversioista maksoin 5,95 €/kpl ja niissä on molemmissa kaksi kukkavartta eli karkeasti neljä kukkavartta yhden leikkoamarylliksen hinnalla – aika kiva säästö :)

 Tunnelmallista adventtisunnuntain jatkoa!

 

The White Companyn sivuilta löytyy muutama kaunis kattauskuva. Vaikka kattausten tyyli ei ehkä ole ihan ominta tyyliäni, nautin tällaisten kuvien katselemisesta. Ihanan rauhoittavaa inspiraation keräämistä. Kauniita kattauksia, joissa pääväreinä valkoinen ja hopea.

Huomaan silloin tällöin ihastelevani tällaisia hieman kimaltelevia, pyöreitä pöytätabletteja. Olin kerran näitä jo ostamassa, mutta tulin toisiin ajatuksiin: V&B:n New Wave -lautasemme ovat aika kookkaat ja kaiken lisäksi neliön malliset, joten eivät ihan parhaalla mahdollisella tavalla istuisi näiden tablettien kanssa samaan kattaukseen. Tablettien täytyisi olla melkoisen kookkaita ylipäätään erottuakseen lautasten alta, joten se siitä haaveesta. Otan siis tyytyväisenä taas jouluksi omat mustat tablettini käyttöön, niissä välkehtii hillitysti hopeaa joukossa. Tai no jos ihan totta puhutaan, laitoin ne ruokapöytään jo tänä aamuna! Nimittäin viimeiset kaksi tuntia (!) olen tehnyt ja kuvannut joulukattauksia, niitä näette blogissani ensi viikon aikana. Saapa nähdä millaisia kuvista tuli; ne on vielä kamerassa ja niiden läpikäyminen kestääkin oman aikansa… Tällaisina hetkinä aina hiukan jännittää, jos kuvat onkin epäonnistuneita: tärähtäneitä tms., kuva kun näyttää aina hieman erilaiselta tietokoneen kuin kameran näytöllä. Kuvia tuli otettua kyllä reilut 100 kpl, että ehkä sieltä joukosta muutama onnistunut otos löytyy :P.

Tänään ensimmäinen adventti; saan sytyttää uudehkosta (adventti)kyntteliköstäni ensimmäisen eli joulun odotuksen kynttilän. Mutta nyt kun ruokapöytäkin on jo valmiiksi katettu, heh, alan kuorimaan perunoita! Kun mies kotiutuu mökkiraksalta, meillä herkutellaan uunilohta (tiedän muuten jo nyt saavani keittiöön innostunutta seuraa parista viiksinaamasta…) timjamiperunoiden ja keitettyjen kasvisten kera, joulukattauksen äärellä :D. Jos on kuunnellut joululauluja lokakuun lopusta lähtien (täysin kyllästymättä, by the way), voi kai koko joulukuun kattaa pöydän jouluisesti! ;)

 Kuvat lainattu The White Company.