All you need is White

Pinnistelin tänne asti :D. Ajattelin nimittäin, että kun jouluun on päivälleen kaksi kuukautta, voi tämän fiilistelyn pikkuhiljaa aloittaa (blogissakin). Kaikkien ei toki tarvitse vielä joulufiilistellä, mutta ne jotka haluaa, se heille/meille suotakoon. Jokaisella on varmasti omia jouluun liittyviä rutiineja: toiset viettävät joulua tasan joulunpyhien ajan, toiset ehkä aloittavat joulunvieton viikko tai pari ennen jouluaattoa. Tai sitten se joukko, johon itse lukeudun: on ihana piristää tätä synkintä vuodenaikaa ajattelemalla ja odottamalla jotain iloista, jotain kivaa kohokohtaa. Suunnitella tulevaa joulua kaikessa rauhassa, miettiä kodin jouluasua, askarrella joulukortteja, suunnitella lahjoja, paketoida niitä ajan kanssa kynttilänvalossa joulumusiikista nauttien… Puhumattakaan niistä ensimmäisistä kerroista, kun valmistaa joulutorttuja ja nauttii ne lämpimän glögin kera; tämä yhdistelmä maistuu aina parhaimmalta silloin, kun sen kokee ensimmäisen kerran sille vuodelle! Näistä en ole vielä tehnyt muuta kuin pientä suunnittelutyötä, niin ja paketoinut yhden lahjan ;). Joulumusiikkia aloitan kuuntelemaan vasta marraskuun loppupuolella tai sitten kun siltä tuntuu, voiko tuota edes aikatauluttaa… Olisi ihana ostaa jokin uusi joululevy tälle vuodelle! Esim. Michael Bublén, johon jo viime jouluna niin tykästyin, mutta jätin vielä hankkimatta. Hänen joululauluistaan tulee ihana fiilis, sellainen lämmin ja hyvä olo. Tuo onkin yksi mun joulurutiineistani: käydä Anttilan TopTen-osastolla katsastamassa joululevyvalikoima; joskus tulee hankittua joku levy, joskus ei. Ja Anttila siksi, että siellä on mielestäni paras joulutunnelma :D.

Parisen viikkoa sitten meidän kotiin ilmestyi jotain joulusta kertovaa. Mietin, että taidankin tehdä tästä perinteen: aloittaa kodin vaivihkaisen joulupukeminen Design House Stockholmin Joy-kynttelikölläni. Tämä on meillä nyt toista joulua ja pidän tästä (jos vain mitenkään mahdollista) vielä enemmän kuin viime jouluna.

Inspiraationsa Joy-valaisin on saanut käsintehdyistä kynttilöistä ja toisiinsa nojaavat ja toisiaan tukevat kynttilät kuvaavat sitä iloa, joka syntyy, kun voi viettää aikaa rakastamiensa ihmisten kanssa.

Joy on kiva siitäkin syystä, ettei se ole liian jouluinen, vaan sitä voi käyttää jo näin hyvissä ajoin ennen joulua luomassa nimensä mukaisesti iloa ja toki myös valoa pimeisiin iltoihin. Meillä siihen on syttynyt valot nyt joka päivä ja varmasti tulee vuoden loppuun asti syttymäänkin. Joulukuussa sille täytyy vain keksiä jokin toinen paikka ettei tuossa lipaston päällä jää joulukuusen varjoon. Joulukuusi tulee tänä vuonna nimittäin tuohon olohuoneen ja ruokailutilan rajamaille, kuten ensimmäisenä joulunakin. Siinä on joulukuuselle täydellinen paikka. Siitä se näkyy sekä olohuoneeseen, ruokailutilaan, keittiöön ja heti, kun saapuu kotiin <3.

Viime vuonna kynttelikkö koristi ruokailutilaa, kuvia näet Jouluisen illan pimetessä -postauksestani. Tuon postauksen kuvissa näkyy myös viimevuotinen Blossa-glögipullo, jonka tumma, kahviarominen sisältö sai näyttämään mustalta. Tämän vuoden Blossa on aika kivassa valkoisessa pullossa, jokohan sitä on saatavilla…
Onko teidän kodeissanne jo jotain joulusta kertovaa tai siihen edes hitusen viittaavaa?

Oli ihan pakko tulla tänne blogiin hekottamaan, voi elämä mä repeilin äsken! :D Tässä pientä tapahtumaketjua:
Kävin asioilla, viimeisenä ruokaostoksilla. Muffinssihyllyllä oli niin herkullinen jättimuffinssi, se aivan huhuili sieltä, oli pakko ostaa se. Tulin kotiin ja laitoin ostokset kaappiin, ajattelin et katson boxilta yhden Emmerdalen ja herkuttelen muffinssin. Se oli sellainen suklaamuffinssi, jossa päällä paksu vaniljainen kuorrute, tiedättehän. Sen sisällä oli lisäksi jotain kermavaahdon tapaista, slurps. Sen herkutteleminen olikin niin sotkuista et menin välillä pesemään käteni, ajattelin siinä niitä pikaisesti pestessäni ettei se nyt voi tässä ajassa ehtiä. No tottakai se ehti. Nostin kissan ilmaan, kissa nosti suullaan muffinssin ilmaan. Ehkä siinä vaiheessa, kun kiskoin sormet taas aivan mönjässä jättimuffinssia kissan suusta, tajusin et peli o n j o menetetty. Kissa aivan puhisi herkkupala suussaan, ei meinannutkaan päästää irti. Puhku ja puhisi ja toisella etutassullaan työnsi mun rintakehää itsestään kauemmaksi. Sain mä siitä palasta lopulta puolet pelastettua… Loput herkuteltiin sit lattialla, osa myös olkkarin matolla. Kätevä tuo nukkamatto ku siitä voi aina leikata noita lankoja irti kun sattuvat sotkeentumaan esim. muffinssiin… Ja vanhempi kissaneitinen, joka ei todellakaan mistään muffinsseista edes välitä, ryntäs heti apajille ku kerran nuorempikin. Varastettu ruoka, parempi mieli?

Pelastettu muffinssimurunen… Nam?

Näettekö tässä asennossa saman voitonriemun ku minä? Tuo hännän asento on aika paljonpuhuva! :D

Rontti, that’s my middle name!

Mä sain pikkuriikkisen herkutella muffinssilla, sit sain nauraa mahani kipeäksi ja lopuksi vähän siivoilla. Kissat sai herkutella ja elää jännittäviä hetkiä. Miten ne toimikaan aivan kuin kimpassa suunnitellen koko homman?

Nyt pesevät onnellisina turkkejaan.
Aivan heti ei ehkä kannata syliin kuitenkaan.

Mainitsinkin tässä muutama viikko sitten, että veljeni muutti takaisin kotikaupunkiimme. Kuun alussa kävin hänen luonaan tekemässä hieman tekstiilitäydennyksiä, myös muutaman syksyyn sopivan sisustustuotteen vein. Eli tällainen Lukijan kotona -postaus tällä kertaa (kyllä, veljeni lukee blogiani, ainakin silloin tällöin) :))

Mietimme samalla hänen luonaan käydessäni, mihin Kaj Stenvallin ankat voisi ripustaa… Vuokranantaja on juuri ennen veljeni muuttoa tehnyt asunnossa pintaremontin, joten seinien rei’ittäminen tuntuu vähän kurjalta. Niinpä yksi päivä samalla kun ostin itselleni, ostin myös veljelleni Commandin taulunkiinnityspaloja, joilla taulun voi ripustaa seinään ilman reikiä tai muitakaan jälkiä. Kiinnityspalat on tarramaisia (huom. kyseessä ei ole kaksipuolinen teippi!) ja ne irtoavat seinästä siististi. Nämä taulunkiinnityspalat ostin Clas Ohlsonilta ja niitä on erilaisia eri tarkoituksiin, itselleni ja veljelleni ostin kapeille kehyksille tarkoitettuja paloja.

Mulla on meidän aulaan suunnitteilla eräänlainen valokuvataulusysteemi, mutta toteutukseen voi vielä mennä tovi jos toinenkin… On meinaan näitä suunnitelmia ja ideoita enemmän kuin aikaa etten enää tiedä mistä päästä lähtisin näitä toteuttelemaan, heh! Oikeastaan nyt kun tuli puheeksi niin mulla on näitä kaikenlaisia suunnitelmia koskien eteistä, aulaa, makuuhuonetta (tai oikeastaan kaikkia kolmea makuuhuonetta), kodinhoitohuonetta, molempia vessoja, olohuonetta ja nooh kyllä keittiötäkin… Jotain pientä kivaa jokaiseen :D. Toteutuksella ei mikään kiire, niitä on kiva suunnitella! Psst. mies ei vielä tiedä näistä kuin pienen murto-osan, ajattelin et turha molempien päätä vielä tässä vaiheessa vaivata :P.

Mutta vielä veljeni kotiin palatakseni; katsotaan jos esittelisin sitä täällä vielä joskus myöhemminkin. Hänellä on vielä jotain hankintaa tekemättä (sohva tilattuna, mutta ei vielä toimitettuna), joten palataan ehkä asiaan sitten kun siellä alkaa olla valmista! :)