Elämäni ensimmäinen yksin tekemäni ulkomaanmatka suuntautui Milanoon kymmenen vuotta sitten. Vietin kaupungissa peräti lähes kaksi viikkoa, tosin osan ajasta vietin kauniissa Parman kaupungissa. Milanon nähtävyydet ovatkin tuon matkani vuoksi minulle jo entuudestaan tuttuja – kaikista vaikuttavin näky oli kaupungin ytimessä, Piazza del Duomolla, sijaitseva tuomiokirkko Duomo di Milano. Tuo Milanon goottilaistyylinen katedraali ei ole pelkästään Italian suurin, vaan se on myös koko Euroopan toiseksi suurin katedraali. En ikinä unohda sitä tunnetta, kun hieman jännittyneenä nousin ensimmäistä kertaa metrotunnelista miljoonakaupungin vilinään ja näin vieressäni tuon valtavan upean rakennuksen! Teki mieli hihkua ohitseni kiiruhtaville ihmisille, että katsokaa miten upea :D. Ensimmäistä kertaa yksin ulkomailla olevalle se oli myös kiva maamerkki: kävelin Milanoa ristiin rastiin ja aina kun tuntui, etten tiedä missä olen, näkyi Duomo ylväänä jossain taustalla ja ei muuta kuin taas nokka sitä kohti! Vaikka Milano on niinkin suuri kaupunki, on sen ydinkeskustassa kaikki tärkeimmät nähtävyydet ihan kävelymatkan päässä toisistaan. Duomon katolle pääsee ihastelemaan henkeäsalpaavaa näkymää kaupungin ylle. 201 porrasta sinne oli matkaa ja voin kertoa, että seuraavalla kerralla tuo matka taittuu hissillä ;D.

Tuolloin syksyllä 2002 vietin aurinkoista syyspäivää Piazza del Duomolla, katselin ohikulkijoita, kuuntelin kaunista kieltä, väistelin satoja (!) puluja sekä ihastelin upeinta koskaan näkemääni rakennusta miettien, että tänne haluan ehdottomasti vielä joskus palata.

Nyt se paluupäivä on sitten jo tiedossa! Ilmaantui sopiva väli, jonne varasimme pienen kaupunkiloman. Olen käynyt Roomassa ja Pariisissa, mutta niitäkin enemmän haluan palata Milanoon! Nyt ajattelinkin kysellä, onko tuossa upeassa kaupungissa käyneitä kuulolla? Kaikenlaisia vinkkejä jakoon, kiitos :). Eniten kaipailisin vinkkejä hyvistä ruokapaikoista sekä outleteista! Mitä, missä ja minne?
Jännä miten mun matkakuume on aina ylimmillään silloin matkan varaamisen hetkillä, sitten se vähän laantuu/painuu taka-alalle, kunnes nousee taas huippuunsa viittä vaille ennen matkaa! Nyt ollaan tuossa ensimmäisessä vaiheessa :)

 

Kuvat lainattu Tjäreborg.

 

Kun herää aamulla klo 9:04 ja aivan sillä samalla sekunnilla muistaa, että autolle oli ”lääkäriaika” klo 9:00, niin voi tulla hieman kiire… Jotenkin se kiire sitten jatkuu lähes koko päivän, aina tähän hetkeen saakka kunnes pääsee kotisohvalle rauhoittumaan.
Mulla oli kyllä herätys, kivasti heräsin kahdeksalta jopa ennen herätystä, mutta nappasinpas sen kätevästi puhelimesta valmiiksi pois ja loppu on historiaa :D. Kyllä sitä ihminen vain pystyy moneen asiaan samaan aikaan, kun on pakko: aamulla kun heräsin, aloin tulipalokiireellä kiskomaan vaatteita päälle, pakkasin samalla laukkuun papereita ja soitinpa siinä samassa hässäkässä myös kyydille, joka mua jo autohuollon pihassa odotteli… Nooh, lopulta olin vain 25 minuuttia myöhässä, mutta niin vain myöhästymisestäni huolimatta autohuollon miehet hoiti autoni pikkuvian kuntoon ja vielä katsastivatkin sen. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Ihme mikä paniikki sitä myöhästyessä tulee: aivan kuin tuo aika autolle olisi viimeinen vapaa aika tässä maailmassa… Enkä ole ennen edes nukkunut pommiin, joten kyllähän se joskus väistämättä oli kohdalle osuttava.
Lepytellä ja hyvitellä jouduin vasta kotona, kun eräs kaksikko jäi siinä aamuhulinassa ilman ruokaa… Mut niiiiiin pelasti jääkaapissa ollut kermavaahtopurkki! Sen korkin kun napsauttaa auki, kaikki annetaan anteeksi! :D

Tässä vielä tilanne ennen kermavaahtoa eli ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan… Ei mitään ihan hienovaraista vihjailua :D

Huh huh, onpas tänään saanut taas vaihteeksi nauraa! Naurattaa jopa miehen aamuinen tekstiviesti, jossa toivotteli hyvää ystävänpäivää ja muistutti viemään auton huoltoon – 7 minuutta ennen yhdeksää :D. Että vaikka mun puhelin ei olisi ollutkaan äänettömällä, ei tuo viime minuuteilla saapunut muistutuskaan olisi pelastanut, heh!

Pariin kukkakauppaan ehdin pyrähtää, halusin jotain kaunista ja keväistä kotiin Ystävänpäivän kunniaksi. Vaaleanpunainen gerbera parin vuoden takaisen ystävänpäivän tapaan ja muutama keltainen freesia. Upea keltainen sävy näissä, vaikkakin kirkkaankeltainen ja sen myötä hieman pääsiäisvivahteinen, niin ei sen väliä:

Olin suunnitellut leipovani jotain yllätykseksi miehelle, mutta en sitten ehtinytkään. Ehkä tuo suklainen keksi sokerisydänten kera ajaa saman asian ;)

Sitten se tämän päivän tärkein asia: huikkaan ilmoille ystävänpäivätoivotukset teille ihan jokaiselle! Kiitos vierailuistanne, ihanasta seurastanne ja ystävällisistä viesteistänne! <3 Bloggaaminen ei olisi mitään ilman teitä.

 & kaksi kermavaahtohirmua.

 

Joskus, onneksi erittäin erittäin harvoin kuitenkin, otsikon keksimiseenkin voi mennä yllättävän kauan aikaa, heheh! Näin esimerkiksi tänään (maanantailla osuutta asiaan?)… Uusi viikko käyntiin hedelmien ja kukkasten voimin!

Tänään ajattelin asioiden hoitamisen lomassa katsastaa vähän kaupungin maljakko-valikoimaa. Se pyöreä – ei liian pieni, vaan juuri oikean kokoinen, maljakko on vielä hakusessa. Olen saanut kehitettyä siitä pienen positiivisen pakkomielteen itselleni… Sain nimittäin pari viikkoa sitten mielikuvan eräästä asetelmasta, jonka toteuttaisin tuon maljakon ja kukkakimpun kera! Oi kyllä siinä silmä lepäisi… Mutta siitä enemmän vasta kun sen maljakon kotiini saan!

Viimeisin kotiprojektini on onnellisesti päätöksessään, olen sen valmiina jo kuvannutkin. Kuvat on itse asiassa jo koneellakin, mutta pikainen silmäys osoitti niitä olevan lähes 100 kpl, joten läpikäymiseen vierähtää tovi jos toinenkin… Sellaista vapaata tovia odotellessa, mutta yritän ehtiä loppuviikoksi postausta tekemään.

Miehen vanhempien rakenteilla olevalla mökillä pidettiin eilen ”suunnittelupalaveri”. Mietittiin seinäratkaisuja sekä keittiön, vessan ja kodinhoitohuoneen kalusteita. Harmitti aivan, etten ottanut kameraa mukaan! Sen verran upeat näkymät on mökistä merelle että! Onhan siinä aiemminkin ollut mökki merinäköalalla (joka siis purettiin tämän uuden talviasuttavan tieltä), mutta tämä uusi mökki on korkeammalla paikalla ja näkymät vieläkin paremmat alas rantaan ja merelle. Sitä näkymää voisi tuijottaa aamusta iltaan, vuoden ympäri.
Erittäin valoisa mökki tulossa: runsaasti isoja ikkunoita, valkoinen korotettu sisäkatto ja valkoiset vaakapaneeliseinät. Meren suuntaan on keittiö, olohuone reilunkokoisen erkkerin kera sekä kodinhoitohuone. Sekä keittiöstä että kodinhoitohuoneesta pääsee omista ovistaan katetuille terasseille ja kattamattomana terassi kiertää koko lopun merenpuoleisen mökin. Myöskin saunassa on ikkuna merelle: sieltä voi ihailla auringonlaskua. Näiden lisäksi on vielä erikseen oma saunamökki patioineen ihan rannassa. Eikö kuulostakin melkein liian täydelliseltä ollakseen totta? Mutta totta se on, joka sana! Hyvin mahdollista, että tulen esittelemään mökkiä täällä koko kesän :D

Mutta näistä mökkimietteistä (näin jopa unta mökistä :D): hyvää alkanutta viikkoa!