Perjantai. Varmaan monessa kodissa se perinteinen viikkosiivouspäivä..? Sanoin tässä juuri yhtenä päivänä äidilleni, että välillä tuntuu kuin elämä kotona olisi yhtä siivoamista toisensa perään. Joka päivälle tuntuu olevan jotain ja joskus ei vain jaksa. Eikä kiinnosta. Mistä te saatte motivaatiota siivoamiseen?
Onhan siivottu ja puhdas koti tietysti niin paljon kivempi kuin sen vastakohta, mutta aina tuokaan ei toimi tarpeeksi tehokkaana motivaattorina. Se tympein kohta taitaa olla juurikin siivoamaan ryhtyminen – kuuluisinpa siihen ihmisjoukkoon, joka rentoutuu siivoamalla… Vai onko sellaista oikeasti edes olemassa ;).
Kummasti sitä kuitenkin aina laittaa staattiset liinat heilumaan ja suihkeet laulamaan, tarttuu imurin ja/tai mopin varteen ja alkaa tavoittelemaan puhdasta kotia. Sillä mikä olisikaan siivouksen jälkeen ihanampaa, kuin istahtaa sohvalle cappuccino- tai teekuppi kädessä ihastelemaan siistiä kotia. Katsella ympärilleen näkemättä pölyhiukkastakaan. Ehkä vaihtelun vuoksi vaihdella hieman tekstiilejä, sohvatyynyjä sun muita, sisustella hiukan… Sen jälkeen suunnitella viikonlopun ruokalista ja käydä ruokaostoksilla. Täyttää puhdas jääkaappi herkullisilla ruoka-aineksilla ja asetella kaupasta mukaan tarttuneet kukat maljakkoon – viikonloppu voi alkaa!
Tänä perjantaina viikonloppuni alkaa kuitenkin hieman eri tavalla ja alankin kohta valmistautumaan hammaslääkäriin… Raitaiset kaverini saavat jatkaa uniaan. Samoihin aikoihin blogimuuttoni kanssa täällä vietettiin muuten synttäreitä ja herkuteltiin sekä katkaravuilla että kermavaahdolla; tuo kuvassa näkyvä muruni täytti 11 vuotta <3. Ei uskoisi, niin ikinuori on sekä ulkonäöltään että käytökseltään!
Hyvää viikonloppua!