Kun otsikon osaset laitetaan yhteen, saadaan tällaista:

Tässä kolmas lahjatauluni lukijalta, Pirjolta. Hieman tummempi, joka sopii upeasti pimeisiin talven iltoihin ja öihin. Taulu näyttää joka kerta hieman erilaiselta; en ole vielä oikein päättänyt, mitä se esittää. Tulkinta vaihtelee mielessäni ja se riippuu aina siitäkin, miltä etäisyydeltä taulua katsoo. Suurimman osan ajasta näen siinä kuitenkin rantakiviä, kuohuvan kosken ja vesihöyryä/sumua. Niistä muistuu mieleen loppukesän pimenevät illat.

Voi lähes kuulla kosken kuohuvan, kun tauluun oikein uppoutuu!

Brit-tuoksuni loppui, mutta pullo sai jatkoaikaa. Tästä vinkistä kiitän Lauraa! Harmi vain, että pullo on näin pieni, mutta tyhjeneehän noita… Kiva pieni koristus vaikka vaatehuoneeseen tai kaunistautumispisteeseen! Tai työpöydälle tai kylpyhuoneen poreammekulmaukseen…

Loppuun pieni makukysymys: onko nämä tämän postauksen pystykuvat mielestänne liian isoja? Onko vaikea katsoa näin suurta kuvaa, jota joutuu (ainakin omalla koneellani) rullaamaan alaspäin ennen kuin näkee koko kuvan? Toinen vaihtoehto, mitä myös käytän, on kaksi pystykuvaa rinnakkain. Pointtina mulla on se, että haluan myös pystykuvien olevan tekstialueen levyisiä, se tekee mielestäni blogini ulkoasusta selkeän. Mielelläni kuitenkin pitäisin näistä kahdesta tavasta jomman kumman (varmasti tulen kyllä molempiakin vaihtelun vuoksi käyttämään), mutta olisi kiva kuulla lukijan mielipide asiaan: kumpaa kannatatte?

 Mukavaa lauantaita!

 

Nämä Vakka-korit on kyllä niin käteviä että! Yksi löysi heti paikkansa keittiöstä ja kaksi olohuoneesta. Suurimmassa korissa on tällä hetkellä pari sisustustyynyä, jotta eivät vie tilaa kaapista ja tämän keskikokoisen otin käyttöön kameroilleni ja kameratarvikkeilleni! Usein kamera vain lymyili sohvapöydällä tms., ei kovin kiva näky siinä, mutta nyt sen saa kätevästi piiloon tänne kannen alle! Silti se on heti käden ulottuvilla (paremmin kuin kaapissa), sillä kahden kissan kanssa tulee joskus tai oikeastaan tosi usein tilanteita, että kamera pitää saada käteen heti ja suurin osa niistä tilanteista tapahtuu juurikin olohuoneessa. Nämä korit on paitsi käytännöllisiä, myös kovin kauniita:

Myöskin yllätyksellisiä ne on; joskus kannen alla on mitä ihanin ylläri:

Pieni vastalause sille, että kansi viedään pois, luonnollisesti:

Ihan hyvin sinne mahtuu… Mamille vain merkitsevä katse et otas toi kamera pois, tekis mieli vähän oikaista ja niin mami tekee työtä käskettyä ja kamera päätyy taas sohvapöydälle… Kirjojen viereen mahtuu vallan mainiosti, niihin on itse asiassa aika mukava nojata, hmm… Kun meinasin ottaa kirjatkin korista pois, sain pienen hellävaraisen, mutta päättäväisen läpsäyksen käteeni :D. Ok, niihin ei tarvinutkaan koskea…

Korissa tulis niin helposti uni ja luomet jo lupsuu,  k u n n e s  tulee mieleen yks juttu! 

 
Sitä miettiessä vaihtuu asento ja ilmekin tämän tästä…
 

 
Loppuun vielä moikat teille ruutujen äärelle. Aika siistiä että on viikonloppu! Se on ulkoilupäivä, sillä aurinko paistaa, toivottavasti sielläkin!

 

Terkkuja lumisateisesta maanantaista! Täällä on viimeinen vuorokausi hujahtanut kuin siivillä erään kotiprojektin parissa. Vielä pikkaisen olisi sellaista hienosäätöä tämän viikon aikana, sitten voin esitellä sen teillekin. Olen tästä asiasta kyllä niin innoissani että! Tiedättekö kun oikein innostuu jostain eikä malttaisi siirtää sitä yhtään, vaan haluaisi heti tarttua tuumasta toimeen, oli mikä vuorokauden aika hyvänsä..? Juuri noita fiiliksiä koin koko viikonlopun ajan ja eilisen sitten omistin projektille, joka nyt toteuduttuaan tulee kyllä helpottamaan arkeani huomattavasti!

Mulla oli teille yksi kysymys: osaisitteko sanoa, mistä löytyisi sellainen kirkas, lasinen ja täysin pyöreä maljakko? Sellainen kaunotar mun kokoelmastani puuttuu ja sille tulisi kyllä paljon käyttöä. Ajattelen, että koska meiltä ei juurikaan mitään koriste-esineitä löydy, voin panostaa tuollaisiin käyttöesineisiin, jotta niitä olisi kiva kokoelma ja saisin niillä pientä vaihtelua sisustukseen aina silloin tällöin.
Toinen mitä kaipailin, oli sellainen suora ja pyöreä lasimaljakko (varmaankin sylinterimaljakko nimeltään?). Yksi sellainen multa kyllä löytyykin, AmandaB-Collectionin, mutta kaipasin pienempää ja matalampaa kuin se. Sitten muistin varaston ja terassitavarat! Nappasin sieltä yhden bambulyhdyn sisäosan ja tadaa, mulla on kaipaamani maljakko juuri oikeassa koossa:

Eikö ole muuten kaunis tulppaanikimppu, ihanan vaaleankeltainen sävyltään! En muista olenko koskaan aiemmin vastaavan sävyistä edes nähnyt.

Nyt tähän väliin kuppi kuumaa ja pientä blogikierrosta! Muistakaahan osallistua eilen startanneeseen kattauskisaan, rohkeasti rohkeasti vain! :)
Kuittaan kaikki saamani kattauskuvat vastaanotetuiksi vuorokauden sisällä niiden lähetyksestä, joten jos et ole saanut kuittausta, lähetä kuva uudestaan!