Tämä oli iisi! Tätä väriyhdistelmää meiltä taitaakin löytyä vähän sieltä sun täältä, lähinnä tekstiileistä :)
Valitsin tähän kuitenkin yhdestä kotimme makuuhuoneesta löytyvän raitatapetin. Halusin tämän tapetin ehdottomasti kotiimme. Mies ei halunnut raitoja pystyyn, tulee kuulemma vankilan kalterit -fiilis, joten kompromissina tapetoimme tapetin vaakaan: minä, mies ja iskä. Vuodat oli yli neljän metrin mittaisia. Miehet valitteli et seinää katsoessa huimaa… Me äitin kans naurettiin! Kun seinä oli tapetoitu, miehen vanhemmat tuli raksalle; miehen isällä sattumalta tapettikuvioinen paita päällä. Taas naurettiin!
Kaikenlaisia kivoja raksamuistoja herättää tämä tapetti :)

Tämä huone on lähinnä miehen ja mun toiminimen käytössä. Hassua on se, että aina kun ollaan miehen kans samaan aikaan tässä huoneessa, vanhempi neiti tulee huoneen ovelle erittäin äänekkäästi ja aika tuimasti naukuen :D. En ymmärrä mistä moinen! Naukuminen loppuu vasta jos otamme kisun syliin tai poistumme huoneesta, heh! Yläkuvassakin kisu on ovensuussa, mutta ei nau’u koska olin huoneessa yksin. Oikkunsa kissoillakin!

Nyt on sisustuskuvahaasteen ensimmäinen läpyskä läpikäyty, ei muuta kuin seuraavia sanoja kohti!

 

Tämä oli kyllä erittäin vaikea! Monta ajatusta tälle aiheelle soin, mutta en keksi nimetä tähän mitään yksittäistä esinettä, en sitten millään.
Rakkain esineeni sisustuksessa… Tuntuu, että niitä on niin monia. Moni esine on mulle jollain tavalla rakas ja tärkeä sen vuoksi, millaisia muistoja tai merkityksiä niillä mulle on. Sitten kuitenkin tulee mieleen ajatus, et voiko esine olla rakas… Onko se kuitenkin vain tärkeä… Ja huom! Nyt puhutaan siis esineistä, ei ihmisistä. Näitä kahta asiaa ei luonnollisesti voi edes verrata toisiinsa. 
Mutta siinä yhdyn moniin muihin ihmisiin, että kyllä esineistäkin voi tuntea jonkinasteista onnellisuutta, olematta kuitenkaan liian pinnallinen. Tuollaista esineistä kumpuavaa onnellisuutta on mahdollisuutta tuntea silloin, kun elämässä on kaikki perusasiat kunnossa. Mutta heti jos joku perustavaa laatua oleva asia elämässä horjuu (esim. läheisiä koskettava asia), menettävät kaikki materialistiset asiat merkityksensä. Ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan :)


Niinpä vastaankin tähän niin, että mulla on kodissamme useita tärkeitä esineitä: rahallisesti hyvin vaihtelevia eli rahalla tässä ei ole merkitystä. Kuten esim. Astia-postauksessani näkynyt muki, mm. se on mulle tärkeä eikä sen arvoa voi mitata rahassa. Pyrin sisustamaan kotiamme niin, että joka huoneessa on jotain mieluisaa; silmää miellyttävää ja hyvää oloa tuottavaa, mutta mihinkään järjestykseen en niitä osaa laittaa.

On vain niin ihanaa tulla kotiin, jossa kissat odottaa, istahtaa hetkeksi sohvalle rauhoittumaan ja nauttia näkymistä. Tällainen tunne on tärkeää jokaisen saada omasta kodistaan. 
Ja jos mahdollista, katsoa muutama rästijakso Emmerdalea ;)
Näin alkaa nimittäin mun vapaiden vietto tänään!


P.S. Suoritin arvonnan taas kerran, nyt kolmas kerta toden sanokoon!
Voittajaksi kone arpoi Kaisan:

Aika uutena blogisi lukijana kuvailisin blogiasi lämminhenkiseksi ja paikaksi, jonne on mukava aina tulla! Täällä jotenkin mieli lepää ja rentoutuu :) Ja osallistun tietenkin hienoon arvontaan!

 

Lempivärini sisustuksessa tulee tuskin kenellekään yllätyksenä.
Rakastan yli kaiken raikasta valkoista. Tämän huomasin kuitenkin vasta taloamme suunnitellessamme eli aina asia ei ole ollut näin. Tässä vuosien mittaan olen kuitenkin huomannut, että valkoinen on ainoa väri, johon en kyllästy vaan se ihastuttaa vuodesta toiseen.
Erityisesti pidän valkoisesta ripauksilla mustaa ja harmaata. Pidän valtavasti myös beigestä ja lämpimästä puunsävystä yhdistettynä raikkaaseen valkoiseen.
Omaan kotiini valitsin kuitenkin beigen sijaan harmaan.
Tätä väriyhdistelmää piristän mielelläni silloin tällöin erilaisin tehostesävyin, varsinkin näin kevään lähestyessä vaaleanpunainen, pinkki, turkoosi ja keltainen ovat suosiossani. Ei kuitenkaan kaikkia yhtä aikaa ;)



Nyt on meidän ruokailutila hetkeks nähty, seuraavaks jotain muuta!