Kaupallinen yhteistyö: VM-Carpet

Sisustusasiat ovat viime viikkoina jääneet aika lailla taka-alalle, ihan vain ajanpuutteen vuoksi. Nyt minua pääsi kuitenkin puraisemaan sisustuskärpänen ja puraisikin voimalla! Kaikki sai alkunsa siitä, kun sain niin kivan blogiyhteistyötarjouksen, että lähdin sekuntiakaan epäröimättä mukaan. Aivan kuin ajatuksiani olisi luettu, sillä olen tuskaillut kotimme mattoasiaa jo pitemmän tovin. Samoin mieheni, joka halusi päästä eroon kotimme nukkamatoista, sillä ne keräsivät magneetin lailla itseensä turhan paljon kissankarvaa ja pitkiä hiuksia… No nyt näyttää jo huomattavasti paremmalta, kiitos blogini yhteistyökumppanin VM-Carpetin

aula

Sain valita muutaman maton heidän upean kattavasta valikoimastaan ja voittekin ehkä arvata, että tämä pähkäilijä pähkäili mattovalintojaan tovin ;D. Jotenkin tuo mattojen hankkiminen on käynyt omalla kohdallani hankalaksi, kun huomioon pitää ottaa sekä taapero että kissat, näiden lisäksi tietysti myös maton sävyt ja laatukriteerit. Usein myös myymälävalaistus on niin erilainen kuin kotivalaistus, että värisävyt näyttävät alunperinkin jo erilaisilta. Olen sitten ikään kuin lyönyt hanskat tiskiin ja odotellut, että ne oikeat matot kävelisivät vastaan. Tai oikeastaan kotiini. No nyt ne lähes niin tekivätkin!

Aulan pyöreä, harmaa nukkamatto päätyi varastoon, mietin sen kohtaloa vielä; myynkö vai löytyykö sille käyttöä kodistamme. Sen tilalle pääsi Ristomatti Ratian suunnittelema Aitta. Tästä puuvillamatosta on saatavilla neljää eri sävyvaihtoehtoa, minä valitsin kotiimme valko-beigen version. Beige sävy pehmentää kivasti, ei ole niin jyrkkä kuin esim. mustat raidat. Silti maton yleisilme pysyy ihanan raikkaana ja olenkin ihastellut sekä hämmästellyt sitä, miten yksi matto voi vaikuttaa tilaan niin suuresti; aulassa tuntuu olevan huomattavasti enemmän valoa kuin vanhan maton kanssa! Tila näyttää siltä kuin siellä olisi tehty isokin uudistus!

028

matto

Maton myötä kotiimme syntyi heti (miehen iloksi…) uusi sääntö: ei enää kengät jalassa aulan lipastolle avaimia tai arskoja hakemaan :D. 

Pojan huone uudistui raikkaalla Hilla-matolla, joka on Jukka Rintalan käsialaa. Mietin aluksi, että tuleeko liian villi, sillä seinässä on samanlaista raitatapettia, mutta huoli oli turha. Sopivat mielestäni pienen pojan huoneeseen vallan mainiosti!

056

lastenhuone

Poika oli ulkoilemassa, kun vaihdoin maton hänen huoneeseensa. Hänen astuessaan ensimmäistä kertaa uudistuneeseen huoneeseensa, oli ilme näkemisen arvoinen! Pysähtyi hetkeksi kuin seinään, oli paikoillaan pari-kolme sekuntia ja sen jälkeen kosketti mattoa huudahtaen hämmästyneenä matto! Kyllä ne vain on tarkkaavaisia nuo pienet pojatkin :) ♥.

Tämäkin matto on puuvillaa ja yllättävän hyvin pysyy paikoillaan laminaattilattiallamme. Ainakaan vielä ei ole tullut tarvetta laittaa liukuesteitä maton alle. 

065

Ja sitten se olohuoneen matto, jota olen miettinyt täällä blogissakin jo niin monta kertaa, etten edes muista niitä kaikkia postauksiani! Viimeisin blogipähkäilyni tapahtui viime talvena Olohuoneen ikuisuushaaste -postauksessani. Tuolla tavoin tuo projekti on aina edennyt (umpikujaan): olen etsiskellyt vaihtoehtoja ja jäänyt sitten makustelemaan niitä. Ja jäänyt sitten tyhjin käsin, sillä mikään matto ei ole ollut kuitenkaan tarpeeksi innostusta herättävä. Parin maton näytepalakin on ehtinyt kotonamme pyörähtämään, mutta siihen se on aina jäänyt. 

Olohuoneen entinen matto on päässyt uuteen kotiin, jossa siitä oltiin ikionnellisia ja hyvä niin! Hyvin se palveli meitäkin kuusi vuotta, mutta nyt on uuden maton aika. Ja mikäs matto meidän olohuoneeseemme päätyikään?

116

152

Aivan upea, käsinkudottu Valokki-villamatto. Maton veikeän kuvion on suunnitellut Janine Rewell. Innostuin tästä matosta tosi paljon! Olohuone on ollut mielessäni jonkinmoinen umpikuja eikä se kokonaisuutena ole miellyttänyt itseäni tarpeeksi viime kuukausina. Eniten päänvaivaa ovat aiheuttaneet sen oikeanlaisen maton puuttuminen sekä sohva. Sohvan tilalle haaveilen vaaleanharmaita kahden- ja kolmenistuttavia sohvia, mutta se on jo asia erikseen… (Tosin valitsin matonkin vähän sillä silmällä, että sopii sitten uuteen sohvaankin ;)) Nyt jo tämän uuden maton myötä huomaan tykkääväni olohuoneesta aivan eri tavalla! Jos keittiössä ollessani huomaan tuijottavani olohuoneen uutta mattoa pää ihastuksesta kallellaan tai kun olohuoneesta poistuessani en voi olla katselematta taakseni, miltä matto tilassa näyttääkään, on jotain todellakin loksahtanut paikoilleen!

livingroom

158

Hieman oli haasteita ottaa näitä kuvia, sillä olohuoneen isoista ikkunoista paistoi kirkas keskipäivän aurinko, kun taas osa huoneesta oli täysin varjossa… Siitä nuo hassut, hajonneet valonsäteet kuvissa!

En ole koskaan aiemmin törmännyt tähän mattoon, vaikka se on ollut VM-Carpetin valikoimissa jo reilun vuoden verran. Onneksi törmäsin nyt! Tosin ennen maton saapumista jännitin sitä, kellertääkö matto häiritsevän paljon – se kun on villalle ihan luontainen sävy, kellertävän valkoinen. Lopputuloksena voin kyllä sanoa, että tämä on valkoisin näkemäni villamatto eli maton valkoiset sävyt eivät kellerrä yhtään häiritsevästi. Toki nämä ovat makuasioita ja ihmiset näkevät sävyt hieman eri tavalla, mutta näin uskallan kuitenkin suht tarkkana valkoisen sävyn tulkitsijana sanoa ;). Tuossa ylläolevassa kuvassa sävyt toistuvat hyvin todellisina. Lattiamme on aavistuksen beigeen taittava ja sohvapöytä on ihan vitivalkoinen. Matto osuu sitten noiden välimaastoon oikein kauniisti!

olkkari

Yllätyin hieman itsekin, miten tykästyin noinkin ”villiin” mattoon näinkin kovasti, mutta joskus asiat vain loksahtavat! Tähän aivan hullaannuin, kuten miehellenikin sanoin. Kissat ovat tykästyneet mattoon tosi kovasti! Aiemmin eivät juurikaan nukkamatoista välittäneet, varsinkaan nukkua niiden päällä, mutta nyt on toisin ja matolla köllötellään tämän tästä. Toivon vain, että eivät innostu mattoa kynsimään… Vähän tuosta ilmeestä voi päätellä, että aika napakymppihankinta?

139

Matto oli lattiallamme aika liukas, mutta laitoin sen alle liukuesteet, jotka olivat jo aiemmankin olohuoneen maton alla. Niiden ja sohvapöydän ansiosta pysyy ihan moitteettomasti paikoillaan. Olen myöskin hyvilläni siitä, että tämä matto on isosta koostaan (160 x 230 cm) huolimatta kevyt käsitellä! Huomattavasti kevyempi viedä ulos tuulettumaan kuin aiempi mattomme. 

Kotimme neljäskin tila sai mattopäivitystä osakseen, mutta siihen palaan hieman myöhemmin ihan omana postauksenaan. Kyllä nyt kelpaa! Pohjalaismattoja pohjalaiskodissa ♥.

Suloista sunnuntaipäivää! 

178

007

No huomentapäivää! Aamulla päivän ohjelma mietitytti: vettä satoi kaatamalla… Ei muuta kuin nopea päätös Touhutaloon lähtemisestä ja ystävät mukaan, niin mukava päivä sekä meillä äideillä että lapsilla! Kotona poika nukahti päiväunille ja niin minäkin. Oi että tuollainen varkain tuleva uni on makiaa! Nukuin kyllä niin sikeästi että! Pienessä unipökkyrässä ja villasukat jalassa hipsin hetki sitten keittiöön cappuccinoa valmistamaan toivoen, että pienen uni jatkuisi. Nyt on herkullinen tuoksu nenän edessä ja poika nukkuu selällään kädet pään päällä ♥. Toivottavasti te muutkin äidit nukutte päikkäreitä aina silloin tällöin, kun siltä tuntuu (ja siihen mahdollisuus siunaantuu) – olette unenne ansainneet, oli koti sitten miten pommin jäljiltä tahansa!

Eilen oli ihanan aurinkoinen iltapäivä ja puistosta kotiin palatessamme pitikin kaivaa kamera esille; auringonsäteet osuivat niin kauniisti keittiöön. Viime viikolla mummun luona käydessämme nappasin hänen omenapuustaan (tai yhdestä niistä monista…) muutaman oksan. Vasta seuraavana päivänä muistin, että ai niin, mun auton peräluukussa on muutama omenapuun oksa :D. Ei muuta kuin kuumaa vettä maljakkoon ja edistystä odottelemaan! Sokeriakin kuulemma voisi laittaa, mutta sen jätin nyt tekemättä. 

omenapuunoksa

Pari-kolme päivää meni, niin täysin risun näköiset oksat alkoivat jo hyvinkin vihertämään! Nyt odotan vielä oksien kukkimista, mutta tykkään tästä kimpusta hirmuisesti jo ihan tällaisenaan. Ihanan kesäinen piristys! Nyt ulkoa löytyy vaikka ja mitä kodin kaunistuksia; mietin, että pihlajan ja vaahterankin oksat olisivat kauniita. 

Muistan muutaman vuoden takaa, miten tuo keittiön nurkkaus oli ihan tyhjä: ei hyllyä eikä jakkaraa ja se näytti silloin oikein kivalta! Niin vain asuinvuosien myötä siihen alkoi kuitenkin kaipaamaan jotain täytettä ja nyt tämä nykyinen versio on just hyvä! Aika näyttää, tuleeko siihen muutoksia esim. kahden vuoden sisällä – nämä on aina kivoja juttuja, kun vastausta ei tiedä itsekään :). 

018

Nyt vielä vähän muita töitä ja sitten poika taitaakin heräillä. Tänään iltasella houkuttelisi takkatulikin; se on kuin tehty tällaiseen säähän. Tunnelmallista alkukesän päivää teillekin!

Tuota otsikkoa mietin, kun otin muutaman kotikuvan. Uskon, että siinä on tapahtunut oman sisustusmakuni kohdallani suurin muutos viime vuosina. Tähän kotiin muuttaessamme en niinkään puunsävyistä välittänyt, vaan mustavalkoharmaa sävymaailma oli enemmän mieleeni. Niiden seurana tykkäsin enemmänkin kromatuista yksityiskohdista ja kylmän vaikutelmanhan siitä saa! Ainakin näin vaaleassa ympäristössä kuin mitä meidän kotimme on. Ja jotenkin se alkoi tuntumaan tylsän tasapaksultakin…

Pikkuhiljaa ensimmäisten asuinvuosien aikana maku alkoi muuttumaan ja huomasin kiinnittäväni huomiota erilaisiin puisiin yksityiskohtiin, erityisesti vaalea puu viehätti ja viehättää edelleen. Kuinka kauniin ripauksen se sisustukseen tuokaan, erityisesti sen mustavalkoharmaan maailman keskelle! Ja sekaan sopivat niin herkullisesti kauniit, kausittain vaihtuvat sävyt. Puunsävy pehmentää kotia ja tuo kotiin lämpöä, mutta sitä ei saa olla liikaakaan. Tällä hetkellä tuntuu, että sitä on meillä juuri sopivasti!

161

169

Täällä on harvinainen päivä: pojan päikkäreiden aikana minäkin ehdin ottaa torkut JA tekemään töitä. Enpä muista vastaavaa ennen tapahtuneen, se on aina joko tai :). Mutta nyt palaan erään supermielenkiintoisen suunnitelmani pariin ja toivottelen teille aurinkoista viikonloppua!