/

Eilen pojan päiväunien aikana tartuin maalipensseliin. Valitsin valkoisen ja mustan lisäksi erilaisia sinisen, mintun ja lilan sävyjä ja aloin sutimaan! Tällainen siitä syntyi:

Tuli ihan kesäfiilis tuosta taulusta, kun laitoin nuo heinät sen viereen. Ehkä hieman turhan kirkas sävyiltään tästä tuli, mutta ihan hauska kokeilu! Ja mikä parasta: en köyhtynyt tuosta juurikaan ja aina voi maalata päälle, jos/kun tuo alkaa kyllästyttämään. Tulisi aika kaunis sellaisestakin, kun näitä sävyjä yhdistäisi puhtaisiin mustaan ja valkoiseen hieman graafisemmin!

taulu

Mainitsinkin eilen Kun isi lomailee… -postauksessani, että nyt kun olemme miehen kanssa molemmat kotona, pojan rytmit ovat jostain syystä ihan sekaisin ja hän käy aivan kuin ylikierroksilla. Hetki sitten sain nukuttaa häntä tunnin! Aivan yliväsyneenä huusi niin, että hyvä kun sai henkeä vedettyä… Yritin kaikkea: puhua rauhallisesti, välillä jämäkämmin ja välillä lempeämmin, silittää, laulaa, hyräillä, olla ihan hiljaa jne. Toinen huutaa puoliunessa tonne ja näyttää olohuoneeseen. Kun sanon, että nyt nukutaan, aivan kirkuu päätä puolelta toiselle heilutellen. Kumpi tuossa on parempi vaihtoehto: antaa lapselle periksi ja skipata päiväunet vai kuunnella huutokonsertti, kunnes lapsi nukahtaa omaan nyyhkytykseensä? Tuollaisen episodin jälkeen tuntee itsensä kyllä melko huonoksi äidiksi :(. 

/

Kauan se ehti ollakin mielessä, kunnes tarpeeksi voimakas inspiraatio lopulta iski. Eilen pojan käytyä yöunille tartuin maalarinteippiin ja aloin rajaamaan valkoisella maalilla maalaamaani taulupohjaa. Koska tämä oli luonteeltaan tällainen kokeilu, ajattelin aloittaa aika pienellä canvaspohjalla. Kokoa taululla on vain 20 x 25 cm ja tällainen siitä tuli: 

Suunnitelmissa oli, että tekisin näitä sellaisen kolmen samankokoisen taulun kollaasin verran: samoja sävyjä, mutta erilaisia kuvioita. Mutta katsotaan nyt, syntyykö tälle kavereita! Nuo tauluun valitsemani sävyt on kyllä itselleni sellaisia, joihin en helposti kyllästy. Tuo haalea persikka voisi olla kyllä enemmän beigeen taittava, mutta on tuokin kaunis. Ihan kivan raikas!

Perfektionistina meinasi välillä tulla tuskanhuuto, kun maali levisi sinne minne se ei olisi saanut levitä eikä rajoista tullut niin tarkkoja kuin olisin toivonut, mutta ehkä tällainen siedätys tekee ihan hyvääkin :D 

pastellisävyjä

Laitoin sen tuohon lipastolle kuvaa ja omia silmäilyjäni varten. Lopullinen paikka sille taitaa löytyä keittiöstä. Tai eihän tauluille varmaan ikinä mitään lopullisia paikkoja ole, kyllähän ne aika seilaavia luonteeltaan ovat – ainakin meillä! Nyt mietinnässä/haaveissa on maalata yksi jättitaulu tuohon olohuoneen lipaston yläpuolelle… Taulu saisi olla sitä kokoluokkaa, ettei kaipaisi muita rinnalleen. Hmm, ei muuta kuin mietintämyssy päähän!

Mutta nyt cappuccino ja koska mies on autotallissa ja poika unilla, niin taidan puputtaa salaa nuo ihanat suklaamunat… (En ole muuten ikinä ostanut pääsiäiskarkkeja näin aikaisin kuin tänä vuonna!) Huippukivaa viikonloppua! :) 

/

Vaikka kevättalven aurinko jo niin kauniisti ja välillä lämpimästikin paistelee, huitelee pakkanen aamuisin lähes kymmenessä asteessa. Sellaisina aamuina on ihana nauttia takkatulesta: pakkanen paukkuu ja aurinko nousee pikkuhiljaa takkatulen ritistessä taustalla! Itse voi käpertyä sohvalle lämpimän peiton alle tai nojatuoliin takan edustalle. Juoda siinä kupponen teetä pojan leikkiessä aamuleikkejään. 

Huomaa parkissa olevat lammas ja auto: 

takka

Toiveissa tietenkin oli, että päivä olisi jatkunut yhtä harmonisen rentona ja leppoisana aina iltaan saakka, mutta saapa nähdä miten käy… Pojan päikkärit jäivät autoon torkahtamisen vuoksi välistä, joten hyvin mahdollista on, että edessä on jotain muuta kuin leppoisa ilta :)

Hirmuisen äkkiä on muuten tämä ensimmäinen ”perheviikko” mennyt! Tänään kalenteria katsoessani havahduin, että ohhoh, nyt on jo torstai! Meillä on ollut ohjelmaa ja menoa ja tekemistä joka päivälle ja näin jatkuu ainakin ensi keskiviikkoon asti… Eipähän tule aika pitkäksi, mutta mielestäni välillä pitää olla sellaisia kiireettömiä haahuilupäiviäkin. Niitäkin aina välillä tarvitaan! Ja olisihan joku minilomakin ihan mukava juttu, joten täytyypäs jonain iltana viettää pieni suunnitteluhetki. 

Kivaa torstaipäivää!