/

 

Tämä postausaihe löytyi postausluonnoksistani; olen kuukausia sitten saanut tämän haasteena muistaakseni paristakin blogista, joita en nyt kyllä häpeäkseni enää muista (saa hihkaista kommenttiboxiin!). Ajattelin, että nyt olisi sopiva hetki toteuttaa tämä, joten tässäpäs pientä raotusta astiakaappieni aarteisiin:

Pääastiasarjana löytyy blogissanikin tiuhaan vilahdellut Villeroy & Bochin New Wave -astiasarja, johon ihastuin muistaakseni noin seitsemän-kahdeksan vuotta sitten. Ensimmäistä kertaa bongasin nämä astiat nimittäin Salatut elämät -televisiosarjasta (tulipas samalla julkisesti paljastettua, että kyllä, olen joskus (eli en enää) seurannut kyseistä sarjaa :D). Sarjassa roolihahmo Juulialla oli kotonaan näitä astioita ja siitä sainkin sitten valtaisan kimmokkeen alkaa itsekin keräämään sarjaa. Keräämiseen meni vuosikausia, hinnakkaita astioita kun ovat, mutta hiljaa hyvä tulee! Mietin aina kaikessa rauhassa mitä osia itse tarvitsisin ja niitä olen sitten ostellut aina silloin tällöin ja paljon olen saanut astioita myös lahjaksi. Tällä tavoin harkiten ei ole tullut tehtyä hutihankintoja, vaan kaikki astiaosaset ovat päässeet käyttöön.

Nyt kasassa on kutakuinkin kahdeksan hengen astiasto ja sillä pärjää loistavasti. Löytyy neliönmalliset ruokalautaset, suorakulmaiset ruokalautaset, syvät keittolautaset/kulhot (joita käytän myös jälkkäritarjoiluun silloin tällöin), pasta-/salaattilautaset pienempään ruokailuun, yksi iso tarjoilukulho ja kaksi vähän pienempää, erilaista tarjoilukulhoa sekä kahvikupit party-asetteineen.

Villeroy & Bochin New Wave -sarjan lisäksi astiakaapeistani löytyy jonkin verran valkoista Iittalan Teemaa sekä uusimpina tulokkaina Iittalan Ego-kupit. Ego-kupeille en ole ostanut erikseen omia lautasia, vaan kun on tarvetta, käytän kuppien kanssa Teema-sarjan erikokoisia lautasia, aina tilanteen mukaan. Nämä kaikki astiat on mielestäni kivan yhteensopivia ja niitä on helppo yhdistellä, mikä lisää niiden monikäyttöisyyttä ja joka on itselleni astioissa tärkeää.

New Wave on vitivalkoisempaa kuin hieman luonnonvalkoisempi Teema, mutta sopivat silti kivasti yhteen. Iittalan Taika-sarjaa kokoelmastani löytyy näiden mustavalkoisten 0,6l kulhojen verran; kivat yhdisteltäviksi nämäkin!

Näistä New Wave -kahvikupeistani tulee usein kysymyksiä, että mitä kokoa ovat. Nämä omani ovat Caffe-mukit, tilavuus noin 3,5 dl. Jos joku mietiskelee mukin korvan sopivuutta vasenkätisille, niin vasenkätisille on saatavilla myös omia, vasenkätisten versioita :).

Nämä on ehdottomia lemppareitani astioistani, mutta löytyy kyllä monenlaista muutakin suosikkia aina viinilaseista vesilaseihin ja muihin kahvikuppeihin. Olenkin vuosien mittaan pyrkinyt siihen, että kaapeista löytyisi vain niitä erittäin mielekkäitä eli lemppareita ja osan vanhemmista astioistani olen harkiten laittanut kiertoon. Astiafriikkinä pidän kovasti kauniista, upeasti muotoilluista astioista, joten niitä on mukava käyttää arkenakin. En halua jemmailla kauniita astioita kaappeihin, ne on tehty käyttöä varten. Silti New Wave -ruokalautaset otan käyttöön lähinnä viikonloppuisin tai juhlapäivinä, arkipöperöt näyttää hassuilta noin isoilla lautasilla eikä juhlahetket sitten tunnu niin juhlallisilta, jos arkiruuat nautitaan samoilta astioilta. Mutta muita kyseisen sarjan astioita tulee käytettyä silloin tällöin arkenakin.

Mitäs kuuluu teidän lempiastioihinne? 

/

 

Ihanaa sunnuntaita blogimaailma! Sunnuntaita sulostuttamaan muutama tulppaanikuva.
Perjantaina kotona siivotessani laitoin ruokapöydän tabletit kaappiin ja jätin pöydän ihan tyhjäksi. Ensimmäistä kertaa näin. Aika paljaan näköinen, mutta jotenkin myös ihana näky tuollainen tyhjä pöytätila, puhdas ja raikas. Aalto-vaasi tulppaaneineen pääsee oikeuksiinsa, kun mikään ei kilpaile sen kanssa huomiosta.

Sekä Aalto-vaasi että tulppaanit on lahjoja: vaasi muutaman vuoden takainen synttärilahja, tulppaanit torstainen ystävänpäivälahja.
Ruokailutilan kattovalaisin on vielä samalla korkeudella kuin mitä se oli lähes vuosi sitten miehen sen asennettua. Emme ole kokeneet tarpeelliseksi sitä laskea (vaikka moni teistä sitä silloin ehdottikin :)). Tämä kuva on nyt rajautunut siten ettei johtoa näy, joten kokonaisuus saattaa näyttää aika hassulta. Todellisuudessa valaisimen yläpuolella on kuitenkin tilaa yli metrin verran ennen kattoa.
Rakennusaikainen sähkömiehemme kävi vuodenvaihteessa tekemässä muutamia kytkentöjä, jotta saimme takapihan uusia ulkovalaisimia käyttöön. Hän oli kauhuissaan, kun joutui ottamaan tuon kattovalaisimen alas päästäkseen rasialle, kunnes huomasi sen olevan muovia. Tuumasipa siihen sitten vielä, että onko teillä kaikki Ikeasta kun on näin valkoista… Miehet ja niiden omituiset ajatukset :D

Kuten jo mainitsin; ihana näky tuollainen tyhjä pöytätila, mutta miten tuossa rennosti ruokailee tai kahvittelee, kun ei ole tabletteja..? Riippuu toki pöydän materiaalista/pinnasta, mutta kun tuon meidän pöydän pinnalla astioita liikuttelee, tuntuu se jotenkin inhottavalta. Puupintainen pöytä olisi ihan eri; sehän vain kaunistuu naarmuista ja kolhuista! Mutta ei tämä meidän, heh! Muistan elävästi viime keväältä, miten petollinen kevätaurinko oli… Niin kauniisti kuin se aurinko sisään paistaakin, paljastaa se pölyn lisäksi myös armottomat naarmut siellä missä niitä sattuu olemaan. Tosin en ole lainkaan asiasta stressannut tai pöytää mitenkään sen erityisemmin varjellut; ruokapöytä on ruokapöytä, se on tehty käyttöä varten.
Olen saanutkin näiden blogivuosien aikana säännöllisesti kysymyksiä ruokapöytäämme koskien ja kertaan tässä samalla, että pöytä on teetetty mittatilaustyönä puusepällä. Pöytää on erittäin kätevä huoltaa: ajattelin, että sitten kun naarmut häiritsevät liikaa, vien pöydän puusepälle, joka hioo sen ja maalaa siihen uuden maalipinnan. Olen myöskin miettinyt, että seuraavaksi voisin kokeilla pöytään mattapintaista maalia ja sen myötä testata, onko mattapinta hieman naarmuystävällisempi. Kiiltävästä pinnasta naarmut kyllä erottuvat huomattavasti selvemmin kuin mattapintaisesta. Tykkään ruokapöydässämme värin lisäksi erityisesti sekä paksusta kannesta että paksuista jaloista.

Mitähän tässä miettii pieni kissani mun… ♥
Odottaa varmasti kevättä ja iloista linnunlaulua hänkin :)

Mukavaa sunnuntaita! Kiva kun kävit :)

/

 

Sunnuntaimoi! Tässäpäs viikon takaisen sunnuntain herkkuruoka: uunilohi timjamiperunoiden ja kasvisgratiinin kera. Niin hyvää ruokaa että! Pari vuotta sitten en syönyt kalaa vielä juurikaan, ihan siitä yksinkertaisesta syystä etten pitänyt kalan mausta ja mietin vain että mitä ne kalat syö ja sitten me syödään niitä yms. :D. (Lapsellista, I know…) No, pääsin kuitenkin tuosta ajatuksesta yli ja aloin pikkuhiljaa lisätä kalaa ruokavaliooni, aina silloin tällöin. Mies pitää kovasti varsinkin uunilohesta ja päätimme, että alamme valmistamaan sitä säännöllisesti, nykyään huomattavasti useammin kuin esim. vuosi sitten eli voisi sanoa myös minun tykästyneen ruokaan kovasti (kunhan lohi on ruodoton). Nykyään voisin syödä uunilohta joka viikko, mutta en nyt ihan niin usein sitä kyllästymisen pelossa valmista :). Tälle ruualle myös helposta valmistamisesta plussaa: lohi uuniin ruokakerman ja smetanan kera, vähän suolaa ja sitruunapippuria, loput valmistuu itsestään.

Mausteiset timjamiperunat sopii aika miedon makuisen lohen kanssa mainiosti. Timjamiperunat taisin bongata ensimmäistä kertaa Soilen blogista, jokunen vuosi sitten. Timjamimausteseoksen teen ruokaöljyyn eli sekoitan öljyn joukkoon timjamia, suolaa, perunamaustetta, sipulijauhetta ja vähän milloin mitäkin ja voitelen perunat seoksella. Molemmat vuoat; sekä lohi- että perunavuoka, kypsyvät meillä uunissa lähes tunnin. Perunoista teen mielelläni melko ohuita lohkoja, jotta niiden reunoista tulee kivan rapeita uunissa.

Kasviksina yleensä joko uunikasvikset tai kasvisgratiini, kuten tällä kertaa. Valmiina pakasteena myydään tätä Apetit-merkkistä kasvisgratiinia, hyvää!
Niin ja miehen lautanen on näissä kuvissa tyhjä ihan siitä syystä, että hän ei ollut kotona. Meillä oli eri aikataulut eli olimme kotona eri aikaan = söimme eri aikaan. Katoin hänelle vain valmiiksi ennen töihin lähtöäni :).

Nyt kuppi kahvia ennen kuin miehen äiti hakee mut mökkiraksalle: suunnittelupäivä edessä siis :)). Muistattehan, että kattauskisa on vielä käynnissä! Tuleva tiistai on viimeinen päivä, jolloin otan kisakuvia vastaan.